Tiia Piili ja turkulainen Team Spirit olivat voitokkaita aerobicin MM-kisoissa Australiassa. Miestenkin sarjassa Turun Urheiluliiton edustaja ylsi mitaleille, kun Jouni Viitanen sai hopeaa.

Aerobic on ihan mieletön laji. Kuinka ne oikein jaksaa?

Flames on, otiskoi Sports Illustrated, kun Calgary otti 3–0-voiton Stanley Cup -finaalisarjan kolmannessa ottelussa.

Calgaryläisittäin ottelun tärkeimmät poiminnat ovat varmaankin

1. kapteeni Jarome Iginlan ”Gordie Howe -hattutemppu”: maali, syöttö ja tappelu.
2. maalivahti Miikka Kiprusoffin nollapeli.

Calgaryn tähtipelaaja Iginla tappeli Tampa Bayn tähtipelaaja Vincent Lecavalierin kanssa.

Iginla insisted he didn’t set out to start a fight, but liked what happened after it. ”We didn’t get a lot of shots in the first period, but we were very physical. That carried into the second,” Iginla said. ”… The fight is just part of the intensity out there; everybody knows what’s on the line.’

Miikka Kiprusoff puolestaan torjui pudotuspelien viidennen nollapelinsä.

Miikka Kiprusoff’s fifth shutout of the postseason Saturday night put him into a third-place tie for the most in one year. Kiprusoff is even with Jean-Sebastien Giguere, who had five shutouts last year during Anaheim’s run to the Stanley Cup finals that was just as unlikely as the one Kiprusoff is backstopping for the Calgary Flames.

Kiprusoffia ja Giguereä enemmän pudotuspelien nollia ovat yhden kauden aikana torjuneet Dominik Hasek (6) ja Martin Brodeur (7).

Johan taas lainailtiin Sports Illustratediä.

Turun Sanomat kertoo, että Turku on päässyt kanadalaisen sanomalehden etusivulle Miikka Kiprusoffin ansiosta.

Kanadan toiseksi suurin kansallinen päivälehti, Torontossa ilmestyvä National Post, jonka levikki on 260 000 tienoilla, on tehnyt Turusta etusivun jutun Miikka Kiprusoffin kotikaupunkina. — Suomen vanhin kaupunki juhlii ensi kertaa Cupissa, lehti toteaa ja kertoo, että Kiprusoff on ensimmäinen turkulainen NHL-pelaaja, joka on selvinnyt Stanley Cupin loppuotteluun.

Aina yhtä kiinnostuneita siitä, mitä muut ovat meistä mieltä, olemme me sitten turkulaisia tai suomalaisia.

Tänään, sunnuntaina, Ylen TV1 lähettää Ykkösdokumentti-sarjassa dokumentin Mestarivalmentaja. Ohjelma alkaa kello 21.15.

Nils Arne Eggen, pukukoppien runoilija ja kiivas valmentaja, vei Trondheimin jalkapalloseuran huipulle. Dokumentti seuraa läheltä hänen viimeistä kauttaan.

Trondheimin jalkapalloseurahan on siis se Norjan tunnettu ihme, Rosenborg BK.

Kahdeksan pelatun ottelukierroksen jälkeen Norjan liigassa on muuten mielenkiintoinen tilanne, kun Rosenborg on neljä pistettä johtavaa Tromsötä perässä. Rosenborg tarjoaa sivuillaan sarjataulukon.

Koripallon ystäville Turun Sanomat kertoo (odotettuja?) ilouutisia: NBA:n loppuottelut suorina lähetyksinä.

Urheilukanava esittää kaikki NBA:n finaaliottelut suorina lähetyksinä ja uusintana seuraavana päivänä. Finaalien lähetysajat tarkentuvat, kun finaalipari on selvillä.

Viime joulukuussa Avokatsomossa hehkutettiin elokuvaa BASEketball. Elokuva tulee tänään Neloselta kello 17.35 alkaen Sekopallo-nimisenä, joten pankaahan vähintäänkin videonauhurit hyrräämään, jos elokuvankatselu ei iltapäivänä innosta.

Yksi suomalaisen jalkapalloilun kiinnostavimpia nimiä on Miikka Multaharju, joka on saanut ensimmäisen Turkin-kautensa päätökseen. Keskikenttäpelaajan joukkue Denizlispor sijoittui Turkin mestaruussarjassa viidenneksi, ja Turun Sanomat tietää kertoa, että Multaharju pelasi loistavan kauden.

— Kausi oli loistava. Pääsin heti avaukseen ja pelasin liigassa kaikki 34 ottelua, joissa tein kaksi maalia, kertoi Multaharju, joka on vähitellen vakiinnuttamassa paikkansa myös Suomen maajoukkueessa.

Seitsemän MyPa-vuoden jälkeen Multaharjusta on siis tullut kansainvälisen tason futaaja. Hyvä, että suomalaispelaajille käy näinkin. Johan se olisi tylsää, jos ulkomaankomennuksia tulisi vain teineille. Tänä vuonna Multaharju täyttää 27 vuotta.

”Kuka voitti Kyproksen MM-rallin?” kysyi Avokatsomo vajaa kaksi viikkoa takaperin. Perusteellisten tutkimusten jälkeen FIAlla on antaa vastaus: ei Marcus Grönholm vaan Sebastien Loeb. Peugeot’t jäivät pisteittä ja Grönholmin pahimmat kilpakumppanit, Loeb, Markko Märtin ja Petter Solberg, sijoittuivat ensimmäiseksi, toiseksi ja neljänneksi.

Grönholmin matka kolmanteen maailmanmestaruuteen vaikeutui samalla merkittävästi. Mestaruustaulukossa 11 pistettä kärkeä jäljessä oleminen näyttää pessimistisimmissä laskelmissa jo lähestulkoon ratkaisevalta. Kyproksen ”epäonnistuminen” täytyy paikata usealla onnistumisella, ennen kuin Grönholm on takaisin samoissa asemissa kuin ennen Kyprosta.

Tähän samaan moottorisyssyyn voisimme ympätä formulankin. Turun Sanomilla kun on tarjota taas formula-aiheista tarinaa useammankin kirjoituksen voimin:

• Haug nöyrtyy McLarenin surkean tilanteen vuoksi
• Räikkösen parempi huomen näkyvissä vasta ensi viikolla
• Ajaako vai eikö ajaa?

Tuleeko Mika Häkkinen takaisin?

Suomen ja Ruotsin huominen jalkapallokohtaaminen kirvoitti Avokatsomon tilastotyöryhmän tutkimaan hieman lähemmin joukkueiden edellisiä kohtaamisia. Samalla rysäyksellä tilastonikkarit päättivät perehtyä pohjoismaisten kansallisten joukkueiden kohtaamisiin hieman tarkemmin ja keskinäisiä otteluita vertailemalla ykköseksi saadaan jättiyllättäjä - Ahvenanmaa.
» Lue koko juttu

Miikka Kiprusoff on ensimmäinen suomalainen maalivahti, joka on voittanut NHL:n pudotuspeliottelun. Tämä tapahtui 17.4.2001 pudotuspelisarjan neljännessä ottelussa St. Louisia vastaan, kun Kiprusoff torjui 39 laukausta ja San Jose voitti 3–2. Yritänpä panna tämän muistiin niin, että muistaisin sen aina ja iankaikkisesti. Joitain NHL-knoppeja pitäisi muistaa ulkoa.

Mutta Stanley Cup -finaalit 2004. Calgary Flames ja Tampa Bay Lightning. Calgaryllä kolme suomalaista. Ei liene epäselvää, mitä joukkuetta Avokatsomossa kannatetaan.

Peli 1 on jo ehditty pelata, ja Calgary voitti. Kiprusoffin ei tarvitse pelata tasollaan enää kuin kolmesti tällä kaudella, ja hänestä tulee myös ensimmäinen Stanley Cupin arvoisesti torjunut suomalaismaalivahti.

Sports Illustratedilla on paljon juttua Stanley Cup -finaaleista:

• Send it in, Jarome
• At home on the road
• Burden on the Bolts
• Game 1: The Inside Story
• Flame retardant
• Big bang
• Bolts’ Tortorella: Game 2 not must-win situation
• Game 1 ties for lowest TV ratings since 1990
• Penalty killing key in Flames’ Game 1 victory
• Defensive breakdowns ruin Lightning debut
• Notebook: Lightning bolt safe even during Stanley Cup finals crush

Viimeksi luetellussa jutussa Ville Nieminen kommentoi World Cup -valintoja:

Nieminen, a forward, and Kiprusoff, the Flames’ goalie, have played very well in the postseason and helped Calgary reach the finals for the first time in 15 years. Those performances probably earned them their spots on the national team. ”I know,” said Nieminen, who has three goals and three assists in these playoffs. ”There is no way I could’ve been left out. Well, it would be wrong anyway.”

Anyways, huomenna Avokatsomossa onkin sitten pistarit noista Sports Illustratedin NHL-jutuista. Ottakaa mukaan kynä ja henkilöllisyystodistus.

Euroopan jalkapallocupit eivät loppuhuipennuksistaan huolimatta ole olleet juurikaan esillä Avokatsomossa, mutta korjataan tilannetta edes vähäsen ja linkataan cupien finaalien otteluraportteihin.

Viime viikolla Valencia voitti UEFA Cupin finaalissa Marseillen 2–0.

Keskiviikkoiltana Mestareiden liigan finaalissa Porto iski kolmesti ja jätti monacolaiset pokaalitta.

Kumpikaan finaali ei yltynyt elämää suuremmaksi otteluksi, mutta olihan niitä mukava katsella. Tietenkin.

Avokatsomon arkistointisarja eurooppalaisten jalkapallosarjojen lopullisista sarjataulukoista jatkuu Ranskan sarjan sarjataulukolla sekä maalintekijätilaston kärjellä.

 1. Lyon                  38  24  7  7  64-26  79
 2. Paris Saint Germain   38  22 10  6  50-28  76
 3. Monaco                38  21 12  5  59-30  75
 4. Auxerre               38  19  8 11  60-34  65
 5. Sochaux               38  18  9 11  54-42  63
 6. Nantes                38  17  9 12 	47-35  60
 7. Marseille             38  17  6 15 	51-45  57
 8. Lens                  38  15  8 15 	34-48  53
 9. Rennes                38  14 10 14 	56-44  52
10. Lille                 38  14  9 15 	41-41  51
11. Nice                  38  11 17 10 	42-39  50
12. Bordeaux              38  13 11 14 	40-43  50
13. Strasbourg            38  10 13 15 	43-50  43
14. Metz                  38  11  9 18 	34-42  42
15. Ajaccio               38  10 10 18 	33-55  40
16. Toulouse              38   9 12 17 	31-44  39
17. Bastia                38   9 12 17 	33-49  39
-------------------------------------------------
18. Guingamp              38  10  8 20 	36-58  38
19. Le Mans               38   9 11 18 	35-57  38
20. Montpellier           38   8  7 23 	41-74  31

Maalintekijöistä on Avokatsomoon poimittu kaikki vähintään 10 maalia tehneet ranskansarjalaiset.

 1. Djibril Cisse (Auxerre)        26
 2. Alexander Frei (Rennes)        20
 3. Didier Drogba (Marseille)      19
 4. Pedro Pauleta (PSG)            18
    Peguy Luyindula (Lyon)         18
 6. Pierre-Alain Frau (Sochaux)    17
 7. Habib Bamogo (Montpellier)     16
 8. Francileudo Santos (Sochaux)   14
 9. Ludovic Giuly (Monaco)         13
    Vladimir Manchev (Lille)       13
11. Danijel Ljuboja (PSG)          12
    Toifilou Maoulida (Metz)       12
13. Dinu Viorel Moldovan (Nantes)  11
    Daniel Cousin (Le Mans)        11
15. Fernando Morientes (Monaco)    10
    Lilian Laslandes (Nice)        10
    Pernambucano Juninho (Lyon)    10
    Giovane Elber (Lyon)           10
    Bonaventure Kalou (Auxerre)    10
    Cedric Faure (Toulouse)        10

Tomstownin Tomi on koonnut listan Suomen World Cup -joukkueen pelaajien palkoista. Kärjessä on Teemu Selänne 5,8 miljoonalla dollarilla ja köyhyysrajalla Riku Hahl 385 000 dollarilla. Mikko Elorannan, Jukka Hentusen, Ville Peltosen ja Kari Lehtosen tämän vuoden palkat eivät löydy tilastosta.

Hyödynnetäänpä tämä myöhäinen yön hetki ja linkataan pariin urheilukulttuurin suloiseen sivutuotteeseen.

Sports Interactiven peli NHL Eastside Hockey Manager on saanut julkaisupäivän: 2.7.2004. Mikäli Sports Interactive toimii tuttuun tyyliinsä, julkaisupäivää siirretään myöhemmäksi pariinkin otteeseen. Vaan ehkäpä Risto Remes ja suomalainen sisu saavat porukan pyöräyttämään pullat uunista ilmoitettuun aikaan, kuka tietää.

Täytyy tosin sanoa, että vähän meni maku pelin ruutukaappauksia katsellessa, kun näin kuvan pelin luomasta kauden 03/04 All-Star -joukkueesta: eikös siinä piru vieköön ole kolme ruotsalaista! Yksi… Kaksi… Kolme… Kyllä, kolme ruotsalaista.

Toinen linkki on mediaan. HIFK:n salibändäri Reeo Tiiainen ei ole valitettavasti sulostuttanut pelikenttiä kotvaan loukkaantumisten vuoksi, mutta mies on ilmeisesti luomassa Jani Alkion jalanjäljissä itselleen uraa viileenä salibandymediahahmona. ReeoTV on niin uusi juttu, että meillä Avokatsomossakin on ”lähetys” vielä näkemättä. Kommentoikaa ihmeessä, jos joku on ohjelman jo katsonut.

Ensimmäisessä jaksossa Reeo pureutuu kevään kuumaan aiheeseen. Oliko SSV:n välierämaali tehty yliajalla? Joutuiko Espoon Oilers Hexi Artevan johdolla oikeusmurhan kohteeksi? Hexi Arteva esittelee todistusaineistoa ja ReeoTV päättää, jaetaanko mitalit uudelleen.

Lisäksi Töölön Tarzan, MM-kisojen kolminkertainen Allstars pelaaja, J-P Lehtonen kommentoi välieräottelua pelaajan näkökulmasta ja paljastaa olisiko hän valmis luovuttamaan kultamitalin Oilerspelaajalle. Seuraamme myös kuinka J-P Lehtonen virittää hiuksensa kisakuntoon!

ReeoTV vieraili myös laulavan salibandymanagerin Kurre Westerlundin toimistolla. Kurre kertoi tyytyväisenä kuulumisiaan ja kommentoi kuumaa välieräottelua.

Ohjelman katselu maksaa 2 euroa, ja maksun voi suorittaa — [rumpujen pärinää] — aivan oikein: tekstiviestillä.

ReeoTV-vinkistä kiitokset oikeaan osoitteeseen.

Kadonnut: Fat Pipe Godar -salibandymaila.

Katoamisaika: tiistaina 25.5.2004 kello 18–19.

Viimeinen havaittu sijainti: Turun Salibandyareenan 2. kentän laita, TPS E-92 Monstersin lääkärinlaukun päällä.

Tunnusmerkit: punainen lapa, punainen varsi, musta grippi – kaikki alkuperäiset. Viisivuotiaaksi mailaksi hyvässä kunnossa. Rakastettu ja hyvänä pidetty.

Omistajan yhteystiedot: minä, Avokatsomossa. Sähköposti kelpaa mainiosti.

Tennis osoitti jälleen eilen yllätyksellisyytensä, kun ranskalainen - tenniksen asiantuntijoillekin - täysin tuntematon Jerome Haehnel pudotti Ranskan avointen avauskierroksella turnauksen kuudenneksi sijoitetun Andre Agassin jatkosta suoraan kolmessa erässä lukemin 6–4, 7–6 (7–4), 6–3. Haehnelin ATP-sijoitus on vaatimaton 271. Agassi ei tosin kyennyt esittämään parasta peliään, mutta jenkin putoaminen avauskierroksella oli silti yksi tennishistorian suurimmista yllätyksistä.

Ne jotka puolestaan pitävät tennistä pitkäveteisenä lajina saivat vahvistusta teorialleen, kun ranskalaisparivaljakko Fabrice Santoro - Arnaud Clément otteli tiettävästi tennishistorian pisimmän ottelun. Maanataina aloitettu ja pimeyden takia tiistaille jatkettu Ranskan avointen avauskierroksen ottelu päättyi vasta hikisen 6 tunnin ja 35 minuutin vääntämisen jälkeen Santoron voittoon lukemin 6-4, 6-3, 6-7, 3-6, 16-14.

Ottelun viidennessä erässä Clément pääsi jopa ottelupallotilanteeseen, mutta Santoro kuittasi hetkeä (hetki on suhteellinen käsite erässä, jota pelattiin 2 tuntia ja 52 minuuttia) myöhemmin ottelun nimiinsä. Ottelun jälkeen kyyneliin liikuttunut Santoro sai varmasti työvoitostaan rutkasti itseluottamusta, mutta voiko kukaan jaksaa pelata seuraavassa ottelussa ”täysiä” tahkottuaan juuri kuusi ja puoli tuntia Ranskan helteessä?

Eilen Avokatsomossa puhuttiin suomalaisten henkisestä kantista, ja keskustelu sai jatkoa Monstersin harjoituksissa Kuuvuoressa.

Syitä suomalaisten venymättömyyteen tiukoissa tilanteissa voisi lähteä hakemaan virheiden välttämisestä. Salibandymaailmassa törmäämääni, minulle uuteen pelifilosofiaan kuuluu olennaisesti, että pelatessa ei keskitytä virheiden välttämiseen. Virheitä ei toki tehdä tahallaan, mutta ratkaisut pelikentällä eivät lähde ensisijaisesti virheiden välttelystä. Kun mailaa ei puristeta liiaksi, luovuus ja peli-ilo lisäävät onnistumisia. Tahdotaan voittaa, ei välttää häviämistä.

Mediasta lukemani perusteella olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Ray Backmanin Tepsissä ja Mika Ahosen SSV:ssä tätä filosofiaa pyritään noudattamaan. Voisivatko Tepsin kehitys viime kauden aikana ja SSV:n venyminen mestaruuteen olla todisteita ajatusmaailman oikeasta suunnasta?

Tällä kertaa Laurin Hollon potkittavana SoneraPlazan Stadionilla on FC Hämeenlinnan ex-valmentaja Ville Lyytikäinen: Poika, se on kalossi. Oman osansa saa myös FC Hämeenlinna.

Joka tapauksessa tässä tarinassa on kaksi konnaa, eikä yhtään sankaria. Jupakka laskee amatöörimäisen varjon koko FC Hämeenlinnan organisaation ylle — jos sillä ylipäätään koskaan on muunlaista varjoa ollutkaan — ja tekee hallaa myös Veikkausliigan uskottavuudelle.

Neljäs sija ei kelpaa Real Madridille, muttei se (enää) jaksa riittää Liverpoolillekaan. Carlos Queiroz lähtee Madridista ja Gerard Houllier lähtee Liverpoolista.

Ei tarvitse olla Liverpool-fani sanoakseen Houllierin lähdöstä, että jo oli aikakin. Miehen komennossa Valioliigan mestaruus alkoi kausi kaudelta näyttää yhä etäisemmältä ja etäisemmältä tavoitteelta.

Guardian on koonnut mielenkiintoisen listan Houllierin pelaajakaupoista Liverpoolissa. Marraskuusta 1998 kauden 2004 loppuun kestäneellä valmentajakaudellaan Houllier hankki pelaajia 128 miljoonalla punnalla ja myi pelaajia 45 miljoonalla. Jospa tällä kertaa keskitytään hyvään huonon sijaan ja poimitaan Houllierin parhaat pelaajakaupat.

Ostot:

• Sami Hyypiä (2,6 milj. puntaa)
• Harry Kewell (5 milj. puntaa)

Myynnit – eli myynti:

• Robbie Fowler (11 milj. puntaa)

Huonot kaupat voitte käydä itse bongaamassa.

Espanjan liigassa kausi päättyi jälleen ”yllätyksellisesti”, jos mestaruuden karkaamista Real Madridin tai Barcelonan palkintokaappien ulkopuolelle voidaan enää yllätyksellisenä pitää. Mestaruudellaan Valencia nousi Realin kanssa tasoihin uuden vuosituhannen mestaruuksissa. Molemmilla on nyt kaksi. Vuonna 2000 mestari oli Deportivo.

 1. Valencia                38  23  8  7  71-27  77
 2. Barcelona               38  21  9  8  63-39  72
 3. Deportivo de La Coruña  38  21  8  9  60-34  71
 4. Real Madrid 	    38  21  7 10  72-54  70
 5. Athletic de Bilbao      38  15 11 12  53-49  56
 6. Sevilla                 38  15 10 13  56-45  55
 7. Atlético de Madrid      38  15 10 13  51-53  55
 8. Villarreal              38  15  9 14  47-49  54
 9. Real Betis              38  13 13 12  46-43  52
10. Málaga                  38  15  6 17  50-55  51
11. Mallorca                38  15  6 17  54-66  51
12. Real Zaragoza           38  13  9 16  46-55  48
13. Osasuna                 38  11 15 12  38-37  48
14. Albacete                38  13  8 17  40-48  47
15. Real Sociedad           38  11 13 14  49-53  46
16. Espanyol                38  13  4 21  48-64  43
17. Racing                  38  11 10 17  48-63  42
---------------------------------------------------
18. Real Valladolid         38  10 11 17  46-56  41
19. Celta de Vigo           38   9 12 17  48-68  39
20. Murcia                  38   5 11 22  29-57  26

Ronaldo se jaksaa.

 1. Luiz Ronaldo (Real Madrid)                  24
 2. Cesar Julio Baptista (FC Sevilla)           20
 3. Miguel Mista (Valencia)                     19
    Raul Tamudo (Espanyol)                      19
    Fernando Torres (Atletico Madrid)           19
 6. Ballesta Salva (Málaga)                     18
 7. Samuel Eto'o (Mallorca)                     17
    David Villa (Real Zaragoza)                 17
 9. Gaucho Ronaldinho (Barcelona)               15
10. Savo Milosevic (Celta Vigo)                 14
    Javier Saviola (Barcelona)                  14
    Walter Pandiani (Deportivo La Coruña)       14
    Kahveci Nihat (Real Sociedad)               14
14. Sonny Anderson (Villarreal)                 12
    Rodrigues Vicente (Valencia)                12
16. Gonzalez Raul (Real Madrid)                 11
    Francisco Yeste (Athletic Bilbao)           11
    Francisco Javi Guerrero (Racing Santander)  11
    Fernandez Luis Garcia (Murcia)              11
20. Gonzalez Oscar (Valladolid)                 10

Salibandy.netin Klaanissa Tapio Laurinen avaa tyylikkäästi keskustelun suomalaisten henkisestä kantista.

Olette varmaan kuitenkin huomanneet, että suomalainen joukkue ei oikein ole parhaimmillaan silloin kun on tiukka paikka. Tämä koskee nyt suomalaista palloilukulttuuria ihan kokonaisuudessaan. SB ei ole mikään poikkeus sääntöön.

Lukekaa juttu, se on hyvä. Henkisen kantin ongelmien tunnustaminen ja niiden varalta harjoitteleminen on järkevä ajatus.

Laurisen loppusanat sopisivat tänä keväänä varmasti usemmankin urheilun ystävän suuhun:

Tämä saataa kuulostaa katkeralta vuodatukselta, mutta olen todella kyllästynyt pettymään suomalaisten joukkueiden täpäriin tappioihin tärkeissä peleissä.

Totta tosiaan – kyllästynyt.

Koskaan ei ole niin kiire, etteikö vähän ehtisi nettilehteä selata. Turun Sanomissa Heikki Kulta virittelee Saku Koivun paluuta Turkuun ja jääkiekon SM-liigaan, jos NHL:n työsulku toteutuu. Koivu itse ei sano oikein juuta eikä jaata.

Jalkapallosaralla Turun Palloseura nousi viimekautiseen tapaansa Veikkausliigan kärkeen. Kasper Hämäläinen on alkukaudesta ottanut joukkueessa näkyvän roolin, mikä on hieno juttu. Ehtinemme nähdä ainakin yhden kokonaisen Kasper-kauden, ennen kuin mies muuttaa ulkomaille.

Interilläkin sarjan alku on mennyt vähän samaan malliin kuin viime kaudella: peli ei ole kulkenut. Tuloksellisesti on tilanne kuitenkin parempi. Viidestä ottelusta on seitsemän pistettä, kun viime vuonna pisteitä taisi vastaavassa vaiheessa olla nolla.

KooTeePeen alkukausi on ollut loistava: Ykkösen rajamailta mukaan liigaan – ja heti hyviä otteita pelikentällä. Hämeenlinna kaatui 1–0, ja sarjataulukossa seisoo viiden ottelun jälkeen tyylikkäästi 2–2–1.

Listataanpa salibandyn MM-kisojen päättymisen kunniaksi ensiksi salibandy.netin raporttihenkisiä juttuja…

• Ruotsi jälleen maailmanmestaruuteen
• Toivoniemi kisojen All Star -vahti
• ”Otettiin se mikä oli tarjolla”
• Suomi rankkareilla MM-pronssille

… ja sitten asioita, joista Suomen salibandykansa voi pronssijuhlissa olla ylpeä:

• Suomen maajoukkueen pelipaidassa on hihat.
• Kellään suomalaisella ei ollut puuhelmiä.
• Maajoukkueen päävalmentajaa ei tarvitse erottaa.
• Suomi ei kolmen maalin johtoasemasta huolimatta hävinnyt ottelua.

Salibandyn MM-kisat vuonna 2004 päättyivät Ruotsin viidenteen maailmanmestaruuteen. Avokatsomo kokosi palaset kisojen A-, B- ja C-sarjojen taulukoista ja järjesti maat paremmuusjärjestykseen. Taulukkoon on laskettu vain lohkovaiheiden ottelut, mutta järjestys perustuu sijoitusotteluiden lopputuloksiin.

 1. Ruotsi         4  4 0 0  65- 6  8
 2. Tshekki        4  3 0 1  37-11  6
 3. Suomi          4  3 0 1  46- 7  6
 4. Sveitsi        4  4 0 0  33-12  8
 5. Norja          4  2 0 2  43-30  4
 6. Latvia         4  1 0 3  15-25  2
 7. Venäjä         4  1 0 3  13-36  2
 8. Saksa          4  1 0 3  13-65  2
 9. Tanska         4  1 0 3  14-44  2
10. Itävalta       4  0 0 4   6-52  0  R
----------------------------------------
11. Italia         4  4 0 0  41-13  8  P
12. Viro           3  3 0 0  17- 8  6
13. Unkari         4  3 0 1  37-30  6
14. Alankomaat     3  1 1 1  19-17  3
15. Slovenia       3  1 1 1  15-13  3
16. Iso-Britannia  4  2 0 2  23-26  4
17. USA            4  1 0 3  16-22  2
18. Australia      3  0 0 3   8-21  0
19. Singapore      4  0 0 4  15-41  0  R
----------------------------------------
20. Japani         2  2 0 0  24- 4  4  P
21. Kanada         3  2 0 1  22-11  4
22. Espanja        3  2 0 1  13- 9  4
23. Slovakia       2  1 0 1   8-10  2
24. Ranska         3  2 0 1  14-12  4
25. Malesia        2  0 0 2   4-23  0
26. Belgia         3  0 0 3   8-25  0

Salibandyjoukkue Monstersin uuden valmennusjohdon ensimmäinen tehtävä on saada joukkueen pelurit juoksemaan täysii.

• Kaikki pystyvät juoksemaan täysii.
• Jokaisella on oma täysii.
• Joku juoksee täysii nopeammin kuin joku toinen, mutta yhtä kaikki jokainen juoksee täysii.

Siinä ohjetta, jota sopii soveltaa jalkapallojoukkue Yliopistonmäen Keskiviikon Kimppaliiga-peleihinkin. Siinä on minun tämän kesän tavoitteeni.

Ruotsi voitti salibandyn MM-kisojen välieräottelun Suomea vastaan 5–3. Suomi olisi voinut voittaa, mutta ei voittanut, koska ei tehnyt paikoistaan maaleja. Hyvin yksinkertaista.

Minua sattui sydämeen katsella ottelua televisiosta. Jännitti, jännitti tosissaan.

Miltähän tuntuu olla ruotsalainen? Ruotsalaisuuden täytyy tuntua todella hyvälle.

Turun Sanomien verkkosivuston urheiluosasto jaksaa yllättää lähes päivittäin. Tänään, 22. toukokuuta, lehti kertoo muun muassa Suomen tappiosta Norjalle lentomäen MM-kisoissa (Ljökelsöy jätti Suomen mäkimiehet hopealle) sekä NHL:n runkosarjan otteluista (Philadelphian Joni Pitkänen löi kaksi maalia).

Grrreat.

Ei o’ helppoo olla suomalainen. Eilisillan salibandyjärkytyksen jälkeen on Avokatsomossakin käyty hyvin, hyvin syvällä. Miten ihmeessä Sveitsi pääsi voittamaan?

Minä en kohta ala enää. Jääkiekon MM-kisat — ei mittään. Jalkapallon MM-kisat — ei mittään. Salibandyn MM-kisat — no, onneksi välieräottelu voi vielä pelastaa kaiken. Siinä Ruotsille pataan ja sitten finaaliin uudestisyntyneenä.

”Help us, Obi Wan Kenobi, you are our only hope.”

Turun Palloseura jatkoi vakuuttavia esityksiään Kupittaalla, vaikka TPS:n suoritus - ainakin noin paperilla - jäikin toisen länsirannikkolaisen, FC Jazzin, suorituksen varjoon.
» Lue koko juttu

MLS:ssä Los Angeles Galaxyn ja D.C. Unitedin välisessä ottelussa tapahtui: Freddy Adun häikäisevä maali ei kuitenkaan riittänyt, kun Los Angelesin Alejandro Moreno teki hattutempun ja johdatti joukkueensa 4–2-voittoon. Sports Illustrated: Graduate Adu upstaged. ”Graduate Adu” siksi, että 14-vuotias ihmelapsen on seuraavaksi määrä valmistua high schoolista.

Adu leaves his United teammates Thursday to travel to Florida for his high school graduation ceremony. He completed his studies in March in an accelerated program at a sports academy in Bradenton, Fla. He’ll rejoin United for Saturday’s game at Colorado. ”Not many people my age get to graduate from high school,” Adu said. ”I’m very excited.”

Morenon hattutemppuun liittyy pari mielenkiintoista seikkaa.

Alejandro Moreno scored three goals in an eight-minute span for Los Angeles, the second-fastest hat trick in MLS history. He also became the first player in league history to score on five consecutive shots, accomplishing the feat over a four-game span.

Eli: Morenosta tuli MLS:n ensimmäinen viidellä peräkkäisellä laukauksellaan maalin tehnyt pelaaja. Ennätys syntyi neljässä ottelussa. Ajatelkaa: viidellä peräkkäisellä laukauksellaan maali. Ei näe moista Teräsrautelan Kimppaliiga-peleissä.

Hattutempussa on huomion arvoista myös se, että syötön kaikkiin maaleihin antoi vanha kunnon itävaltalainen Andreas Herzog. Sports Illustratedin jutusta selviää myös se, mitä en aiemmin tiennyt, että MLS:ssä syöttöpisteitä annetaan jääkiekon tapaan parhaimmillaan kahdelle syöttäjälle. Morenon tehot ottelussa olivat 3+1.

Italian Serie A, kuten Englannin Valioliiga, oli sarjataulukon perusteella yhden joukkueen show. AC Milan repäisi selvän 11 pisteen eron Romaan. Inter pelasi jälleen kerran keskinkertaisen kauden, mitä interistit varmasti valittelevat. Sarjan hänniltä Modena, Empoli ja Ancona tippuvat Serie B:hen. Perugia joutuu karsimaan paikastaan Serie A:ssa. Serie B:tä on vielä neljä kierrosta pelaamatta.

 1. Milan            34   25   7   2   65-24   82
 2. Roma             34   21   8   5   68-19   71
 3. Juventus         34   21   6   7   67-42   69
 4. Internazionale   34   17   8   9   59-37   59
 5. Parma            34   16  10   8   57-46   58
 6. Lazio            34   16   8  10   52-38   56
 7. Udinese          34   13  11  10   44-40   50
 8. Sampdoria        34   11  13  10   40-42   46
 9. Chievo           34   11  11  12   36-37   44
10. Lecce            34   11   8  15   43-56   41
11. Brescia          34    9  13  12   52-57   40
12. Bologna          34   10   9  15   45-53   39
13. Siena            34    8  10  16   41-54   34
14. Reggina          34    6  16  12   29-45   34
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15. Perugia          34    6  14  14   44-56   32
-------------------------------------------------
16. Modena           34    6  12  16   27-46   30
17. Empoli           34    7   9  18   26-54   30
18. Ancona           34    2   7  25   21-70   13

Serie A:n maalintekijätilastosta Avokatsomoon asti nostetaan kymmenen tai sitä enemmän maaleja tehneet ninjat. Shevchenko voitti pörssin ja on tehnyt nyt viitenä Serie A -kautenaan yhteensä 91 maalia. Kolmanneksi sijoittunut Francesco Totti päätti 12. kautensa Serie A:ssa omaan maaliennätykseensä. Yhteensä Totti on tehnyt 281 ottelussa 98 maalia. Parman 22-vuotiaan Alberto Gilardinon aiempi maaliennätys oli neljä maalia viime kaudelta. Ennen tätä kautta Gilardinolla oli Serie A -kokemusta Piacenzan, Veronan ja Parman joukkueista yhteensä 80 ottelun verran.

 1. Andriy Shevchenko (AC Milan)       24
 2. Alberto Gilardino (Parma)          23
 3. Francesco Totti (Roma)             20
 4. Ernesto Javier Chevanton (Lecce)   19
 5. Leite Adriano (Inter Milan)        17
 6. David Trezeguet (Juventus)         16
 7. Antonio Cassano (Roma)             14
 8. Christian Vieri (Inter Milan)      13
 9. Roberto Baggio (Brescia)           12
    Jon Dahl Tomasson (AC Milan)       12
    Dino Fava Passaro (Udinese)        12
12. Marco Di Vaio (Juventus)           11
    Fabio Bazzani (Sampdoria)          11
    Vincenzo Iaquinta (Udinese)        11
    Andrea Caracciolo (Brescia)        11
    Tommaso Rocchi (Empoli)            11
    Francesco Flachi (Sampdoria)       11
18. Enrico Chiesa (Siena)              10
    Bernardo Corradi (Lazio)           10
    Ricardo Kaka (AC Milan)            10

Viime lauantaina päättyi Valioliiga-kausi 2003—2004. Arsenal teki sen, mitä siltä loppukaudesta jo odotettiinkin, ja pelasi kauden tappioitta, kun viimeisessäkin ottelussa joukkue nousi Leicesteriä vastaan 0–1-tappioasemasta 2–1-voittoon.

Sarjan tyvipäässä oli varsin tasaista, vaikka putoajat olivatkin selvillä ennen viimeistä kierrosta. Leicesterin ja Wolvesin matka I divisioonaan ei yllättänyt, mutta mukaansa he saavat yhden suurista: Leedsin. Ensi kaudeksi onneaan koittamaan nousivat Norwich ja West Bromwich. Nousukarsintafinaalissa viimeisen tarjolla olevan Valioliiga-paikan saajan ratkaisevat Crystal Palace ja West Ham.

 1. Arsenal                  38   26  12   0   73-26   90
 2. Chelsea                  38   24   7   7   67-30   79
 3. Manchester United        38   23   6   9   64-35   75
 4. Liverpool                38   16  12  10   55-37   60
 5. Newcastle United         38   13  17   8   52-40   56
 6. Aston Villa              38   15  11  12   48-44   56
 7. Charlton Athletic        38   14  11  13   51-51   53
 8. Bolton Wanderers         38   14  11  13   48-56   53
 9. Fulham                   38   14  10  14   52-46   52
10. Birmingham City          38   12  14  12   43-48   50
11. Middlesbrough            38   13   9  16   44-52   48
12. Southampton              38   12  11  15   44-45   47
13. Portsmouth               38   12   9  17   47-54   45
14. Tottenham Hotspur        38   13   6  19   47-57   45
15. Blackburn Rovers         38   12   8  18   51-59   44
16. Manchester City          38    9  14  15   55-54   41
17. Everton                  38    9  12  17   45-57   39
---------------------------------------------------------
18. Leicester City           38    6  15  17   48-65   33
19. Leeds United             38    8   9  21   40-79   33
20. Wolverhampton Wanderers  38    7  12  19   38-77   33

Myös maalintekijätilastossa voittaja oli selvä jo varhain keväällä. Thierry Henryn tahti oli sellainen, ettei siinä hyvätkään maalinsylkijät perässä pysyneet. Suomalaisittain hienoa on tietenkin Mikael Forssellin 17 maalia ja pörssin jaettu viides sija. Miklu rikkoi Jonatan Johanssonin hallussa 14 maalilla olleen suomalaisten pelaajien Valioliiga-kauden maalintekoennätyksen.

 1. Thierry Henry (Arsenal)             30
 2. Alan Shearer (Newcastle)            22
 3. Ruud van Nistelrooy (Man Utd)       20
    Louis Saha (Man Utd)                20
 5. Mikael Forssell (Birmingham)        17
    Nicolas Anelka (Man City)           17
 7. Michael Owen (Liverpool)            16
    Juan Pablo Angel (Aston Villa)      16
    Aiyegbeni Yakubu (Portsmouth)       16
10. Robbie Keane (Tottenham)            14
    James Beattie (Southampton)         14
    Robert Pires (Arsenal)              14
13. Kevin Phillips (Southampton)        13
    Jimmy Floyd Hasselbaink (Chelsea)   13
15. Les Ferdinand (Leicester)           12
16. Paul Dickov (Leicester)             11
    Mark Viduka (Leeds)                 11
    Andy Cole (Blackburn)               11
19. Jason Euell (Charlton)              10
    Frank Lampard (Chelsea)             10
    Hernan Crespo (Chelsea)             10

Valioliigan maalipörssistä Avokatsomoon ovat päässeet vain kymmenen ja sitä enemmän maaleja tehneet pelurit.

Suomen salibandyn MM-joukkueen hättrickaavat pelaajat ovat ainakin

• Esa Jussila,
• Tatu Väänänen ja
• Otto Moilanen.

Kas, Off Wing Opinionissa puhutaan NHL:n ”ääntämättömistä” ja linkataan Edmonton Suniin, Dave Cameronin kirjoitukseen.

Omituiset nimet ovat pohjoisamerikkalaisten palloilusarjojen suola, ja suomalaisillakin on oma osansa. Sanoo Dave Cameron:

The World Cup should be fun when Team Finland hits the ice and some poor announcer has to describe a ”Niinimaa to Numminen to Niemenen” tic-tac-toe goal.

Sitten kun World Cupissa vielä oikeasti nähtäisiin niitä Niinimaa–Numminen–Nieminen-klak-klak-maaleja.

SSBL Salibandy Oy:n salibandyn pääsarjajoukkueille järjestämä markkinointikilpailu on päättynyt SB-Pron ja SB Vantaan voittoon. I divisioonan länsilohkon joukkueetkin kunnostautuivat, sillä (myöhemmin sarjapaikkansa säilyttänyt) SBS Pori tuli kilpailussa toiseksi ja (ensi kaudeksi Salibandyliigaan noussut) Seinäjoen Peliveljet sai kunniamaininnan.

Hei, mitenkäs täällä on jäänyt näinkin pitkään huomiotta Yliopistonmäen Keskiviikon eilinen Kimppaliiga-kauden avaus? Kahden tasapelin ja yhden tappion jälkeen YyKoon tie vei C-sarjan ykköskentältä ensi viikoksi C-sarjan kolmoskentälle.

Tahmeaa oli peli vielä. Pallonhallinta keskikentällä muodostui pahimmaksi ongelmaksi. Vastustaja käänsi YyKoon liian äkisti pallonmenetykseen tai ohilaukaukseen päätyneet hyökkäykset vastahyökkäyksiin, eikä YyKoon pelimoottori päässyt oikein vauhtiin.

Keskikentän vaikeuksien lisäksi myös puolustuspään virheet ja hyökkäyksen tahmea liike hankaloittivat pelaamista. Ei YyKoolta silti maalipaikkoja puuttunut, mikä tietää hyvää tulevaisuutta ajatellen. Harmi vain, että joukkue tuntuu karsastavan pelitaktiikasta sopimista. Muutaman palasen loksahtaessa kohdilleen YyKoosta tulee tälläkin kaudella voittava joukkue.

Aamun Turun Sanomat kertoo, että Lahjan Tytöistä on tullut Nuoren Suomen Sinettiseura.

Suomalaisia Sinettiseuroja alkaa olla jo aika lailla – rutkasti yli 300.

Jos on tiukkoja pelejä jääkiekon MM-kisoissa, niin on tiukkoja pelejä myös salibandyn MM-kisoissa. Suomi runnoi avausottelussaan pallon Venäjän maaliin 16 kertaa ja päästi kertaalleen pallon omiin. Turun Sanomat puhuu maalitalkoista, eikä syyttä.

Sveitsin MM-kisasivuston otteluraportissa maalien syntyaika ilmoitetaan mielenkiintoisesti jalkapallotyyliin minuutin, ei sekunnin tarkkuudella. Onneksi tarkempia tilastoja kaipaaville löytyy myös ottelupöytäkirja.

Ruotsi kohtasi omassa avausottelussaan Tshekin. Ruotsi voitti 4–1.

Mutta jos palataan aiheeseen eli maalitalkoisiin. Tshekki pelasi avausottelunsa jo sunnuntaina Saksaa vastaan ja voitti ottelun 20–1. Norja voitti Itävallan 17–1 ja Sveitsi Tanskan 15–4.

Sveitsin ja Latvian ottelu sen sijaan oli yllättävän tasaväkinen: Sveitsi voitti 4–3.

Lauri Hollo kritisoi ravoisasti HJK:n viimeisten vuosien toimintaa Soneraplazan Stadionin kolumnissaan HJK – suomifutiksen syntisäkki.

Poimitaanpa kolumnista muutama kappale Avokatsomoonkin:

Jos HJK olisi hyödyntänyt Mestarien liigan tuoman nosteen edes auttavasti, voisi suomalaisessa liigapelissä olla tänä päivänä aivan ihmeellinen meininki. HJK:ko siis syynä koko suomalaisen liigajalkapalloilun kituvaan tilaan viime vuosien aikana? Kyllä.

Ja:

HJK ei pidä tiedotustilaisuuksia, eikä tarjoa materiaalia joukkueestaan medialle. Lapsikin tietää, että tänä päivänä yksikään taloudellista tulosta tavoitteleva yksikkö ei voi menestyä ilman median luomia mielikuvia. On mielipuolista, että HJK kuvittelee kädet taskussa menestyvänsä ilman tuota tukea.

Sekä:

HJK:n organisaatiossa on mielenkiintoista se, ettei siellä ole lainkaan tiedottajaa tai mediavastaavaa. HJK on ilmoittanut, ettei sen tarvitse järjestää esimerkiksi tiedotustilaisuuksia, koska media tulee kyllä HJK:n luokse.
Kuinka moni muu tämän tason seura tai tämän kokoluokan organisaatio ylipäätään haluaa tulla toimeen ilman minkäänlaista ammattimaista tiedottamista?

Kovaa tekstiä kaiken kaikkiaan. Mutta onko Hollo oikeassa? Varmaan ainakin siinä, että kyllä oikeasti itseään kunnioittavalla urheiluseuralla pitää olla tiedottaja. Sehän nyt on selvä kuin black.

Marcus Grönholm voitti Kyproksen MM-rallin ja siirtyi ratkaisevan tuntuiseen yhden pisteen johtoon rallin MM-sarjassa.

Sunnuntai-illan urheiluruudussa Peugot’n tallipäällikkö Corrado Provera onnitteli haastattelussa Grönholmin voitosta Suomea. Kun Grönholmilta kysyttiin, kummalle voitto merkitsi enemmän, hänelle vai tallille, Grönholm vastasi, että tallille.

Hyvä ettei voitto ollut erityisen tärkeä sen paremmin Peugot’lle kuin Grönholmillekaan. Worldrallynews.com:in mukaan nimittäin Peugot’n ja Citroenin vesipumput menevät nimittäin FIAn tarkistukseen, ja Kyproksen rallin tulokset virallistetaan vasta ensi viikolla, 19. päivä.

Ranskalaisautot sijoittuvat rallissa sijoille 1, 2, 4 ja 5.

Avokatsomon ensimmäinen vaikutusvaltakysymys kuului seuraavasti:

Vaihtaisitko Suomen jääkiekon MM-paikan A-sarjassa 10 vuodeksi C-sarjaan, jos Suomelle vaihtokaupassa tarjottaisiin paikkaa jalkapallon MM-kisoissa vuonna 2006?

Ajalla 26.4.–15.5. kysymykseen vastattiin 38 kertaa. Noin kolmannes vastaajista (34,2 %) oli sitä mieltä, että jääkiekon A-sarjan MM-kisapaikasta voitaisiin luopua kymmeneksi vuodeksi Saksan vuoden 2006 MM-kisojen vuoksi.

Veikkaisinpa — ja tämä on siis tietenkin puhdas veikkaus —, että niin jääkiekon kuin jalkapallonkin maajoukkuemiehet vastaisivat kysymykseen selvän ein. Ensimmäisiin MM-kisoihin pitäisi päästä omin ansioin, olkoonkin että se on eurooppalaiselle maajoukkueelle pirun verran hankalaa.

Seuraavaksi vaikutusvallalla ratkaistaan, mikä on Suomen ykköslaji vuonna 2020. Onko se jalkapallo, jääkiekko vai salibandy?

Varsinais-Suomen salibandykulttuuri, joka menestyksessä mitattuna on muuta Suomea kevyempää kamaa, ottaa yksi askel kerrallaan muita kiinni. Viimeisin uutinen tulee Naantalista, jossa salibandyseurat VG-62 ja Naantalin Salibandyseura, NaSSe, yhdistyvät yhdeksi. Uusi seura on SB Naantali.

Rannikkoseutu-lehdessä on juttu aiheesta: Naantalin salibandyseurat yhdistävät voimansa. (Kiitokset vinkistä nimettömäksi jäävälle, salibandyelämään soluttautuneelle lähteellemme.)

Seurojen yhdistämistä on Naantalissa puuhattu jo pidemmän aikaa. Lähellä liittoa oltiin jo pari vuotta sitten, mutta päätös syntyi vasta tämän kevään neuvotteluissa. Yhtenä suurena syynä yhdistymiseen oli junioritoiminnan kehittäminen.

— Junioreita olisi enemmän tulossa kun voimme ottaa. Meillä on sellaisia poikia ja tyttöjä, jotka ovat odottaneet kolme vuotta että pääsisivät pelaamaan, seuran D-tyttöjen joukkueenjohtaja Aarno Niemi toteaa.

Seurassa on yhdistymisen myötä nyt kolme aikuisten joukkuetta ja viisi juniorijoukkuetta C89-ikäluokasta alaspäin. Koska VG:n toiminta perustui enemmänkin junioritoimintaan, tähdätään yhdistymisellä myös siihen, että juniori-ikäiset voisivat jatkaa lajin harrastamista Naantalissa mahdollisimman pitkälle.

SB Naantalilla on toki myös oma tiedote fuusiosta.

Avokatsomossa on aiemmin puhuttu VG-62:n hyvältä näyttävästä nuorisotyöstä, ja toivon mukaan meno Naantalissa sen kuin paranee.

Uuden joukkueen nimeä olisi voinut kyllä hioa vähän innostavammaksi. Hyvä että nimiä VG-62 ja NaSSe ei lähdetty yhdistämään millään kierolla tavalla, mutta ”SB Naantali” kuulostaa jotenkin perin yksinkertaiselta. Liian värittömältä.

Värittömyys on suomalaisten urheiluseurojen nimissä turhan usein vaivaava probleema. Moittijana minun pitäisi varmaan keksiä parempia ehdotuksia, mutta vaikeahan se on näin äkkiseltään mitään veistellä.

Eilinen Tepsin ja Interin paikalliskamppailu pani taas ajattelemaan kaikenlaista. Esimerkiksi sitä, kumpaa joukkuetta pitäisi kolmatta vuottaan turkulaisena elävän jalkapallon ystävän kannattaa. Ottelun aikana huomasin puolitajuisesti kannattavani molempia joukkueita. Olin tyytyväinen Tepsin voittoon, mutta toisaalta pidin sitä, ainakin 2–0-voittoa, hieman epäoikeutettuna pelitapahtumiin nähden ja olisin kaivannut Interiltä lisää tsemppiä. 1–1- tai 1–0-tulosta olisin voinut pitää oikeutettuna.

Toisaalta on mukava kannattaa turkulaisen jalkapalloilun koko käsitettä. ”Samapa tuo, kumpi voittaa, kunhan kauden päätyttyä kultainen ja hopeinen mitali tulevat Turkuun.”

Pienen kaupungin kasvattina on välillä vaikea ymmärtää Turun urheiluelämän eri puolia. Unohdan tasaisin väliajoin, että esimerkiksi Tepsin jääkiekkojoukkue on melko lailla fanaattisesti kannatettu täällä päin. Työnnyn turkulaiseen urheilukulttuuriin ensisijaisesti Tepsin salibandyorganisaation kautta, ja salibandypuolella huomaan olevani jo vakaasti Tepsin puolella. Jalkapalloonkin taustani on vaikuttanut. Mutta jääkiekkoon ei pätkääkään.

Tajusin, että on varmasti olemassa (paljon?) ihmisiä, jotka kannattavat TPS:aa jääkiekossa ja Interiä (tai muuta paikallista seuraa) jalkapallossa. Miten jako perustuu? Joku turkulaista elämää tunteva osaisi varmaankin selittää.

Olin oikeastaan aika yllättynyt, kun kuulin että Tepsin jääkiekolla, jalkapallolla ja salibandyllä ei ole sikäli tekemistä keskenään, että juniorit saattavat pelata lajeja eri joukkueissa. Tietysti käytännön kannalta on helpompaa, ettei junioreita pakoteta seurauskollisiksi lajirajojen yli. Se on arvatenkin auttava tekijä paikallisen urheilukulttuurin kukoistuksessa.

No mutta. Tämä on mielenkiintoinen aihe, johon sopii palata, jos siihen on aihetta. (Heh heh. Huono.)

Kauden ensimmäinen Turun paikallisottelu ei ollut elämää suurempi. Molemmat joukkueet pelasivat paremmin avausottelunsa, TPS HJK:ta ja Inter Lahtea vastaan.

Kimmo Kotamäki teki ottelun ensimmäisen maalin reilun vartin jälkeen, kun olin vasta kiipeämässä Olympiakatsomon portaita paikalleni selkä kentälle päin. Toisella puoliajalla Marko Casagrande veti pilkulta päätöslukemiksi 2–0. Paikalleni ei näkynyt tarkkaan pilkun syytä, mutta tuomaritoiminta oli epävarmaa, enkä ihmettelisi, vaikka pilkku olisi ollut aiheeton. Toisaalta en ihmettelisi aiheellisuuttakaan.

Ottelun lopussa alkoi olla todellista paikallisotteluhenkeä, kun Interiltä paitsiona hylätyn maalin jälkeen tunteet kuohuivat moneen otteeseen. Mutta se siitä. Pari aiheeseen kuuluvaa kuvaa ja muutakin tarinointia löytyy Veritas-katsomon puolella istuneen Mikon Heijastuksista.

Katsokaapa, te Interin otteluita seuraavat, keskikenttämies Marcel Mahouven liikkeitä. Siinä on pelaaja, joka tietää mitä tekee. Hänen ensimmäiset kosketuksensa palloon ovat sellaiset, että Suomen kentillä näkee harvoin vastaavaa. Joka junnun sietäisi ottaa oppia Mahouven tyylikkään vähäeleisistä vartaloharhautuksista.

Veikkausliigasta Turun Sanomissa:

• Niemisen puhuttelu auttoi
• HJK sai vaivoin pisteen
• Lahti venyi tasapeliin
• Antti Pohja upotti Hakan

Turun Sanomien verkkosivuilla on omituisuuksia. TPS–Inter-ottelun otteluraportti on tätä kirjoittaessa varsin ”heiveröinen”. Urho Salon kolumni Verta pakkiin, ei kun pakastimeen sen sijaan on varmuuden vuoksi kuusi kertaa sivuilla omana juttunaan.

Porissa Niemisen puhuttelu auttoi, ja Jazz nousi tasapeliin 2–2 (mitä ei kyllä Turun Sanomien jutussa kerrota). Lohjan lahja suomalaiselle jalkapallolle, erotuomari Mikko Vuorela, oli kovasti Jazzin vastustajan, Tornion TP-47:n, valmennusjohdon harmina:

— Aina kun tulemme tänne etelään, niin tuomari pääsee ratkaisemaan pelin, protestoi TP-47:n manageri Kari Vaalto.

Hän sekä valmentaja Oleg Eprintsev kävivät kamppailun päätösvihellyksen jälkeen kuumana ja esittivät voimakkaita mielipiteitä päätuomari Mikko Vuorelalle.

Vuorela joutui saattelemaan kumpaakin vierasvalmentajaa pariin kertaan kentän laidalle. TP-47:n valmennusporras kävi kuumana jo pelin aikana. Silloinkin päätuomari Vuorela piti vieraiden vaihtoaitiolle tiukan puhuttelun.

Kauden alun positiivisena yllättäjänä on huomiota herättänyt KooTeePee. Voitto MyPasta ja tasapeli HJK:n kanssa ovat hienoja juttuja seuralle, joka vielä parisen kuukautta sitten luuli pelaavansa Ykkösessä.

Ei tässä ehdi blogata, kun pitää pelata Eastside Hockey Manageria. Kolmas kausi Washington Capitalsin General Managerina toi vihdoin menestystä (melkein), kun Jaromir Jagrin treidaaminen Scott Gomeziin ja Patrick Eliasiin, Jacques Lemairen palkkaaminen uudeksi päävalmentajaksi nostivat Capitalsin runkosarjan voittoon ja Stanley Cup -finaaliin. Colorado voitti kuitenkin toisen perättäisen Cupinsa helpohkosti 4–1.

Kolmas kausi oli Capitalsin maalissa pelaavan Mika Norosen läpimurtokausi. Noronen pelasi vihdoinkin alle 2 päästetyn maalin keskiarvolla. Nyt neljännellä kaudella Marian Gaborikin ja Radek Bonkin treidit sekä nuorten pelaajien nosto ovat viemässä joukkuetta ylivoimaiseen runkosarjan voittoon. Eroa New Jerseyyn on tällä hetkellä 10 pistettä, joskin Devilsillä on kolme ottelua vähemmän pelattuna.

Kahteen ensimmäiseen kauteen verrattuna joukkueen luonne on kääntynyt päälaelleen. Tehtyjen maalien ja päästettyjen maalien määrät ovat molemmat pienentyneet merkittävästi. Neljännen kauden nykyisessä tilanteessa Washington on tehnyt neljänneksi vähiten maaleja, mutta päästänyt selvästi vähiten. Kaksikymmentä maalia vähemmän kuin Buffalo Sabres ja yli kolmekymmentä maalia vähemmän kuin New Jersey.

Championship Manager -jalkapallomanagerointipelisarjaan ihastuneena odotan innokkaasti samojen tekijöiden NHL Eastside Hockey Manager: Franchise Edition -peliä ja EHM:n perillistä. Sports Interactiven, eli peliä tekevän firman, palkkalistoilta löytyy sama Risto Remes, joka pyöräytti EHM:n ilmaiseksi minun – ja sinunkin – ulottuvillesi.

Employed since 01/01/2002

Enpä olisi muistanut, että Remeksen siirtymisestä SI:n leipiin on jo yli kaksi vuotta.

Vasta on edellinen salibandykausi alettu unohtaa, kun uuden alku jo pukkaa kevätauringon lämmittämänä esiin. Viikonloppuna alkaa tietenkin Sveitsin MM-kisat, ja kesäharjoittelukausi on pyörähtämässä toden teolla käyntiin.

Me TPS-salibandyfanit voimme muistella mennyttä kautta lämmöllä. Ensi kautta voimme toivon mukaan muistella sitäkin suuremmalla lämmöllä, kun TPS vahvistuu vahvistumistaan. Seuraan ovat siirtyneet Ville Veikkolainen, Jere Jokinen ja Robert Olenius.

Eihän tässä melkein pysy järjissään, kun niin mielenkiintoinen kausi odottaa alkuaan.

Eilinen oli Avokatsomon paikallisotteluiden päivä.

Ensiksi Tommi ja Samuli kohtasivat Salibandyareenalla, jossa pelattiin Monstersin ja Monsters-vanhempien välinen ystävyysottelu. Ottelu oli samalla Tommin jäähyväisottelu, sillä mies siirtyy kesän aikana Lohjan Salibandyn organisaatioon. Tommi pelasi Monsters-veskarina ja voitti toisessa päässä torjuneen Samulin kevyesti. Ottelu päättyi Monstersille 10–3.

Illemmalla Maukka ja Samuli kohtasivat Hattrickissä, kun ystävyysottelukierroksilla pelattava YyKoo-liiga oli ehtinyt toiseksi viimeiselle ottelukierrokselleen, ja Port Arthur Wednesday isännöi Suurlohjan Torpedoa. Liigan pronssipaikasta kamppaileva PAW nuiji Torpedon tylysti maalein 4–0.

Hyvät ystävät, teillä on viikon loppuun asti aikaa noutaa HockeyBlogista Hockey-lehden juttu Hardy Nilssonista.

Kuusitoista sivua kovaa kamaa koteihin ja rauhallisiin konttoreihin. PDF-tiedostona.

Enimmäkseen erilainen oli Interin kotiavaus kuin Tepsillä. Perjantaina aurinkoi paistoi sataakahtakymppiä, mutta Veritaksella ei ollut kuin noin 3200 katsojaa. Maanantaina satoi vettä sataakahtakymppiä, mutta katsojia oli paikalla noin 6400. Jari Litmasen karisma veti koiranilmallakin väkeä paikalle, vaikka tekstitelevisiossa olikin ennen ottelua jo ehditty kertoa, että Litti ei ole edes kokoonpanossa.

Pettyneenkuuloisia kysymyksiä Litmasen kohtalosta kantautui eri puolilta Veritas-katsomoa, jossa istuin elämäni ensimmäista kertaa. Tarkoitukseni oli mennä Olympiakatsomoon, mutta sattuma ajoi minut Veritakseen. Hyvä katsomohan se oli, ja sinne puolelle Interin pelaajat ryntäsivät aina maalin tehtyään. Vaikka fanikatsomo olikin Olympiastadionin puolella.

Litin poissaolo heikensi turkulaisen jalkapalloyleisön mahdollisuuksia nähdä pelimies paikallisten joukkueiden vieraana. Seuraavaksi Lahti tulee Turkuun pelaamaan viimeisellä sarjakierroksella lokakuun alussa. Tätähän on voivoteltu Avokatsomossa jo aika lailla.

Kentällä oli kilokaupalla vettä. Siksi olikin ihmeellistä, että ensimmäinen puoliaika oli hyvää, teknistä peliä, jossa Interin ulkomaalaiset, Marcel Mahouve–Ryan Botha–Luciano Alvarez, pitivät pelin Interin hallussa. Samuli Lindelöf auttoi Bothaa ja Mahouvea keskikentällä roimasti. Botha maalasi kertaalleen upeasti, ja Alvarez vastasi kahdella upealla maalilla. Pienellä maltilla Alvarez olisi tehnyt pari lisää, mutta mies ei malttanut olla lipumatta paitsioon, joita salibandyareenoilta erotuomarina tuttu linjatuomari Mikko Alakare liputti ahkerasti – ja tarkasti.

Toisella puoliajalla peli meni enemmän roiskimiseksi. Alvarez täydensi hattutemppunsa, minkä jälkeen Inter kuivui kokoon ja Lahti teki kaksi nopeaa maalia. Muun muassa Lahden Christian Sund, Jonne Kemppinen ja Kalle Eerola rakensivat vaarallisia tilanteita, joista Sund ja Kemppinen osuivat.

Tulos: 4–2 Interille.

Hieno matsi ansaitsisi paremman otteluraportin. Tunnetta ja kuvaa ei valitettavasti irtoa. Sori.

Sunnuntaina Pohjois-Amerikka näytti Tshekissä, miten ihmeellinen tapahtuu. Kanada voitti finaalissa Ruotsin 5–3 ja USA voitti pronssiottelussa Slovakian rangaistuslaukauskisassa. Jääkiekon MM-kisat vuonna 2004 ovat sitä myöten pelattu, ja lopulliset sijoitukset ovat selvillä. Olkaa hyvä.

 1. Kanada             5  3 1 1  15-10   7     ( 0)
 2. Ruotsi             5  3 2 0  12- 5   8     ( 0)
 3. USA                5  2 1 2  17-15   5    (+10)
 4. Slovakia           5  3 2 0  18- 5   8     (-1)
 5. Tshekki            5  5 0 0  19- 5  10     (-1)
 6. Suomi              5  3 1 1  17- 8   7     (-1)
 7. Latvia             5  1 2 2   8- 9   4     (+2)
 8. Sveitsi            5  1 2 2   8-11   4     ( 0)
 9. Saksa              5  1 1 3   6-14   3     (-3)
10. Venäjä             5  1 0 4  10-14   2     (-3)
11. Itävalta           5  0 2 3   9-16   2     (-1)
12. Tanska             5  0 0 5   6-33   0     (-1)
13. Kazakstan          3  2 1 0  12- 5   5     (+4)
14. Ukraina            3  1 2 0  10- 6   4     (-2)
15. Japani             3  0 2 1   7- 9   2  R  (+1)
16. Ranska             3  0 1 2   4-13   1  R  (+2)
---------------------------------------------------
17. Slovenia           5  5 0 0  33- 5  10  P  (-2)
18. Valko-Venäjä       5  5 0 0  34- 9  10  P  (-4)
19. Italia             5  4 0 1  26- 7   8     (+4)
20. Norja              5  3 1 1  31-14   7     ( 0)
21. Puola              5  2 1 2  25-14   5     (-2)
22. Viro               5  2 1 2  26-23   5     ( 0)
23. Alankomaat         5  2 1 2  21-22   5     (+2)
24. Unkari             5  2 1 2  20-24   5     (-3)
25. Iso-Britannia      5  1 1 3  18-18   3     (-1)
26. Romania            5  1 0 4   9-35   2     ( 0)
27. Etelä-Korea        5  0 0 5   7-42   0  R  (+2)
28. Belgia             5  0 0 5   7-44   0  R  (+3)
---------------------------------------------------
29. Liettua            5  5 0 0  70- 7  10  P  (-1)
30. Serbia-Montenegro  5  4 0 1  55-23   8     ( 0)
31. Kiina              5  4 0 1  39-13   8  P  (+1)
32. Kroatia            5  4 0 1  32- 6   8     (-5)
33. Australia          5  3 1 1  40-18   7     (+3)
34. Pohjois-Korea      5  3 0 2  22-20   6     (+1)
35. Espanja            5  2 1 2  29-13   5     (-2)
36. Bulgaria           5  2 0 3  20-30   4     (-2)
37. Uusi-Seelanti      5  1 0 4  13-61   2     (+4)
38. Israel             5  0 1 4   3-28   1     (-1)
39. Luxemburg          5  0 1 4   5-70   1  R  (+3)
40. Etelä-Afrikka      5  0 0 5   9-48   0  R  (-2)
---------------------------------------------------
41. Islanti            4  3 1 0  46- 8   7  P  (-2)
42. Turkki             4  3 0 1  26-14   6  P  (+1)
43. Meksiko            4  2 1 1  29- 8   5     (-3)
44. Irlanti            4  1 0 3  23-23   2     ( x)
45. Armenia            4  0 0 4   2-73   0     ( x)

Joukkueen pisteiden jälkeen P tarkoittaa, että maa nousee ensi vuodeksi ylempään divisioonaan (promoted). R tarkoittaa, että maa putoaa ensi vuodeksi alempaan divisioonaan (relegated). Suluissa maan sijoituksen muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Irlanti ja Armenia eivät osallistuneet MM-kisoihin viime vuonna.

Veikkausliiga alkoi. Yksi on joukosta poissa: FC Jokerit. Seura menehtyi keväällä kiduttuaan jonkin aikaa eksistentiaalisessa kurimuksessa. FC Jokerit, tai oikeastaan Jokerit FC, on kuitenkin tehnyt jo paluun: JFC pelaa Palloliiton Helsingin piirin harrastekilpasarjan lohkossa 5.

JFC:n kotisivuja selatessa kannattaa kiinnittää huomiota vaihtuviin otsakekuviin. Siellä muun muassa puolustetaan Kehä III:sta asein ja mollataan Turkua oikein kunnolla.

Valokuvaa minulla ei ole liittää todisteeksi, mutta ehkäpä uskotte kun sanon, että kelit Turun ja Turun Palloseuran Veikkausliiga-avaukselle olivat mah-ta-vat. Siihen nähden yleisöä oli Veritaksella varsin vähän, vain reilut 3200, vaikka vastassa oli kuitenkin hallitseva Suomen mestari, Helsingin Jalkapalloklubi. Lahdessa Jari Litmasen paluu mestaruussarjaan houkutti vajaata 13000 ihmistä.

Peli alkoi pitkälti ”suomalaisten kosketusten” merkeissä, kun pallot sinkoilivat potkuista ja jaloista vähän minne sattui. Oikeastaan ainoa poikkeus oli yllättäen avauksessa ollut Kasper Hämäläinen, joka väläytteli ajoittain hienoja harhautuksia ja oivaltavia syöttöjä. Taitopelissä Hämäläinen oli ensimmäisen puoliajan kuningas – parempi kuin esimerkiksi Aleksei Eremenko junior.

Parhaiten peliin oli kuitenkin valmistautunut HJK-fanilauma eli Forza HJK. Laulu raikasi jo ennen ottelun alkua, ja ottelun kuluessakin he pitivät tasaisemmin ääntä kuin TPS-fanit Olympiakatsomon toisessa päässä. Me ”tavalliset” katsojat olimme tuttuun tyyliin hyvin hiljaa, mitä nyt joku turkulainen katsomovalmentaja silloin tällöin huuteli jotain perinteistä.

Olin vähän yllättynyt, että Veritaksella oikein nimeltä mainiten kuulutettiin, että Litmanen pelaa FC Lahden avauskokoonpanossa. Tai no, ehkä se sitten vain on niiiiin tärkeä ja mielenkiintoinen asia, että se pitää mainita. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että Litmas-hehkutukset menevät (jo nyt) vähän liian pitkälle. Miestä taitaa itseäänkin vaivata. Veikkaisin, ettei Suomeen paluu ole ollut eikä ole vieläkään Litmaselle mitään ruusuilla tanssimista. Ulkopuoliset paineet ovat kovat. Toisaalta Litmanen on osoittanut noin ziljardisti, että hän osaa sietää paineita.

Tepsin molemmat maalit olivat upeita. Mikko Hyyrynen pamautti ensiksi saksarilla maalin, joka saattaa jäädä kauden upeimmaksi. Sitten Kasper Hämäläinen teki uransa ensimmäisen liigamaalin mahtavalla laukauksella HJK-maalin etunurkkaan. Sekin saattaa jäädä kauden upeimmaksi.

HJK kavensi Eremenko juniorin vapaapotkulla, joka meni täysin käsittämättömästi maaliin. TPS-veskari Jani Tuomala pelasi muuten hyvin, mutta Eremenkon vaparin hän seurasi, ei vain katseellaan, vaan koko kropallaan varmistaen tolpan kautta maaliin. Kunhan asteli pallon vierellä ja seurasi sen menoa maaliin. Jarno Heinikankaan ja Joakim Jensenin kaksinkamppailu hämäsi toki tilanteessa, sitä ei käy kieltäminen.

Ensimmäisen puoliajan jälkeen näytti hyvältä. Olin otteluisäntä E.ONin tulosveikkauksessa stadionille sisään tullessani veikannut ottelun päättyvän 2–1 ja olin edelleen mukana kotiteatterilaitteiston arvonnassa. Homma meni kuitenkin käteen, kun Juho Mäkelä tasoitti pelin toisella puoliajalla. Ihan ansaitusti, ei siinä mitään, ja komealla laukauksella. Yleisesti ottaen kokemus vei toisella puoliajalla voiton TPS-puolustuksesta.

Ainoa varsinainen taistelupari, jonka ottelussa huomasin, oli TPS:n Jarno Heinikangas ja HJK:n Mika Kottila. Pitkät miehet kamppailivat tiukasti niin ilmassa kuin maassakin, ja Heinikangas oli usein parempi. Tai jossei parempi, niin ainakin tarpeeksi hyvä, jotta sai pidettyä Kottilan pois tehotilastoista.

TPS:n kolme vaihtoa toisella puoliajalla toivat paljon lisää pelintekokykyä kentälle, vaikka yksi pois vaihdetuista olikin Kasper Hämäläinen. Gabor Szilagyin olisi toivonut tulevan kentälle jo vaikkapa aloituskokoonpanossa, mutta toisaalta nyt hän ajoittain pystyi järjestelemään sellaista häslinkiä, mitä alusta asti pelanneet eivät välttämättä olisi pystyneet.

Erityisesti ottelun lopussa TPS-joukkue vaikutti vaihtomiehiä lukuunottamatta hyvin väsyneeltä ja tyytyväiseltä 2–2-tasapeliin. Ja olihan se hyvä saavutus.

Toisella puoliajalla istuin HJK Oy:n puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäisen vieressä. Lyytikäinen eli kiitettävästi pelissä mukana, niin että jopa yksi kirkas ja kuuluva perkele pääsi turkulaisyleisön keskeltä lipsahtamaan HJK-pelaajan lepsuillessa hyökkäyksessä. Tiedä sitten, oliko HJK tyytyväinen tasapeliin. TPS:n upeiden maalien jälkeen uskoisin näin. Mestarisuosikeistahan vain Allianssi ja Haka pystyivät voittamaan ottelunsa ensimmäisellä kierroksella.

Turun Sanomat kertoo jalkapallokierroksesta lisää:

• TPS tasapeliin unelmamaaleilla
• Haka avasi vahvasti
• Litmanen oli keskikentän herra ennätysyleisön edessä Lahdessa
• Jazz vaarallinen kotikentällään
• KooTeePee järjesti yllätyksen
• RoPS:lle arvokas vieraspiste
• Kupittaan ilta sään tasoa

No niin, tällä erää aika pitkälti juttua. Ensi viikolla Turussa on todellinen Veikkausliiga-viikko. Maanantaina pelataan FC Inter–FC Lahti ja torstaina TPS–FC Inter.

Avokatsomo jatkaa tilastokannalla. Jääkiekon MM-kisojen sijat 5–45 on ratkaistu ennen viikonlopun tulevia mitalipelejä, ja MM-sarjasta voidaan siis tarjoilla puolivalmis tilasto.

Kanada, Ruotsi ja Slovakia, viime vuoden MM-mitalistit, ovat tänäkin vuonna ratkaisupeleissä. USA on tekemässä hurjaa nousua viime vuoden 13. sijaan verrattuna.

    Slovakia           5  3 2 0  18- 5   8    ( 3)
    Ruotsi             5  3 2 0  12- 5   8    ( 2)
    Kanada             5  3 1 1  15-10   7    ( 1)
    USA                5  2 1 2  17-15   5    (13)
 5. Tshekki            5  5 0 0  19- 5  10    (-1)
 6. Suomi              5  3 1 1  17- 8   7    (-1)
 7. Latvia             5  1 2 2   8- 9   4    (+2)
 8. Sveitsi            5  1 2 2   8-11   4    ( 0)
 9. Saksa              5  1 1 3   6-14   3    (-3)
10. Venäjä             5  1 0 4  10-14   2    (-3)
11. Itävalta           5  0 2 3   9-16   2    (-1)
12. Tanska             5  0 0 5   6-33   0    (-1)
13. Kazakstan          3  2 1 0  12- 5   5    (+4)
14. Ukraina            3  1 2 0  10- 6   4    (-2)
15. Japani             3  0 2 1   7- 9   2  R (+1)
16. Ranska             3  0 1 2   4-13   1  R (+2)
--------------------------------------------------
17. Slovenia           5  5 0 0  33- 5  10  P (-2)
18. Valko-Venäjä       5  5 0 0  34- 9  10  P (-4)
19. Italia             5  4 0 1  26- 7   8    (+4)
20. Norja              5  3 1 1  31-14   7    ( 0)
21. Puola              5  2 1 2  25-14   5    (-2)
22. Viro               5  2 1 2  26-23   5    ( 0)
23. Alankomaat         5  2 1 2  21-22   5    (+2)
24. Unkari             5  2 1 2  20-24   5    (-3)
25. Iso-Britannia      5  1 1 3  18-18   3    (-1)
26. Romania            5  1 0 4   9-35   2    ( 0)
27. Etelä-Korea        5  0 0 5   7-42   0  R (+2)
28. Belgia             5  0 0 5   7-44   0  R (+3)
--------------------------------------------------
29. Liettua            5  5 0 0  70- 7  10  P (-1)
30. Serbia-Montenegro  5  4 0 1  55-23   8    ( 0)
31. Kiina              5  4 0 1  39-13   8  P (+1)
32. Kroatia            5  4 0 1  32- 6   8    (-5)
33. Australia          5  3 1 1  40-18   7    (+3)
34. Pohjois-Korea      5  3 0 2  22-20   6    (+1)
35. Espanja            5  2 1 2  29-13   5    (-2)
36. Bulgaria           5  2 0 3  20-30   4    (-2)
37. Uusi-Seelanti      5  1 0 4  13-61   2    (+4)
38. Israel             5  0 1 4   3-28   1    (-1)
39. Luxemburg          5  0 1 4   5-70   1  R (+3)
40. Etelä-Afrikka      5  0 0 5   9-48   0  R (-2)
--------------------------------------------------
41. Islanti            4  3 1 0  46- 8   7  P (-2)
42. Turkki             4  3 0 1  26-14   6  P (+1)
43. Meksiko            4  2 1 1  29- 8   5    (-3)
44. Irlanti            4  1 0 3  23-23   2    ( x)
45. Armenia            4  0 0 4   2-73   0    ( x)

Joukkueen pisteiden jälkeen P tarkoittaa, että maa nousee ensi vuodeksi ylempään divisioonaan. R tarkoittaa, että maa putoaa ensi vuodeksi alempaan divisioonaan. Suluissa maan sijoituksen muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Irlanti ja Armenia eivät osallistuneet MM-kisoihin viime vuonna. Slovakia, Ruotsi, Kanada ja USA ratkaisevat mitalisijat tämän viikonlopun aikana.

Jääkiekon MM-kisat vuonna 2004 ovat Suomen osalta ohi. Täydennetäänpä aiemmin esitetty tilasto kattamaan täydellisesti Suomen ottelut Kanadaa, Ruotsia, Tshekkiä, USA:ta, Venäjää, Slovakiaa vastaan MM-kisoissa vuosina 1999–2004.

T Kanada    4-5 ja. (2004, puolivälierä)
V Venäjä    4-0 (2004)
- Ruotsi    1-1 (2004)
T Slovakia  2-5 (2004)
V USA       4-2 (2004)
T Ruotsi    5-6 (2003, puolivälierä)
T Slovakia  1-5 (2003)
T Tshekki   1-2 (2003)
T Ruotsi    3-5 (2002, pronssiottelu)
T Venäjä    2-3 (2002, välierä)
V USA       3-1 (2002, puolivälierä)
T Ruotsi    2-4 (2002)
V Venäjä    1-0 (2002)
V Slovakia  3-1 (2002)
T Tshekki   2-3 ja. (2001, finaali)
V USA       3-1 (2001, välierä)
V Ruotsi    5-4 (2001)
T USA       1-4 (2001)
V Slovakia  5-2 (2001)
V Kanada    2-1 (2000, pronssiottelu)
T Slovakia  1-3 (2000, välierä)
V Ruotsi    2-1 (2000, puolivälierä)
V Tshekki   6-4 (2000)
T Kanada    1-5 (2000)
- Slovakia  2-2 (2000)
T Tshekki   0-1 jatkoaika (1999, finaali)
V Tshekki   4-1 (1999, finaali)
T Tshekki   1-3 (1999, finaali)
V Ruotsi    1-0 jatkoaika (1999, välierä)
T Ruotsi    1-2 (1999, välierä)
V Ruotsi    3-1 (1999, välierä)
V Kanada    4-2 (1999)
V USA       4-3 (1999)
- Venäjä    3-3 (1999)

15 voittoa (V), 3 tasapeliä (-) ja 14 tappiota (T). 0 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi, 3 mitalitonta vuotta. Vuoden 1999 jatkoaikavoitto Ruotsista ja jatkoaikatappio Tshekille eivät ole laskettu ottelutilastoihin.

Kuin vastauksena esittämättömään kysymykseen, onko Interin Marcel Mahouve ensimmäinen MM-kisoissa pelannut suomalaisjoukkueen pelaaja, Jari Welling kirjoittaa Turun Sanomien jutussa Liiga käyntiin Turussa markkinaunelmana:

Mahouve ei ole sentään MM-pelaajana Suomen kentillä aivan ainutlaatuinen tapaus, sillä Suomessa pelanneista myös unkarilainen Ferenc Bene (Sepsi-78), elsalvadorilainen Jaime Rodriguez (KPV), neuvostoliittolainen Juri Gavrilov (PPT) ja jamaikalainen Marcus Gayle (KuPS) ovat aikoinaan pelanneet sekä MM-kisoissa että Suomessa. Heistä kolme ensimmäistä olivat kuitenkin jo Suomessa ollessaan uransa ehtoopuolella ja Gayle puolestaan vasta poikanen. 31-vuotias Mahouve pelaa kuitenkin tällä hetkellä todennäköisesti parhaita vuosiaan.

Varsinaisesta aiheestaan, Veikkausliigan alusta Turussa, Welling kirjoittaa muun muassa seuraavaa:

Turun paikallistaisto tuskin vetää yli 40 000 katsojaa, kuten Göteborgin paikallispeli Allsvenskanissa tiistaina, mutta jos yhdessäkin kolmessa ensimmäisessä Turun liigapelissä päästäisiin edes yli kymmenen tuhannen, johan olisi Turku taas takaisin Suomen sivistyksen kehto ainakin urheilullisilla kriteereillä.

TPS ja Inter kohtaavat toisensa Veritas Stadionilla 13.5. kello 18.30 alkaen.

Jos pystyt todistamaan tepsiläisyytesi, saat ilmaisen lipun huomiseen TPS–HJK-otteluun TPS Shopista.

Tepsin verkkosivut puhuvat ottelusta ”perinteisenä klassikkotarinana”. Hessuko se siellä on vauhdissa, tietääkö joku? Who’s got the ball now?

Huominen ottelu on joka tapauksessa seurojen 122. kohtaaminen pääsarjatasolla.

Avokatsomo aikoo olla paikalla.

Otetaanpa vielä toinen linkki Sports Illustratediin. Stephen Cannella kirjoittaa NHL:n konferenssifinaaleista otsikolla Little buzz, lots of excitement. Stanley Cupista haaveilevat isojen Coloradon ja Detroitin sijaan Tampa Bay Lightning, Philadelphia Flyers, San Jose Sharks ja Calgary Flames.

Tätä en tiennyt:

When the season started the Flames, Sharks and Lightning ranked 19th, 20th and 21st, respectively, in payroll – further proof that it’s how, not what, you spend that really matters.

Siis 30 NHL-joukkueesta konferenssifinaaleihin ylsivät palkkataulukon 19., 20. ja 21. seura. (Monesko Flyers on, kuka tietää?)

En tiennyt myöskään tätä (kursivointi minun):

They’ve [Calgary Flames] been shorthanded for 11 of the 28 goals they’ve allowed in the playoffs, both league highs.