Nykysukupolvi on saanut haaveilla jääkiekon maailmanmestaruudesta, mutta vanhoina hyvinä aikoina metsästettiin loputtomiin sitä ensimmäistä arvokisamitalia.

Tekno-Kekko kertaa loistavasti kohtalonkisoja niiltä ajoilta kun minäkin vielä jääkiekkoa seurasin.

Perkeleen Dombrovski. Se(kin) oli katkera paikka.

Olympialaisten kiekkofinaali ei televisiosta vaan tietokoneen ruudulta. Selostus Radio Suomen nettilähetyksestä ja ruudun reunassa juoksemassa kotimainen ja kansainvälinen Twitter-virta.

Ei ihan Sofanaticsia, mutta mielenkiintoinen ikään kuin jaettu kokemus.

Pidetään tämä nyt meidän keskeisenä, mutta muuten kisat tuli seurattua lähinnä Facebookin ja Twitterin kautta, television päiväkoosteiden vilkuilua toisella silmällä siihen päälle.

Kotimaisten yhden, toisen, kolmannen ja neljännen lätkäjätkän viserryksistä jäi epämääräinen yleisimpressio, että Suomen onnistumiset olivat pelaajien ansiota ja epäonnistumiset valmennuksen syytä, suomalaiset mediat yksi toisensa jälkeen syvältä ja olisi hienoa saada Kanadan passi.

Tunnetta, hyvä. Eikä kai tweettejä muutenkaan pidä ottaa ylivakavasti.

Isompia kommentteja kaipaamattomia linkkejä on viime päivinä tiputeltu Avokatsomon Facebook-sivulle, mutta pääkatsomo on edelleen tämä.

Seuraavathan kaikki jo valokuvaaja Kari Kuukan olympiablogia?

Sosiaalisen median mikroblogipalvelu Twitter on koostanut listan aidoista twiittaavista olympiaurheilijoista.

(Kiitos @twtrkirja via @Karhuherra.)

Sofanatics on piakkoin avautuva suomalainen verkkopalvelu, jonka avulla urheilusta kiinnostuneet sohvanautit voivat muodostaa kavereiden kanssa videochat-kisastudioita nettiin.

Palvelu debytoi Yleisradion vetämänä Vancouverin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen aloittaessa turnauksensa Valko-Venäjää vastaan. Ylen Sofanatics-sivusto starttaa keskiviikkona 17.2. kello 21.30.

Taloustieteilijä, Colorado Collegen professori Daniel Johnson ennustaa Suomen olympiamitalien määräksi Vancouverin talviolympialaisista 14 mitalia, joista neljä on kultaista. Näin kertoo Forbes jutussaan The Man Who Predicts The Medals.

Viisien viime olympialaisten maiden mitalimäärät Johnson on osannut ennustaa 94-prosenttisesti oikein.

Mitalitaulukossa Suomelle olisi Johnsonin mukaan luvassa parhaimmillaan viides sija. Eniten kultamitaleja, kahdeksan, on menossa Venäjälle.

(Vinkistä kiitos Kottkelle.)

Västmanlands Läns Tidningin Kevin Johansson vetää aamun MM-kolumnissaan väriä aika leveällä sudilla, etten sanoisi telalla.

Det första du ser är en iskall svart pistolmynning som siktar rakt på pannbenet. Det är vad ett helt svenskt landslag möter när väckarklockan tjuter idag. En kall och jävlig finsk armé utrustad med AK47:or som siktar mot dem.
- – -
Finnarna har gjort det förut. Slagits mot en enligt alla odds överlägsen motståndare. Det gjorde de mot Sovjetunionen 1939 i det som kom att kallas finska vinterkriget.
- – -
Det ligger i deras DNA-arv att slåss till dess att det inte finns något kvar att slåss för. Jag räknar med att de gör likadant ikväll.
- – -
Darrar Sverige? Klart att de inte gör. Världens bästa landslag låter sig inte hotas. Finnarna förlorade mot en överlägsen motståndare 1939. Scenarion upprepar sig igen 2009.

Pitääpä ravistella hylsyt vaatteilta.

Unkari on B-sarjan finaalissa.

Kuvankaunis nainen ratkaisi EM-välierän, raportoi hauskuusalan erikoisjulkaisu Lehti.

Lasitalon emäntä: Voiko voittamista harjoitella?

Jotenkin Futismimmit kuulostaa vähättelevältä verrattuna alkuperäiseen nimeen Damelvan, mutta taas kerran ruotsinkieliset ovat tehneet kelpo urheiluohjelman. Eikö suomeksi oikein onnistu vai enkö vain osaa löytää niitä?

Suomen naisfutis 1940-luvulta nykyaikaan. YLE Areenalla jostain syystä enää neljä päivää.

Salibandyn naisten MM pelataan joulukuussa Västeråsissa, ja Ruotsin liiton spesiaalisivut lämmittelevät aihetta pikkuhiljaa.

Viimeimmäksi kerrotaan Ruotsin maajoukkueen mediavalmennuksesta. Bästa tipset: Var dig själv.

Keskisuomalaisessa kirjoittaa Hanna Houtsonen kolumnin naisurheilusta, mutta kahdella nopealla lukemisella en ymmärtänyt, mitä hän yritti sanoa. Pitää tankata teksti vielä uudelleen hitaasti.

Frantz Kruger vaihtoi kiekon jalkapalloon sivurajaheiton SM-kilpailussa joka järjestettiin Kalevan kisojen yhteydessä. Kruger jäi pronssille, kultaa vei Kimmo Kinnunen ja hopeaa FC Hongan maalivahti Tinja-Riikka Korpela (tosin maalivahtiheitolla).

Kuva ja teksti: Petri Lunki

Tunnelma MM-karsintapelin alla kohosi mukavasti kun F-junnujen peli-illan lomassa Bolliksella katseli Stadikalle vaeltavia fanilaumoja ja kuunteli kopterin läpätystä. Suuren Tapahtuman tuntua. Alkoi jo harmittaa, ettei ollut lippuja hankittuna.

TV:n ääressä lippujen puuttuminen ei harmittanut enää niin paljoa kun kaveri oli noin hyvä ja omilla samaan aikaan ei paras päivänsä. Ei tullut sitä omaa huippusuoritusta eikä onnenripausta, jotka huippujen haastamiseen vaaditaan.

Oliko Suomen puolustuslinja kankea vai päästikö keskikenttä nopeat venäläiset tulemaan vauhdilla? Hyypiältä taas joitain hyviä katkoja mutta niin myös askeleen tai käännöksen jäljessä samalla kun pallo jo vierii omaan verkkoon. Kallio… Väärä taktiikka tai kokoonpano? Vai voiko valmentaja mitään sille että ammattilainen syöttää suoraan vastustajalle? Ei tainnut tulla sitä maailmanluokan kärkeä, joka Forssellista oli kehittymässä ennen polvivaivoja. Mutta miten rakentaa tilanteita yksin korkeista palloista kun avut eivät ehdi mukaan? Vai eikö enää ehdi mataliinkaan? Moisander ilahdutti siitä kolmatta maalia edeltäneestä sijoittumisesta huolimatta. Eremenkot, kyllä, vaikka itse tykkäänkin urheilussa enemmän jäävuorista kuin räiskyvästä temperamentista.

Anderson ymmärtää jalkapallosta minua enemmän ja ihan analyysiä taitaa löytyä Futisforumilta vaikka välillä kielenkäyttö kukkahattusedän silmiä kirveleekin. Perinteisetkin lääkkeet siellä tarjotaan. Koutsi ulos ja maailmankuuluisimmatvalkut tilalle, dinosaurukset eläkkeelle ja nuoret tilalle. Tai sitten ei.

Jotain positiivistakin tapahtuu vaikkei tiellä Etelä-Afrikkaan.

Kaikki mestarit turnaussivuilla ja turnauskuvia kisajärjestäjän galleriassa.