Avokatsomoon aikanaan kourallisen pääasiassa jääkiekkoaiheisia kirjoituksia kirjoittanut ja sittemmin Lohjalla paikalliseksi salibandymoguliksi noussut Tommi Fäldt on nykyään yrittäjä. Pääkallomatkat veivät minut aiemmin viikolla Lohjalle, missä Lohjan Teamstore oli auki ensimmäisiä päiviä. Se panee Tommin poseeraamaan katse kaukaisuuteen suunnattuna.

Avokatsomolaisten maailmanvalloitus etenee suunnitellussa aikataulussa. Kiäh.

Leivonmäen Pyryn järjestämät suosählyn SM-kisat kisataan tänä vuonna huomenna lauantaina. Kuinkas sattuikaan, että juuri tänään digitaalisista arkistoistani löytyi kuva-aineistoa Absoluuttisen Massan suosählyreissulta, kesältä 2000. Pannaanpa pari kuvaa tänne näkyviin.

» Lue koko juttu

Viime viikolla ilmestyneen Salibandy-lehden Salibandy 20 v Suomessa -juhlalehden sivuilla on rutkasti luettavaa, kuten Anssi jo mainitsikin kirjoittaessaan lyhyesti salibandymuistojensa välähdyksistä. Yhdessä lehden jutuista Antti O. Arponen kirjoittaa salibandyseurojen nimistä otsikon Rökäletappiosta KGB Agentsiin alla.

Arposen luetellessa vähän erikoisempia seurannimiä alkaa väkisinkin kaipailla vanhan kunnon Absoluuttisen Massan aikoja — mainitaanhan jutussa joukkueet Sairas Veto ja Ranteet Lukkoon, jotka molemmat aloittivat pelinsä kuutosdivisioonassa vuonna 1999 aivan kuten Absoluuttinen Massakin.

» Lue koko juttu

Elokuussa kolmannelle ”kaudelleen” startannut Avokatsomo saa kautta aikain toisen kerran onnitella tuoretta avokatsomolaisisää ensimmäisen isänpäivänsä johdosta: terveisiä tällä kertaa Anssille!

Edellistä ”Avokatsomon isänpäivää” vietettiin vuonna 2003.

Hyvää isänpäivää luonnollisesti myös Mikalle, Maukalle ja muille isille.

Kesällä TV2:lla pyörinyt Tulikoe ja elokuiset yleisurheilun MM-kisat ovat varmasti olleet omiaan lisäämään ihmisten kiinnostusta yleisurheilun eri lajeihin.

Täällä Turussa on näin loppukesästä ja alkusyksystä pyöritetty aikuisten yleisurheilukoulua, jossa osallistujat pääsevät verestämään muistojaan koulun liikuntatunneilta ja ties mistä hippo-kisoista. Tasoitukseksi tälle häpeämättömälle turkuilulle tarkennetaan, että myös Helsingin Kisa-Veikot ovat järjestäneet vastaavaa toimintaa - ja vieläpä ennen meitä entisiä pääkaupunkilaisia.

» Lue koko juttu

Reilu viikko suorituksen jälkeen voin jo esittää itselleni kysymyksiä. Mikä ajoi maratonille? Miten juoksu kulki ja pysyttiinkö taktiikassa? Miltä kaupungin sydämessä juostava tapahtuma näyttää radalta katsoen? Mikä jäi kaivertamaan mieltä ja mihin voi olla tyytyväinen?

Kuten mm. tuon läpäisyviestin kommenteistakin nähdään, kokonaisen maratonin juokseminen on suoritus, johon moni meistä enemmän tai vähemmän vakavissaan tähtää ”jossain vaiheessa” eloansa. Viime kesänä huomasin juosseeni puolimaratonin suomalaisittain kuumassa kelissä, ehdottoman epävirallisesti, mutta ihmeen kevyesti. Tietäähän sen, että jää mielessään arvuuttelemaan kuinka pitkälle sitä jaksaisikaan. Ajatus meni kuitenkin hyllylle talven jäädytettyä lenkkarit ja juoksumielen.

» Lue koko juttu

Paavo Nurmi Marathon meni läpi vaikka sää ei helpotusta tarjonnut. Katsojat varmasti nauttivat (ja jaksoivat silti kannustaa, kiitos!), mutta me kipittäjät saimme lipitellä nesteitä kiivaaseen tahtiin. Aika on vielä vahvistamatta, mutta oma vähän myöhässä pysäytetty tiuku sanoo 4:09.48 ja se on mainiosti tavoitehaarukassa, melkeinpä alle. Katsotaan saako tästä jotain laajempaakin raporttia aikaiseksi.

Edit hetkeä myöhemmin: Johan löytyy tulostakin, 4:06:17 ja sijoitus 79.

Tuollaisella numerolla, huomenna alkaen kello 13:00 ja päättyen toivon mukaan 42,195 kilometriä myöhemmin. Kuvassa myös kahtena palasena Champion Chip, ajanottosiru.

Imagen kesänumerossa 2005 seitsenottelija Maija Kovalainen kertoo lajeista hirveimmästä:

En tiedä pahempaa olotilaa elämässä kuin lähdön 800 metrin juoksuun. Itse sanon, että olen silloin koomassa - minua pelottaa, pulssini on nopea, menen vetkuksi, jalkani makaroniksi. En tekisi elämässäni mitään muuta kuin urheilisin, mutta se hetki vie nautintoa urheilusta.

Olen käynyt urheilupsykologilla asian takia. Se on minun korvieni välissä. Kun se jokin päivä lähtee aukeamaan, minulla ei ole mitään hätää.

Olen kyllä kuullut ottelijoista, jotka vihaavat ottelun päättävää kestävyysmatkaa yli kaiken (ja eihän se sulavalta ikinä näytä), mutta tällaisesta pelosta en ole aiemmin kuullut.

Ja jos juoksusta puhutaan niin näinä aikoina minä en voi olla viittaamatta siihen 22 päivän ja 14 tunnin kuluttua starttaavaan tapahtumaan. Tänään olen valmistautunut keilaamalla ja lukemalla J.P. Roosin Maratonmiehen elämää.

Olen nähtävästi sanojeni syöjä. Näytän uhonneen tuossa viimekesäisessä puolimaratonraportissa, että minähän en mitään lenkkimaratoneja juokse, mutta niin vain Paavo Nurmi Marathon koostuu kahdesta lenkistä. Lauantaina kävimme tutustumassa Ruissalon maisemiin pitkän harjoituksen merkeissä. Kilometrejä kertyi n. 26 ja olo on näin seuraavana päivänä jo varsin ketterä. Tänään olen havainnut, että maratonista ja juoksemisesta löytyy aika lailla luettavaa.

Juoksuaika » FlyingFinns -keskustelupalsta » Häjyt ry:n 100+ kerho.

Myös Helsinki City Marathonin sivuilta löytyy kompakti vinkkipaketti ja Juoksija-lehti taitaa olla johtava kotimainen kaupallinen julkaisu. Eiköhän tässä ole kirjalliset eväät kasassa.

Tiedoksi vain, että Paavo Nurmi Marathon juostaan jo reilun kuukauden kuluttua lauantaina 2.7. ja mukana nähdään itseään säästelemättä myös Avokatsomon pitkien matkojen toimitus.

Ainakin osallistumismaksu on hoidettu, pitkiä lenkkejä treenattu, sykemittaria vilkuiltu, lenkkarit uusittu ja kannustuksestakin on ollut puhetta. Yksi viidennes Avokatsomon toimituksesta taisi lupautua hurraamaan kahdesti ohitettavaan kotiristeykseensä ja heti korttelin päässä on luvassa tiukkaa kestävyysurheilun vastaista sanomaa sählyjoukkueen lyhyiden matkojen ja anti-kestävyysekspertiltä. Niillä main saattaa olla tiukkaa päänsisäistä vääntöä toisen kierroksen alkaessa.

Toistaiseksi mieleenpainuvin hetki harjoittelun lomasta oli viime kesänä kyseisen maratonin selvittäneen onnenpyörämiehen kohtaaminen lenkkipolulla Helsingin moottoritien kupeessa. Tuolla kertaa Porkka tosin kuritti itseään kävelysauvoilla, mutta Elixirin juttusarja maratonille valmistautumisesta ja itse suorituksesta on suositeltavaa katsottavaa jos uusintojen ääreen sopivasti sattuu.

Loppuun kaksi viittausta muinaisiin juoksutapahtumiin:
Tekno-Kekon mielekäs maailmanhistoria: 1904: Värikkäin olympiamaraton.
Puolimaraton viime kesältä.

Avokatsomo suosittelee ja suorastaan kehottaa tutustumaan jos aihe on vieras. Veskari ohrapellossa on Pauli Kallion ja Pentti Otsamon potkupallosarjakuva FC Palloseuran kolmas osa. Tämän parempaa luettavaa talvilomapäiväksi en keksi. Kirja hyppäsi silmille Sammakon Kirjakaupan ikkunasta ja itse kaupantekoon ei montaa sekuntia tarvittu.

Tästä on ollut puhetta aiemminkin. Minun on nöyrästi myönnettävä etten tiennyt/muistanut tuon kaskenpolttaja-alaotsikon olevan peräisin näistä mestariteoksista.

Tuolla Mikan Ahvenanmaa-jutun kommenteissa lupailin tarkempaa tilannekatsausta saarivaltakunnan salibandyn tasosta. Lauantaina IBK Hammarland ja Team-17 kohtasivat toisen kerran vuoden ensimmäisessä kolmosdivariturnauksessa ja itsekin uskaltauduin paikalle. Vankan kokonaiskuvan saavuttamiseksi hankkiuduin paikalle myös sunnuntaina pelattuun naisten Superykkösen otteluun AFC Campus - PAF Elit. Nyt sitä tietoa siis olisi. Tai ainakin havaintoja.

» Lue koko juttu

Viikko on ollut kamala. Kuulin maanantaina, että sunnuntaiset Tepsin B-junnujen tyylikkäät voitot HIFKistä ja Erästä SM-sarjan ensimmäisessä turnauksessa tulivat kotikentällä, täällä Turussa.

Enkä ollut katsomassa.

Miten ihmeessä se voi harmittaa vielä torstaina?

Mies itse olisi siitä hiljaa varmaan maailmanloppuun saakka, mutta mepäs emme anna mahdollisuutta. Anssi on kuningas. Tämä meidän Anssi täältä Avokatsomosta. Paitsi että Anssi pesee joukkueellisen divarisalibändistejä kartingissa, hän on myös söpö.

Että niin.

The Morning News tarjoaa Rion Nakayan kuvasarjan Faces of the Marathon New Yorkin maratonin juosseista ihmisistä. Ihmeellisen kirkkaita ovat juoksijoiden ilmeet, ilmeisesti 42 kilometriä saa liikkeelle hien lisäksi myös ne mystiset endorfiinit.

Kotoisen Ruisriikin maalialueella ihmiset istuskelevat nurmikoilla lipitellen kuumaa ja makuaistin turruttavaa, mutta silti ihmeen makoisaa soppaa. Lidingöloppetissa haettiin varusteet karsinoista, diplomit luukulta ja saatiin sponsorilimut kouraan, mutta ei sielläkään niitä muiden ilmeitä niin tullut katseltua. Hyvä olo oli kylläkin vaikka jalkoja vähän kihelmöikin.