Ameriikan Yhdysvaltojen ammattilaisjalkapallosarja Major League Soccer eli MLS alkaa lauantaina.

Yksi seuratuimmista joukkueista on varmasti Washingtonin D.C. United, jolla on heittää kentälle 14-vuotias ihmepoika Freddy Adu.

MLS:n avauskierroksella Washingtoniin saapuu San Josen Maanjäristykset. D.C. United varoittaa kannattajiaan, että kaikki halukkaat eivät ehkä mahdu katsomoon. Mielenkiintoinen ongelma, varsinkin kun katsojakapasiteetista ei ole käytössä edes puolia.

In a new twist on supply and demand, D.C. United could be turning away fans from Freddy Adu’s first game – even though thousands of seats will be empty. United has closed off the upper deck of 53,000-seat RFK Stadium this season and will strictly adhere to a downsized capacity of 24,607.

Sports Illustrated kertoo koko tarinan.

Lisäys: Muistatko Alexi Lalasin? Sen 1990-luvun alun USAn jalkapallomaajoukkueen topparin, jolla oli iso, kihara, punainen tukka? Mies on nykyään San Jose Earthquakesin President ja General Manager.

Heikki Kulta haistattelee taas pitkät uomiinsa ajautuneelle urheilujournalismille: Kangastuksia.

Hiekka-aavikolla on totuttu näkemään kangastuksia, eläviä unikuvia, jotka paikalle ehtiessä häviävät usvana ilmaan.

Kangastuksia näkevät myös monet formula 1 -tallit ennen kaikkien aikojen ensimmäistä Grand Prix-kisaa hiekkadyynien keskellä.

Hitaasti herää Avokatsomo turkulaiseen urheilukulttuuriin. Kaipa tämä Kulta on joku paikallinen legenda. Jos ei ole, niin olisi ainakin syytä olla.

Kesällä pelataan jalkapallon EM-kisat Portugalissa. Kisojen virallinen sivusto on auki ja kertoo, että kisojen alkuun on 74 päivää.

Se ei ole paljon, se.

Kisoilla on tietenkin oma fantasymanagerointinsa.

Malta–Suomi 2–0. Kuulostaa huonolta vitsiltä, mutta on totista totta. Onneksi voimme lohduttautua sillä, että kyseessä on alle 21-vuotiaiden maajoukkueet. — Not. Huolestuminen on sallittu.

Ellei Maltalla ole kasvamassa superfutareiden sukupolvi, tulos on surkea. Uskottava jalkapallomaa voittaa Maltan ikäluokassa kuin ikäluokassa. Yksi ystävyysottelu ei onneksi ratkaise mitään, mutta tuloksen olisi paras huolestuttaa niin pelaajia kuin valmennusjohtoakin. Alle 21-vuotiaiden maajoukkueen pitäisi tunkeutua kansainväliselle huipputasolle, niin sen pelaajien yksilöinä kuin koko joukkueenkin. Lisää duunia, poijjaat!

Lauri Hollo ei SoneraPlazassa jaksa yhtyä Avokatsomon eilisiin Litmas-kehuihin.

Litmanen Lahteen ja Ronaldo Kotkaan, laukoo Hollo ja sanoo asiat niin kuin ne ovat. Hollon mukaan Litti ei siirry Lahteen, vaan ennemmin HJK:hon. Turun Interkin mainitaan:

Mustana hevosena Litmas-jahtiin on liittynyt FC Inter, jonka omistaja Stefan Håkans on ilmaissut halunsa saada Litmanen Interiin. Rahasta ei siirto Håkansin mukaan jäisi kiinni. Kiinnostava vaihtoehto, mutta tuskin kovin realistinen; Litmanen valinnee varmasti seuran, joka pelaa ensi kaudella Euroopan kentillä.

Harvoin Teemu Selänteen maaleja fiilistellään kuten hänen Paul Kariyan syötöstä tekemäänsä 2–1-voittomaalia Los Angeles Kingsejä vastaan.

Mutta harvoinpa hänelle on sattunut 19 ottelun pisteettömiä putkia.

Selanne ended the slump in dramatic fashion, one-timing Kariya’s crossing pass for his first point since scoring his 15th goal Feb. 14 against Detroit. The relief was evident by the huge smile that came across his face as he was mobbed by teammates.

Toinen Atlanta Thrashersin loistavista suomalaisvahdeista, Pasi Nurminen, on Robert Picarellon jutun aiheena NHL.comissa: Behind the Mask — Nurminen uses his noggin.

Vielä Nurminen ei ole täydellinen.

”Experience is the No. 1 reason Pasi is playing as well as he is this year,” said Atlanta assistant coach Steve Weeks, himself a former NHL goalie. ”I think he’s realizing it’s a process of letting the puck come to him. He’s a very energetic goaltender and sometimes he may overplay the shot and put himself out of position by being so aggressive. So we’re trying to work with him on his positioning in the crease and having him hold to that. And with experience he’s realizing that by doing that that the puck will find him. He doesn’t have to go to it or overplay it. I think he’s realizing that sometimes less is more.”

Saksan kielen osaamiseni on sen verran kehnoa, että tiukkaa tekee saada selvää F1 Bloggista, mutta linkataanpa siihen silti. Kuvat ovat kivoja, ja otsikoistakin voi oppia jotakin: saksalaiset tituleeraavat Michael Schumacheria Schumi I:ksi ja Ralfia Schumi II:ksi. Enpä ollut kuullut aiemmin.

Olen pakannut laukut valmiiksi. Muutan nimittäin Lahteen, jos Jari Litmanen palaa Suomeen.

Varmuuden vuoksi merkitsin kalenteriin kuitenkin seuraavat päivät: 10.5. ja 2.10. Toukokuun 10. päivä FC Inter–FC Lahti ja lokakuun 2. päivä TPS–FC Lahti. Onkohan tuo toukokuu liian aikaisin Ajaxista paluuta ajatellen? Onkohan tuo lokakuu liian myöhään – mies on jo ehditty ostaa takaisin Eurooppaan?

Muistuupa mieleen tällainen lainaus:

It’s only a matter of time when Litmanen realises he has already retired. I mean, he hasn’t played for ages. I bet the youngest of Finnish football fans can be heard asking ”Litmanen? Wasn’t he a great player when my daddy was young?”

Lähde: East of Sweden: Litmanen injured – so what’s new?. Soo-soo, East of Sweden. Keille ääliöille weblogeja oikein annetaan kirjoitettavaksi?

Nyt kun Absoluuttisen Massan paluusta huhutaan ja salibandykausi 2003–2004 on lopuillaan, on mielenkiintoista tehdä pieni katsaus siihen, mitä kuuluu niille 17 onnekkaalle seuralle, jotka pääsivät kohtaamaan AbMan Etelä-Suomen 5:nnessä ja 6. divisioonassa syksyn 1999 ja kevään 2001 välisenä aikana.
» Lue koko juttu

Salibandyliigaa tulee perjantaisin Urheilukanavalta. Vinkki: kannattaa katsoa. Tuntuu vähän siltä, että tv-ottelu kuin tv-ottelu tarjoaa viimeistään kolmannessa erässä lajin parhaita puolia eli viihdyttävää peliä, maaleja ja jännittäviä tilanteita.

Espoon Oilersin ja helsinkiläisen SSV:n ottelupari tulee ensimmäisen pelin perusteella olemaan aivan loistava – finaaliainesta: Hintikan veljekset kävivät pamauttamassa erän alkuun kaksi älyttömän hienoa maalia, SSV kavensi, Oilers lisäsi johtoa, SSV kavensi. Toisessa erässä SSV otti pelin haltuunsa pelaamalla ehkä kauden parasta peliään, ainakin tv-kuvien perusteella, ja teki viisi maalia. Kolmannessa pelattiin kunnon pleioffia, Janne Tähkä missasi rankkarin ja Oilers sai kavennettua eroa SSV:hen parilla maalilla. Lisäkavennusta haettiin vielä ilman maalivahtia, mutta verkko pysyi koskemattomana molemmissa päissä. Oijoi mitä herkkua: 5–7. SSV on todella herännyt eloon.

Ääni, jonka juuri kuulitte, kuului olutpulloni korkin avaamisesta.

Terveisiä Mikolle (nyt Myllykoskelle): On hölmö peruste olla katsomatta salibandyä sen takia, ettei tunne pelaajia entuudestaan. Katsomallahan sitä oppii tuntemaan, niin minäkin olen tehnyt. Ihan tietämättömänä aloitin. Mutta tänäänkin Tähkän käsihaltuunotto–maali-yhdistelmää ihaillessa Koulukadun kisastudiossa tehdyt vertaukset Maradonan ”jumalan käteen” olivat täysin paikallaan. Oikeastaan Tähkän elkeineen kaikkineen tuntee jo paremminkin kuin Maradonan. Tai siis tietenkin tuntee.

On lauantai-ilta. 7500 suomalaista jalkapallon ystävää istuutuu tietokoneensa ääreen rystyset syyhyten. Mistä oikein on kysymys? Kello yhdeksältä alkavat Hattrick-nimisen virtuaalimanageripelin sarjaottelut Suomessa.
» Lue koko juttu

Jalkapallon eurokentillä torstai-ilta oli UEFA Cupin, kun ratkottiin neljännen kierroksen otteluparien voittajia.

Celtic räjäytti pankin taistelemalla Barcelonassa 0–0-tasurin ja lunastamalla jatkopaikan Alan Thompsonin ensimmäisessä ottelussa tekemällä maalilla. Ananovan otteluraportin mukaan Celticin maalilla torjunut 19-vuotias David Marshall oli – anteeksi kulunut sanonta – jatkoonpääsyn takuumiehiä. David Marshall… Täytyypä panna nimi muistiin.

Saarivaltakunnan joukkueista jatkaa myös Newcastle, joka tiputti Mallorcan tylysti yhteismaalein 7–1. Liverpool sen sijaan tippui Marseillen kyydistä yhteismaalein 2–3, kun Marseille nappasi 2–1-kotivoiton. Soccernetillä on jatkoa: Michael Owen loukkaantui ja Gerard Houllier raivostui tuomarille. Perinteisen positiivisia kuulumisia Liverpoolista, siis.

Uskomatonta mutta totta: Avokatsomo voitti parhaan harrasteblogin Kuukkelin. Suurkiitokset kaikille Avokatsomoa äänestäneille ja Kuukkelin myöntäneelle tuomaristolle, mutta erityisesti kaikille Avokatsomon lukijoille.

Kiitokset myös muille ehdolla olleille blogeille: Digicamera, Elokuvia ja Valokuvia ja Roklintu ovat kaikki olleet osaltaan synnyttämässä Avokatsomoa, sillä ne ovat pitkään ja hyvällä otteella bloganneet harrastuksia ja osoittaneet tietä mistä tahansa aiheesta bloggaamiselle. Erityisen lämpimät terveiset ehdokkaana niin ikään olleeseen HockeyBlogiin – urheilujutut kuuluvat paitsi pelikentille, olohuoneisiin ja baareihin, myös blogeihin.

Avokatsomo oli ehdolla myös parhaaksi vähän tunnetuksi weblogiksi sekä parhaasta taglinesta. Näissä sarjoissa Kuukkelit menivät Naamioiden taakse ja Elokuviin ja Valokuviin. Onnittelut heille!

Oulrait, Salibandyliigan välierät aloitetaan perjantaina, siis huomenna. Mitalipelipaikat ratkotaan pareissa Oilers–SSV ja Josba–Classic.

En ryhdy yhtä viiltävään analysointiin kuin Tommi jääkiekon playoffseista, mutta heitänpä ilmaan puolueellisen veikkaukseni eli osittain toiveeni:

Oilers–SSV 2–3
Josba–Classic 3–2

Pronssiottelu: ihan sama
Finaali: Josba–SSV 3–2

Avokatsomo saa valitettavan vähän linkkivinkkejä ja sen sellaisia. Tämä on yksi niistä harvoista onnen päivistä.

Vantaalainen Greasers tarjoaa Salimafian ja kumppaneiden luvalla sivuillaan salibandyhoroskoopin. Kiitos ja terveiset Helsingin Punavuoreen, vaikka horoskooppi ei osunut ihan kohdalleen. Horoskooppisivuilla kielletään tekstien lainaaminen, mutta uskaltaudun kuitenkin leikkelemään herkkua vähän tännekin.

Kaksonen on mielialapelaaja, aito tirehtööri joka tekee kentällä ja kulisseissa niin kuin itse parhaaksi näkee. Hyvänä päivänä takoo hengästymättä taululle uusia piste-ennätyksiä, mutta hermostuu nopeasti vastoinkäymisistä ja toimitsijoilla riittää täytettävää myös jäähysarakkeen kohdalla.

Siis kamoon! Piste-ennätyksiä — no bonus!

Nurmijärveläinen SB-Pro tippui kauden päätteeksi Salibandyliigasta, mutta seura on päättänyt palata näyttävästi takaisin. Kesäharjoitteluun kuuluu muun muassa taekwondoa, kertoo seuran verkkosivusto.

Taekwondolla haetaan pelaajille oman vartalon hallinnan parantamista, fyysisen kunnon kohentamista, ruumiin ja mielen tasapainoa. Tavoitteena on nopea ja sähäkkä salibandysoturi, jonka horjuttaminen pelitilanteessa on hyvin vaikeaa. Yhteisellä kurssilla saadaan rakennettua joukkueen yhteishenki aivan uudelle tasolle. Teakwondon lisäksi Pron kesäreenit pitävät sisällään ohjattuja uinti- ja punttireenejä. Omatoimisuutta korostetaan pelaajaan luottaen kunkin pelaajan ylläpitämän harjoittelupäiväkirjan avulla.

SB-Pro järjestää tryout-tilaisuuden prolaiseksi haluaville salibändisteille huhtikuussa. Sinne siis kaikki innokkaat!

Salibandy.net på svenska – ”alt om floorboll”. Alt om floorboll? Olen ollut aina siinä käsityksessä, että salibandy on ruotsiksi innebandy. Innebandystä puhuu myös salibandy.net muualla, mutta otsakkeessa se on siis floorboll.

Ruotsin Googlessa hakusana floorboll antaa ”ungefär 13″ vastausta. Niistä yksi on Blekinge IBF:n sivu 1989–1990 (seuraa pitkä, ruotsinkielinen lainaus):

Ett intressant kapitel från detta år var en debatt som kunnat kullkasta hela vår verksamhet. Det var en falang inom SIBF [Ruotsin salibandyliitto] som fick för sig att ändra namn på idrotten, namnbytet syftade till att internationalisera marknadsföringen av innebandyn och man motiverade namnbytet med att det skulle vara enklare att ”sälja” sporten även på hemmaplan. Förslaget var att ändra namnet från innebandy till ”floorball”, alltså svengelska. Debatten var om ämnet stundtals både hård och hätsk och fick till följd att personer inom SIBF:s verksamhet avgick och initierade källor säger att det var verkligen nära att ändringen genomförts. Lyckligtvis blev så inte fallet. Efter en remissrunda hos distrikten togs troligen beslutet på SIBF:s årsmöte 1990 att behålla namnet innebandy och därmed var saken ur världen en gång för alla, även om vissa individer fortf idag försöker driva frågan. Även i Blekinge förekom en viss debatt, men här nere verkar föreningar och individer tidigt insett det galna i det hela, på BIBF’s verksamhetsberättelse kan man bla läsa cit; ”Ett något naivt förslag skickades ut till samtliga klubbar i Sverige, angående namnbyte från Innebandy till Floorboll/Floorball.” Slutcit. Notera den intressanta skrivningen Floorboll! Man var alltså beredd att gå så långt göra en svengelsk variant av det hela och många ansåg förslaget vara tokigt. Vi kan idag bara hålla med.

Ruotsissa on siis aikanaan suunniteltu lajin nimen muuttamista floorbolliksi markkinointitarkoituksia varten. Hauska tietää. Mutta salibandy.netin ruotsinkielisen sivuston otsakkeeseen floorboll lienee päätynyt vahingossa. Vai mitenhän on? Fiksu ihminen kysyisi varmaan suoraan Salibandyliitolta eikä suinkaan kirjoittaisi merkintää blogiin.

Tein myös haut ”allt om” ja ”alt om”. Tulos: 428 000–2 950. En ole mestari ruotsin kielessä, mutta kirjoittaisin allt.

Pari poimintaa Soccernet.comista: (Mikael) Forssell ponders exit from Chelsea ja (Claudio Ranieri) Guaranteed for goodbyes.

Raha on tuonut Chelseaan paitsi paljon maailmanluokan pelaajia, myös ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa helposti. Niihin sen kummemmin tällä erää paneutumatta kehotan kaikkia jalkapalloilun ystäviä katsomaan illalla Neloselta Mestareiden liigan ottelun Chelsea–Arsenal. Harvoin saa Mestareiden liigassakaan nähdä ennakkoasetelmiltaan yhtä mielenkiintoista ottelua. Lontoossa varmasti kuhisee.

Edellisessä TPS:n ja Bluesin playoffs-kohtaamisessa Ladislav Kohn sai viiden minuutin rangaistuksen leikkaamisesta. Mitä ihmettä? Turun Sanomilla on vastaus: Leikkaaminen harvoin syynä rangaistukseen.

— Kyseessä on leikkaaminen, kun pelaaja taklaa leikkaavalla tavalla tai laskee omaa vartaloasemaansa taklatakseen vastustajaa polveen tai sen alapuolelle, SM-liigan erotuomarivalvoja Arto Järvelä selvittää.

Myöhemmin jutussa Järvelä kertoo, että liigassa annetaan vuodessa 1–2 rangaistusta leikkaamisesta. Se ei ole paljon, sillä kaudessahan on otteluita… No, runsaasti.

Eipä ole suomalaisella formulafanilla paljon ollut hehkutettavaa tällä formulakaudella. Matti Hintikka heittää SoneraPlazan Stadionilla jälkilöylyä kirjoituksessa Keskeyttämisen mestarit. Suomalaiset ovat aina olleet hyviä myös keskeyttämään.

Avokatsomon ”ulkomaanserkussa” East of Swedenissä Khilou valittelee Kimi Räikkösen kohtaloa:

Poor Kimi. As Finnish media never lets us forget, he is undoubtedly the best driver around. If only his stupid McLaren Mercedes wouldn’t let him down all the time. There are, well, there have been moments of success for him. Those times it has been thanks to him. There may also have been a vehicle of some kind involved.

McLarenille siirtymistään Räikkönen perusteli muun muassa sillä, että siellä hänellä on mahdollisuus tulla kaikkien aikojen nuorimmaksi maailmanmestariksi. Kuka pitää ennätystä tällä hetkellä hallussaan ja minkä ikäisenä hän mestaruuden voitti? (Olen uuno mitä formulatietämykseen tulee, tiedän.)

Koska mielenkiintoiset huhut ja epävarmat suunnitelmat on tehty vuodettaviksi julkisuuteen, ei salattaviksi, putkautan maailmalle pohdittavaa sunnuntai-illan ratoksi: Absoluuttinen Massa on tulossa takaisin – ryminällä.

Täytyyköhän tästä muuttaa takaisin Etelä-Suomeen?

Sen perusteella mitä olen naantalilaisen salibandyseura VG-62:n toimintaa päässyt lähinnä E-92-junioreiden kautta näkemään, täytyy sanoa, että seurassa tehdään hyvää juniorityötä, jossa arvot ovat kohdallaan.

Tänään Monsters kävi turneeraamassa VG:n kotiluolassa, missä ottelutapahtuma oli kuin mestaruussarjassa konsanaan: rokki soi, ottelukuulutukset pitivät yleisönkin kärryillä pelin tapahtumista ja pelin jälkeen tsempparit palkittiin ansaitusti. Kerrassaan mainiota, Naantalille peukku pystyyn. Näin luodaan arvokasta salibandykulttuuria.

Toissapäivänä puhuimme Turun Sanomista löytyvän urheilu-uutisen huonosta alusta. Kehtaamme julistaa rakkautemme, kun olemme lukeneet toisen Heikki Kullan kirjoittaman jutun: Robinson-Räikkönen.

Television Suomen Robinson -ohjelmassa ihmisjoukko yrittää selviytyä autiolla saarella Malesiassa. Nyt viikonloppuna formula ykkösten ”Suomen Robinson” – Kimi Räikkönen – käy omaa selviytymistaistoaan Malesian Grand Prix -kisassa. Eväät Kimillä ponnistaa takaisin MM-taisteluun ovat kuitenkin yhtä vähissä kuin vapaaehtoisesti selviytymiskisaansa lähteneillä maanmiehillään autiosaarella.

Eipä ainakaan tule toistelluksi vanhoja kliseitä (mihin Avokatsomossakin tuon tuosta sorrutaan). Vaude.

Nyt sitten on tullut sekin nähtyä: Turun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön Kannan sählyjoukkue voitti sählyottelun Sammonmaljassa. Kanta voitti Kritiikin Real Vahinkon (espanjalais–suomalainen taivutus ja ääntäminen) maalein 17–12 (6–4).

Kannan kolmimiehisessä voittajajoukkueessa pelasivat Janne, Juhani ja Mikko.

Ai ni. East of Sweden on blogi, jossa on urheiluläppää englanniksi. Blogista on vastuussa neljä suomalaista urheilufania.

Heidän kirjoituksistaan voisimme poimia tarjolle erityisesti merkinnän My Childhood Hero. ”Remember Vladislav Tretiak?”

Voiko olla rakastamatta urheilu-uutista, joka alkaa:

Helsinkiläinen selvänäkijä Markku Tähtinen ennusti talvella Jenni Dahlmanille, että hänen tuleva aviomiehensä Kimi Räikkönen saavuttaa vuonna 2005 formula 1 -uransa huipun.

No, enpä tiedä rakkaudesta, mutta yhtä kaikki – juttu on Turun Sanomista: McLarenin mahalasku kiihdyttää valtataistoa.

Salibandy-lehti 1/2004 tuli postin mukana tässä jokin aika sitten. Siinä salibandyvalmentajat saivat valita suosikkipelurinsa yhdeksässä eri ominaisuudessa, jotka yhdessä muodostavat Täydellisen Pelaajan.

Muilta osin Täydellisen Pelaajan ominaisuudet otetaan varsin arvattavilta pelaajilta, mutta täytyy tunnustaa, etten olisi ikinä osannut arvata, että asenne olisi otettu Tedy Salutskij’lta.

No, enhän toki ole nähnyt Salutskij’n pelejä kuin pari hassua televisiosta. Mutta niiden perusteella petyin, että Antti Ruokosen ”pitää hattua nostaa” Salutskij’lle. Olenko sitten nynny tai pehmo tai mitä ikinä, mutta kyllä minusta olisi hyvästä asenteesta voinut ottaa esimerkiksi jonkun, joka ei ajelisi pitkin ja poikin vastustajan maalivahteja sun muita. Minusta Salutskij’n jääkiekkotausta näkyy pelikentällä negatiivisesti. Hyvä asenne ei tarkoita samaa kuin täysillä pelaaminen sääntöjen ja reilun pelin rajamailla ja rajamaiden takana.

Mutta nyt salibandykansa sitten tietää, että Salutskij’a kannattaa matkia siinä mitä asenteeseen tulee.

Avokatsomossa on nyt muotia kaapata uutisia Ylen teksti-TV:stä.

Myös Suomen Koripalloliitto uutisoi saman uutisen lisätietoineen kaikkineen: katsojamäärät ovat todellakin kasvaneet. Todella, todella omituinen uutinen, jos vertaa sitä yleiseen kehitykseen suomalaisissa urheilulajeissa – tai siis kehityksen uutisointiin. En suorilta osaa sanoa, mikä on tilanne salibandyssä, mutta olisin voinut kuvitella, että joukkuepalloiluista vain salibandyllä nousevana ja kasvavana lajina olisi todella mahdollisuuksia kasvattaa katsojamääriään.

Joku suomalaista koripalloelämää tunteva osaisi varmaankin sanoa, onkohan sarjaan noussut täksi kaudeksi jokin katsojarohmu joukkue.

Esimerkiksi sarjanousija Korihaiden kevätkauden otteluiden katsojakeskiarvo oli 1.058 (koko runkosarjan 987), joka on merkittävä lukema, kun muistetaan, että Uudenkaupungin kaupunkialueella asuu noin 10.000 ihmistä.

Eikös olekin niin, että Korihait kävi vain piipahtamassa ykkösdivarissa ja että Uusikaupunki ei ole ollenkaan uusi paikkakunta SM-sarjassa? Uusikaupunki ei siis varmaankaan ole vastaus. Toisaalta voisiko muka yksi paikkakunta muutenkaan olla vastuussa 10,9 prosentin kasvusta koko liigan kauden katsojamäärissä?

Äkkimatematiikalla (matematiikan epävarmempi pikkuserkku) laskisin, että 10,9 prosentin kasvu tarkoittaa 20058 lisäkatsojaa viime kauteen verrattuna. Lappeenrannan NMKY:llä katsojia oli eniten: 21123. Toisena oli Kouvolan Kouvot 19618 katsojalla. Katsojia on siis tullut yhden yleisösuosikkijoukkueen verran lisää. Se on paljon.

Ehkäpä syy on perin kumma: ehkäpä koripallo vain on pahuksen mielenkiintoinen pallopeli.

Uusimmassa Käytöskakkosessa ”Kotikatsomo” panee järjestykseen TPS:n topit ja flopit divarissa ja sivuaa muutenkin turkulaista salipalloa.

TPS:n parhaaksi kotiotteluksi Kotikatsomo valitsi ottelun TPS–HaU, jossa Avokatsomokin oli paikalla.

28.7.1952: Sylvi Saimo wins canoe gold.
12.3.2004: Sylvi Saimo on kuollut.

Ylen teksti-TV:

Englannin Valioliigassa sarjataulukko alkaa puhua puolestaan, kun kaudesta on pelaamatta Liverpoolia ja Portsmouthia lukuunottamatta kymmenen kierrosta.

Amatöörimielipiteeni sanoo, että Arsenal voittaa mestaruuden – jännättävää on vain siinä, onnistuuko joukkue pelaamaan tappiottoman kauden. Neljännestä sijasta eli viimeisestä saumasta Mestareiden liigaan tappelevat Charlton ja Fulham ja kaikki niiden välissä taulukossa olevat joukkueet.

Sarjan hännillä amatöörimielipiteeni mukaan Middlesbrough, Bolton ja Everton ovat varsin turvassa, mutta kuusi viimeistä joukkuetta painivat vielä samassa liemessä putoamista vastaan.

Salibandyn I divisioonan länsilohkossa Turun Palloseuran kanssa palloillut Seinäjoen Peliveljet nousi Salibandyliigaan. Hyvä. Seuraavaksi Avokatsomon toivomuslistalla on, että Lappeenrannan NST voittaa huomenna Trackersin ja lähtee Loviisan Torin kanssa divaririntamalta kärkkymään liigapaikkaa karsintojen viimeisessä vaiheessa. Toisaalta, NST–Trackers-parivaljakon voittaja kohtaa Tapanilan Erän, jonka Avokatsomo toivoo jatkavan liigassa myös ensi kaudella. Loviisa kohtaa Kirkkonummen Rangersin, eikä siinä parissa Avokatsomolla ole suosikkia.

Kabineteissa on viikonlopun aikana tyhjennetty sarjapaikkapajatso varsin onnistuneesti. Kotkalainen KooTeePee saa liigapaikan, kokkolalainen GBK perii kotkalaisten paikan ykkösessä ja ex-Jokerit tiputetaan kokkolalaisten tilalle kakkoseen. Ehkäpä tämä on kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu. Kilpailullisuus ja aluepolitiikka lyövät kätensä hyvin yhteen.

Ylen teksti-TV:n lisäksi asian uutisoi SoneraPlazan Stadion.

Bonustehtävä: etsi hupaisa asiavirhe teksti-TV:n uutisesta.

Tornion Palloveikot voitti Oulun Luistinseuran jääpallon SM-finaalissa Jari Vaattovaaran yliajalla tekemällä maalilla 8–7. Seurojen järjestys kääntyi runkosarjasta toisin päin: OLS:n neljän pisteen etumatka vaihtui finaalissa hopeamitaleihin.

Runkosarjan pistepörssin ylivoimaiset valtiaat olivat OLS:n Samuli Niskanen ja Marko Kilpeläinen. 20 ottelussa Niskasen tehot olivat 33+89=122 ja Kilpeläisen 70+30=100. ”Kultaisen maalin” finaalissa pamauttanut Vaattovaara oli pistepörssin kolmas, mutta selvästi oululaisen tehokaksikon takana: tehot 33+21=54.

Nuo oululaistehot ovat kyllä melkoisen järjettömät. Toisella 6,1 tehopistettä ottelua kohti, toisella tasan 5. OLS teki yhteensä 228 maalia, siis keskimäärin 11,4 maalia ottelussa. Miettikääpä sitä, sanoisi Mika Saukkonen.

Hmm… Vaikuttaa siltä, että tekniset ongelmat olisi saatu ainakin suurimmaksi osaksi korjattua. Testit jatkuvat. Peukut pystyyn ja jalat ristiin.

Jalkapalloväen onnistui sitten tehdä FC Jokerien ja Jokerien sarjapaikan kohtalosta aluepoliittinen kysymys. Tällaisen käsityksen saa ainakin perjantain Helsingin Sanomista sekä vaikkapa Mika Sinisalon kolumnista Suomifutis haistattaa kaupankäynnille:

[K]un kaupasta mentiin tiedottamaan liian aikaisin, niin Palloliiton liittohallitus oivaltavasti haistoi hommassa kaupankäyntiä, eikä rutiinimenettely enää soveltunut sellaiseen tapaukseen. Bisnesmiehille oli annettava opetus liian avoimesta menettelytavasta. Liittohallituksessa ilmeisesti pelättiin kansan alkavan kuvitella, että urheilussa päätöksiä tehdään samanlaisin järkiperustein kuin muillakin elämänalueilla. Helsingin herrojen kähminnälle oli hetimiten pantava piste. Tätä vaati myös suuri suomalainen kokkolalaisenemmistö nähtyään sotkussa saumat GBK:n nostamiseen takaisin Ykköseen, josta seura oli mittavin pelillisin ansioin pudonnut.

Itse en osaa ottaa kantaa aluepoliittisiin asioihin, mutta kaikkinensa Palloliiton hallituksen päätös on minusta valitettava. Vaikka sääntöjä noudatettiinkin. Timo Järviö kirjoittaa Hesarissa 12.3.:

Palloliiton hallitukselle on nostettava hattua, että se oli sääntöjen noudattamisen kannalla. Jos sarjapaikkojen ostot hyväksyttäisiin noin vain, edessä olisivat ties kuinka villit markkinat.

Sinisalo antaa kolumnissaan vastauksen, miten seurojen olisi pitänyt toimia:

Töpeksiminen alkoi, kun seurat hölmöyksissään tiedottivat sopimuksesta ennen kuin Jokerit oli anonut sarjatason alentamista taloudellisiin syihin vedoten. Heikkoon taloustilanteeseen perustuva liigalisenssin menettäminen olisi avannut suoran tien Ykköseen, sillä näin oli luvattu aiemmin myös FC Jazzille. FC KooTeePee olisi puolestaan noussut aiempien päätösten mukaisesti Veikkausliigaan, ja kaikki olisivat hurranneet tyytyväisinä. Sitten mikään ei olisi estänyt Klubia ostamasta Jokerien liiketoimintaa ja perustamasta omaa kehitysjoukkuettaan Ykköseen. FC Jokerithan on osakeyhtiö, jonka omistuspohjaan ei Palloliitolla pitäisi olla nokan koputtamista. Tämän jälkeen nimenmuutos HJK-akatemiaksi olisi ollut läpihuutojuttu.

Kovin sujuvaltahan tuo korvaan kuulostaa. En osaa oikein ymmärtää, miksi jonkun pitää vastustaa moista sujuvuutta. Nyt taitaa koko jalkapalloväellä edelleen olla sormi suussa sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan.

Kirjeenvaihtajanne on takaisin. Suurempana ja painavampana kuin koskaan. Kirjeenvaihtajan mielenkiinto on kohdistunut viime aikoina erityisesti Jääkiekon SM-Liigan play-offs -peleihin ja niiden ennakkoasetelmiin…

TPS - Blues
Tommin veikkaus: TPS jatkoon voitoin 4-2. Runkosarjan voittanut TPS kohtaa ”säälipleijareissa” hallitsevan mestarin Tapparan pudottaneen Espoon Bluesin. Jussi Salonojan tuhlaajapojat ovat osoittaneet viime aikoina lieviä piristymisen merkkejä ja epäilenkin turkulaisten lähtevän aluksi soitellen sotaan. Rutinoituneempi TPS korjaa kuitenkin jatkopaikan espoolaisten nenän edestä. Kai Nurminen ei tee maaliakaan ja siirretään muutoinkin vilttiin puolustushaluttomuuden vuoksi. Epävirallisten ja perättömien huhujen mukaan ”Kaitsu-Kultaranne” on vuokrannut Miamista rantakämpän ja kiillotteleekin jo ”reibänejään” surffikelit mielessä…

Kärpät - Jokerit
Tommin veikkaus: Kärpät jatkoon voitoin 4-3. Ennakkoasetelmat puhuvat varmasti selkeää kieltä ”Särppien” puolesta. Vakaasti kuitenkin uskon, että Midaksen kultainen kosketus riittää melkein jatkopaikkaan ja Narrit venyvätkin taistelemaan ensimmäistä kertaa tällä kaudella ”ihan oikeesti”. Jos Nicklas Bäckström palaa oululaisten luukulle, Kärpät saattaa korjata potin nopeamminkin. Jokeri-pakki Arto Tukion vara-vara-luistimet katoavat ja mies joutuu jälleen jättämään yhden ottelun väliin. Kärppien tsekit ihmettelevät playoffs halonhakkuuta pari ensimmäistä ottelua ja lehdet kirjoittavat hädissään, että mikä niitä pitkätukkia riivaa. Samaa kysymystä eläkeläiset pohtivat nykynuorison osalta useamminkin…

HIFK - Ilves
Tommin veikkaus: HIFK jatkoon 4-1. Suurena Ilveksen kannattajana sydämeni suorastaan vuotaa verta (etenkin näin Raipen syntymäpäivänä) laukoa tällaisia aatoksia julkisesti. Totuudennimissä on kuitenkin sanottava, että etenkin play-offseja silmällä pitäen, HIFK näyttää huomattavasti valmiimmalta kuin Tupsukorvien pakka. Dave Stathos HIFK-maalilla haparoi viime vuoden pudotuspeleissä, mitä nyt. Entä Juha ”Taube” Pitkämäki? Palaako Ilveksen todellinen sytyttäjä Erkki Rajamäki? Mitä tekee ”liian huono Pelicansiin - Shayne Toporowski”? Toivon enemmän kuin montaa muuta asiaa tässä maailmassa, että tässä otteluparissa tapahtuisi suuri yllätys. Pärssinen-Harkins-Kuhta kiinni, niin eikös se ole siinä…juu, sitä ei varmaan muutkaan joukkueet ja valmentajat ole tienneet…

HPK - Lukko
Tommin veikkaus: Lukko jatkoon 4-3. Tukka-Jukan Kettupaidat ovat olleet SM-Liigan kenties kovakuntoisin joukkue viime aikoina. Sattumaa, tai ei, Lukko tulee lujaa. Se on varma se. Paljon puhuttu kahvakiekko on kuulemma tehokasta pudotuspeleissä. Siellä jaetaan vielä vähemmän tyylipisteitä kuin runkosarjassa. Minua muuten ärsyttää kahvaaminen suunnattomasti. Ammattimiehet eivät muka jaksa potkaista kahta kertaa enemmän. Surkeaa. Ai niin, ei Lukko yksin kahvaa…käykääpä katsomassa mitä tahansa ottelua. Esimerkiksi TPS:n peliä…Kai Nurminen se siellä roikkuu…Polkekaa ruojat! Vielä yksi asia… Tarkkailkaa Lukon kokenutta kaartia Joe Murphya, Erik Hämäläistä, Toni Porkkaa, Pasi Saarelaa sekä muitakin kanukkeja ja veskari Petri Vehasta… veikkaanpa vahvasti, että sieltä löytyy ratkaisijoita.

Raimo Helmisen 40-vuotissyntymäpäivä on saanut Aleksin laulutuulelle.

Raipen kaltaisen suomalaisen urheiluikonin syntymäpäivää sietääkin juhlia.

”Voimahyökkääjä vai ihan pelkkä ääliö?” kysyi HockeyBlog, kun Vancouver Canucksin Todd Bertuzzi oli murtanut Coloradon Steve Mooren niskan NHL-pelissä.

HB:n pikajuryn veikkaus osui oikeaan: Bertuzzia odottaa kauden loppuun, ellei pitempäänkin kestävä pelikielto. Lainataanpa pätkä NHL.comin uutisesta:

”No final determination on the total duration of Mr. Bertuzzi’s suspension has yet been made,” Mr. Campbell (Colin Campbell, NHL Executive Vice President and Director of Hockey Operations) said. ”Mr. Bertuzzi will be required to meet with Commissioner Bettman prior to the start of training camp for the 2004-05 season, at which point Mr. Bertuzzi’s eligibility will be reviewed in light of all the available facts at that time, including Mr. Moore’s physical status and the progression of his recovery.”

Eikös tämä Bertuzzi ollut jossain männä MM-kisoissa pistepörssin kärkinimiä? Tällä kaudella hän on tahkonnut 69 ottelussa tehot 17+43=60. Eikö tuollaiset pelurit voisi keskittyä pelaamaan? Äijähän on ollut parempi kuin yksikään suomalainen.

Tai no, Saku Koivulla on 13+37=50 pistettä, mutta pistekeskiarvo (0,877) parempi kuin Bertuzzilla (0,870).

Portosta ja Deportivosta tuli Mestareiden liigan ensimmäisen jatkokierroksen ainoat yllättäjät. Molemmat tiputtivat itseään suuremmat, mahtavammat ja kokeneemmat euroseurat, Porto Manchester Unitedin ja Deportivo Juventuksen.

On ehkä liioiteltua sanoa, että ManU on kriisissä. Mutta ManUn kohdalla rima on aina asetettu muita korkeammalle, joten ei väite ole täysin väärä. Joukkueen ongelmat ovat puolustuksessa ja keskikentällä, eikä maalivahti Tim Howardkaan ole enää välttynyt kritiikiltä. Seura joka tottui Peter Schmeicheliin on ollut vaikeuksissa tottua Schmeichelin jälkeen kehenkään muuhun.

Myös Real Madridin puolustusta on syynätty suurennuslasilla aina, kun on ilmoitettu seuraavan suuren keskikenttäpelurin tai hyökkääjän liittymisestä seuraan. Miksei seura hanki maailmanluokan topparia? Keskiviikkona Real tiputti Bayer Münchenin yhteismaalein 2–1. Joukkueen puolustuksessa pelasi Francisco Pavonin ja Roberto Carlosin tilalla kaksi seuran kakkosjoukkueesta nostettua miestä. Raul Bravo ja Alvaro Mejia. Tuuriako vai mitä lie, mutta niin vain Realin onnistui pitää nolla. Oikean puolustajan Michel Salgadon asemaa Realissa on kyseenalaistettu jo monta vuotta, mutta jälleen hän todisti olevansa mies paikallaan: ratkaisumatsissa Salgado tsemppasi myös hyökkäyspäässä: ryntäys ja pusku oikeassa tilanteessa vapautti Zinedine Zidanen maalintekoon. (Zizi muuten jatkaa Realissa aina vuoteen 2007 asti. Avokatsomon esittämät lopettamisvoivottelut ovat osoittautuneet turhiksi. Hyvä niin.)

Realin manageri Carlos Queiroz kiitti puolustustaan:

We made our way through this tie because the attitude of our defenders was magnificent. It was a difficult match but we pulled through thanks to our concentration, discipline and determination.

Joka tapauksessa taas voisi olla aika käynnistellä mielenkiintoista huhua: ”Hyypia set to leave Liverpool?”

Mestareiden liigan puolivälieriin selvisivät AC Milan, Arsenal, Chelsea, Deportivo, Lyon, Monaco, Porto ja Real Madrid.

Salibandyliigan runkosarja on päättynyt kaikessa hiljaisuudessa. Espoon Oilers ja Oilersin Tero Karppanen ovat paukuttaneet rikki ennätyksiä, SB-Pro on tippunut ykköseen, Tapanilan Erä valmistautuu liigakarsintaan oletettavasti FT Trackersiä ja Kirkkonummen Rangers joko SPV:tä tai Loviisan Toria vastaan.

Ja mitäs vielä? Ai niin, Vantaalta kuuluu turkulaisittain kiinnostavia huhuja: Rami Lehtola saattaa palata Tepsiin.

Karppasen lisäksi myös Lassi Vänttinen, Jaakko Hintikka ja Mikko Helanen löivät aiemman, Esa Jussilan viime kaudella tekemän piste-ennätyksen (24+44=68). Sami Nymanin yhden kauden maaliennätyksen (39) rikkoivat Karppasen lisäksi Nyman itse sekä Vänttinen.

Järkyttävää tehokkuutta.

FC Jokereista tulee HJK Akatemia, ja suomalainen jalkapalloelämä on saanut luettavakseen niin Pasi Rautiaisen kuin Hjallis Harkimonkin testamentit.

FC Jokerien viimeinen ottelu oli liigacupin alkusarjan 0–5-tappio sopivasti AC Allianssille. Sopivasti siksi, että Jokerien junioritoiminta siirtyy Allianssille.

Turkulaisittain liigacupissa pelattiin perjantaina mielenkiintoinen ottelu, kun vastakkain asettuivat FC Inter ja Turun Palloseura. TPS voitti 2–0 ja otti henkisen yliotteen Interistä Veikkausliiga-kautta ajatellen. Turkulaisjoukkueet eivät päässeet jatkoon. Lohkovoittaja Tampere United sai hyviä uutisia Skotlannista, kun Jarkko Wiss saapuu alkavalla viikolla Hiberniansista Tampereelle.

Tässä mediassa lähestulkoon sivuutettu jääkiekon SM-liigan runkosarja päättyi perjantaina Avokatsomon ollessa läsnä TPS:n ja HPK:n matsissa Elysee Arenalla.

TYL-SÄÄ!

Runkosarjan mestaruus ratkesi TPS:n hyväksi ”vahingossa”, kun molemmat kärkijoukkueet menivät häviämään: Kärpät HIFK:lle 2–5 ja TPS HPK:lle 0–1. Kamoon, niin kuin sanotaan, mitäs kunniakasta siinä nyt sitten oli? Nordenskiöldinkadulla nähtiin sentään lopussa ilmeisesti melkoista viihdettä, Elyseellä ei juuri mitään hienoa.

Hyvää: Kaksi erää Arsi Harjun kaksoisolennon vieressä istuminen.

Huonoa: Kamerakännykällä ottelua kuvanneen Arsi Harjun kaksoisolennon seuralaisen kommentti puolisonsa kuvaamisesta: ”Toihan on ihan teini-ikäisten puuhaa.” Kaiva siinä sitten omaa kameraa repusta tallentaaksesi ottelun pieniä hetkiä. Onneksi pariskunnan erät tuntuivat kestävän sellaiset 13–14-minuuttia – bissee! –, niin että vikkelä kuvaaja uskalsi kaivaa kameransa esiin kolmannen erän alussa. Hetkeksi vain, tosin, ja varsin laihoin tuloksin.

Suomalaisia jalkapallouutisia on viime aikoina hallinnut FC Jokerit, jonka kohtaloa on puitu ja puitu ilman mitään valmista. Huomenna tiedotustilaisuutensa pitävät sekä seura itse että liigahallitus, ja seuran tulevaisuuteen pitäisi tulla selvyys.

Toivottavasti selvyys olisi sellainen, että suomalainen liigapalloilu saisi nauttia ensi kaudella niin Pasi Rautiaisen kuin ykkösdivisioonaan harmillisesti tipahtaneen KooTeePeenkin läsnäolosta.

Eli ei kun huomispäivän urheilu-uutisia odottelemaan.

Avokatsomossa harvemmin – jos koskaan – viitataan Hockey-lehden HockeyBlogiin, mutta se on pelkkää Avokatsomon typeryyttä. Yritetään lähteä korjaamaan tapahtumaan päässyttä vahinkoa ja aloitetaan Hockey Nightin analysoinnista. HB toivoo Timo Jutilalta sitä, mitä minäkin viime sunnuntaina, kun tavoistani poiketen katselin iltapäivän Hockey Night -matsia:

Se, mikä ihmetyttää eniten on kuitenkin, että Juti – joka tietää jääkiekosta hyvin, hyvin paljon – antaa latteita lausuntoja.

Siis lausuntoja, joiden antamiseen ei tarvitse tietää jääkiekosta mitään. ”Avainpelaajien puuttuminen näkyy varmasti joukkueen otteissa”, ”Tää erän alku on erittäin tärkeä”.

Juti, please, kun tiedät ja tunnet pelaajat ja olet ollut kaikenlaisissa tilanteissa urallasi, kerro mitä pelaajien päässä oikeasti liikkuu.

Muuten voi alkaa tuntua siltä, ettei siellä liikukaan mitään.

Nimimerkki Saarioisten Pizza panee turkulaisjoukkueiden kaudet salibandyn I divisioonan länsilohkossa pakettiin. Pari poimintaa jutusta:

TPS:

Ykkösdivarin länsilohkon suurin yllättäjä. Upea kausi, joka oli huipentua nousukarsintoihin. Tällä kerralla paikka jäi saavuttamatta, mutta vuoden päästä tilanne saattaa olla kokonaan toinen.

Ray Backman osoitti taitonsa valmentajana. Tepsin pallollinen peli oli parhaimmillaan huikeaa. Alussa joukkueella oli hankala sopeutua Backen metodeihin, mutta kun oikea sävel löytyi, soivat mustavalkoiset urut duurivoittoista aaria aina kauden loppuun asti.

FBC:

Joukkue muuttui taas viime kaudesta aika paljon. Yhteistä kemiaa ei kenties ehtinyt syntyä kunnolla, en tiedä. Harjoittelumäärät olivat kovia, mutta tehtiinkö siellä oikeita asioita. Luukkosen puolustukseksi on sanottava, että loukkaantumiset haittasivat paketin kasaamista pitkin kautta. Saattaa olla, ettei Heikki ehtinyt tehdä ihan kaikkea mitä oli suunnitellut.

Wirmo:

Wirmo nousi ykköseen yllättäen, mutta putoaminen ei ollutkaan enää niin suuri pommi. Joukkueessa oli paljon tahtoa, mutta valitettavan vähän ykköseen vaadittavaa taitoa. Kokemattomuus kostautui monta kertaa varsinkin alkukaudella. Into ei silti missään vaiheessa lopahtanut. Kaatoi FBC:n, HaU:n ja Tepsin, kun panokset olivat kovimmillaan.

Liverpool FC:n kausi ei ole sujunut odotetusti, eikä seura ole pystynyt haastamaan Arsenalia, ManUa eikä Chelseaa Valioliigan kärkikamppailussa. Ranskalaismanageri Gerard Houllier on jo pitkään ollut kritiikin kohteensa. Guardianilla on kaksi kirjoitusta aiheesta: Houllier has lost Liverpool blueprint for success ja Houllier is as obsessed as the most misguided of fans.

Sami Hyypiä kertoo Liverpoolin kaudesta pelaajan näkökulmasta kolumnissa Kirkland Englannin ykköseksi. Kolumnissaan Hyypiä kaipaa liigacupin finaaliin Cardiffiin, mutta koska Liverpool tippui aiemmin Boltonille, Hyypiä toivottelee Boltonin maalivahti Jussi Jääskeläiselle onnea Middlesbrough’n kaatoon. ”Boro” kuitenkin voitti finaalin 2–1.

Avokatsomon kummijuoksija Tuomo Lehtinen on juossut lujaa puolimaratonilla ja saanut itseluottamusta tavoitteelleen juosta maraton Helsingin MM-kisoissa ensi vuonna.