Okei, jääkiekko. Olen pariin otteeseen lipsauttanut jääkiekon olevan Avokatsomon seurantalistalla, mutta olen tainnut valehdella. Maukasta en tiedä, mutta itseltäni ainakin on SM-liigan alku sujahtanut lähes täysin ohi silmien ja korvien. Kaksi asiaa muistan kuitenkin kuulleeni tai lukeneeni: alkukausi on yllättänyt tasaisuudellaan ja yleisö vähyydellään. Minua voi odottaa lätkäkatsomoon (paikan päälle tai TV:n ääreen) vasta merkityksellisten pelien alla, joten ymmärrän yskän. Jääkiekkoa pelataan maailmalla aivan liikaa, enkä jaksa enää innostua muulloin kuin mitaleita jaettaessa. (Vuosi pari sitten kärsin samanmoisesta ongelmasta jalkapallon kanssa, mutta se on mennyt ohi. Tunnen viiltävää syyllisyyttä, koska en ole käynyt tällä kaudella katsomassa ainuttakaan veikkausliigaottelua. Vaan Veikkausliigassa ollaan silti yltämässä katsojatavoitteeseen.)

Tämän aamun Näkymä rannalta on täyttä asiaa: SM-liigan jatkoaika on munaton. Se pilaa pelin jännityksen, mutta mikä vielä pahempaa, se pilaa sarjataulukon harmonian. Minua on aina kiehtonut katsella kauniita tilastoja, mutta SM-lätkän nykyinen taulukko on epäsymmetrinen ja ruma. Tilastojen kaunistelu olisi paikallaan kabineteissakin.

Näkymä sanoo myös ääneen sen, mitä minäkin olen hiljaa itsekseni ajatellut: blogilistalaisista saisi kasattua kohtalaisen sählyporukan. Olisi hienoa, jos porukka saataisiin joskus kasattua johonkin tapahtumaan, jossa voisimme olla joko joukkueena toisia vastaan tai joukkueina toisiamme vastaan. Salainen unelmani Avokatsomon sählyturnauksesta on elänyt jo jonkin aikaa, mutta pelkään sille käyvän kuten valitettavan monelle idealle: aikapula–toteutus 6–0.

Mitenhän päättyisi sählymaaottelu Suomi–Ruotsi? Tai siis: kuinka mukava tapahtuma se olisi?