Juniorivalmennus on puuhastelua, kuului Erkka V.Lehtolan ansiokkaan melkein sivun mittaisen futisjutun otsikko perjantain Hesarissa. Kannattaa lukea.

Kommenttiosionsa sivulauseessa Lehtola viittasi Tanoke-järjestelmän kehittäjän Pertti Kemppisen blogiin, jonka olen tähän asti onnistunut täysin missaamaan. Verratonta luettavaa kaikille futiksesta ja juniorivalmennuksesta kiinnostuneille.

Tällaisen mainoksen jälkeen ei sitten ihan heti saa siirtyä muualle. (Kiitos, Dagmarin Luovat.) (Ei, en ole Liverpool-fani.)

Finnair Stadiumilla HJK aloitti peräti terävästi, mutta 2—0-johdossa sen peli lässähti ja paikkansa käyttämällä RoPS olisi tullut rinnalle saakka. Lopussa taas Klubille aukesi tilaa, vaan viimeistely oli huolimatonta.

Ehkä Juho Mäkelällä ja kumppaneillakin oli jo EM-finaali mielessä.

TV:n ääreen ehdin vasta tappioasemassa, mutta uusintakierrokset kertoivat, että Torres päätti taistelupallon verkkoon oikein kärkimiehen työnäytteellä. Vaan että kaikista vaihtoehdoista juuri Lahmin tontilta.

Taitavamman Espanjan pää kesti pelata taitojensa mukaisesti ja oikea joukkue voitti. Saksalta hyvä pätkä varsinkin Kuranyin sisääntulon jälkeen, mutta. Kalle Rummenigge olisi kurottanut kärkkärillä tasoituksen, nykyään vain on toiset miehet.

Meniköhän Schweinsteigerin vireystila hiukan yli kun annosteli keskitysvapareihinsa noin paljon ruutia?

Siirretään lähetys Lehtolalle. Tähdistön valitsi Anderson.

Suomi—Saksa 10. syyskuuta Olympiastadionilla. Liput on.

Minulle sopisi, että Suomi pelaisi surkeata jalkapalloa jos se kuitenkin menestyisi koko ajan, sanoi Ville Lyytikäinen juuri TV2:n Peliuutisissa viitaten Saksan tiehen EM-finaaliin.

Espanja on nakutellut kuudentoista rajalla herkullisia pikkusyöttöjä puolustuksen selustaan. Miten mahtavat taistelulaivan ketteryydellä kääntyvät Mertesacker, Metzelder ja Friedrich niihin ehtiä?

Ennalta ajatellen ei finaalisuosikista ole epäselvyyttä, mutta pitää Pamplonan veroiseen vyörytykseen varautuvien Saksan kannattajien yrittää joitain toivonkorsia nyhtää. Jäätyisikö Espanja finaalipaineissa hiukan? Nousisiko Ballack esiin? Voisiko Saksa lyödä räkäjalkapallolla kaunista futista esittävän yleisönsuosikin? Löytäisikö Löw kentälle sen Portugali-pelin joukkueen eikä Turkin vauhdissa kompuroinutta?

Ai niin, mutta Löwkin sanoi Espanjan olevan selvästi Portugalia parempi. Eli rahat Espanjalle.

Ennakkoanalyysiä Erkka V. Lehtolalta, joka tarjoilee myös tulosveikkauksen.

Ei voi kuin aplodeerata Turkin suoritukselle. Tshekki- ja Kroatia-otteluiden urotekojen päälle se vei siipirikkona vielä Saksaa välillä pahemman kerran. Ennakkosuosikin alun passiivinen löperöinti ja surkea syöttöpeli toki helpottivat tehtävää. Ensimmäisessä maalissa Ugur Boralille seuraa pitänyt Arne Friedrich olisi varmaan flaneerannut tilanteessa heinänkorsi suupielessä ja kädet taskuissa jos pelihousuissa sellaiset olisi.

Lisää taidolla ja tunteella Erkka V. Lehtolan Tuuletuksista.

Sääli, etteivät kuvayhteyden katkot osuneet avausjaksolle. Televisioinneista kirjoittaa lisää Pelintekijä Oivio, jonka teksti ei ollutkaan helppoa ja suosittua yleistä YLEn haukkumista vaan täsmäisku studio-osuuden hukkaamisesta. Siitä pitää olla samaa mieltä, vaikken itse voikaan verrata maksukanaviin kun nähtävilläni ei sellaisia ole.

Canonin sivuilla nimekkäiden futiskuvaajien omia suosikkiotoksia. Osa 1 ja osa 2.

(Via Digicamera.net)

Mike Stimpson: Hand of God. (Alkuperäiskäsi täällä.)

Pelintekijä Janne Oivio kertoo Hjallis Harkimon ja Jan Waldenin keskustelleen julkisesti. En nähnyt, mutta Oivio ottaa esiin kiintoisan asian.

Oikea ongelma, se siis, mistä YLE ei koskaan tule keskustelemaan (ja joita Harkimo tuskin ymmärtää), on kulttuurillinen ongelma. Suomessa ollaan kautta aikain seurattu vain voittajia. Kansallinen itsetuntomme on rakennettu mystisten koko kansan sankarien varaan. Olympiamenestyjien, kultamitalistien ja maailmanmestarien. Niin jääkiekkokin löi läpi “kansallislajiksi”, pitkällä mitaliputkella. Ei lajilla ole sen kanssa mitään tekemistä. Samalla “perinteikkäät” suomalaislajit kuten hiihto ja yleisurheilu kuolevat hidasta kuolemaa, koska menestyjiä on aiempaa vähemmän. Suomessa ei ole todellista urheilukulttuuria, vaan vain menestyksen palvomisen kultti. Ei liene aiheellista edes mainita, miten autourheilun käy Suomessa, kun Kimi Räikkönen lopettaa.

Veijarin kommenttivinkistä tämäkin isolla. Alkukartan huomasin vasta kommenteista.

Sählyhörhönä ajattelen, että hyvin vastaavan saisi asetelmalla Salibandyn SM 1988 vs Salibandyliiga 2008.

Nikkola media muistuttaa kaikkien aikojen historiallisimmasta futisklipistä:

Lehti: Kansalaisjournalismia: Litmasen kunto yhä kysymysmerkki

Hesarin salibandyekspertistä TV-toimittajaksi muuntautunut Ari Virtanenkin muuten bloggaa. Ja pääsee sen verran lähelle tapahtumia, että saa analyyseihinsä aineistoa. Odotellaan lisää juttuja pelinumeroista ja mixed zonen kokemuksista ja taloudesta.

Otsikko on suoraan Pekka Holopaiselta, joka IS Veikkaajan EM-liitteessä maistelee ansiokkaasti, millaista on ollut olla Saksan kannattaja. » Lue koko juttu

Loviisan Sanomien avustaja sai huomata, että jalkapallon naisten kakkosessa ei löydy press officeria eikä valokuvausmahdollisuuksia ihan Mestarien liigan tyyliin.

Der Maalivahti laittoi kuulemma hanskat naulaan.

Sitä sulatellessa. Oliver Kahn - wer sonst?

Rauhallinen päivä töissä. Leijonat pelaa keskellä yötä, joten seuraavan päivän lehteen ei tule riviääkään. Mitenköhän sitä saisi illan kulutettua. No vaikka kisabloggaamalla.

» Lue koko juttu

En taida kehdata edes muistella, kuinka kauan edellisestä fudismatsista paikan päällä on. Kai joskus silloin kun Atik seisoi pallon päällä ja tähysti käsi otsalla ennen kuin kävi tekemässä maalin.

Ovi-ihminen tarkasti lipun ja toivotti tervetulleeksi, kohtelias liivillinen tutki repun ja kertoi turvatarkastuksista. Nykyään on laulavia huutosakkejakin, tosin ihan kaikkia tekstejä en viitsinyt suomentaa perilliselle, joka onneksi ei saanut kaikesta selvää.

Ihan oikeata maata pitkin pelattua jalkapalloa ja seitsemän maalia, vaikka yleensä ei taidakaan tulla niin paljon. Tasoeroa turhan paljon, mutta myönteinen kokemus. Pitää mennä uudelleenkin.

Päivän pääottelu taidettiin pelata Turussa, josta kantautuneet väliaikatiedot huudatuttivat Helsingissäkin. Aiheesta Nikkola media ja aihetta ansiokkaasti yleisempään laajentava Karhuherra.