Viikonloppuna on näemmä tehty muutakin kuin pelattu salibandyä: Savonlinnassa on käyty kännykänheiton MM-kilpailut. Yksilösarjan voitti Ville Piippo, joka heitti uudeksi maailmanennätykseksi — miettikääpä tätä — 82,55 metriä.

[Kisoista vihjasi Tomstown.]

Pannaanpa muistikirjaan turkulaisittain kiinnostavia nuorten maajoukkue -aiheisia linkkejä:

• Etelä-Suomi jyräsi poikien Pohjola Cupissa. Länsi-Suomi hävisi finaalissa 4—9. (Turnauksen pistepörssin voitti uutisessa kirjoitetusta poiketen Jarkko Penttinen, ei Jani.)
• Uusi ikäluokka aloittaa poikien maajoukkueessa. Turusta joukkueeseen ylsivät TPS:n Mikael Lax, Ilkka Paju ja Jarkko Penttinen sekä FBC:n Mika Gottschalk. Heistä Lax ja Gottschalk ovat ikänsä puolesta kelvollisia ensi vuoden MM-kisoihin.
• Atte Juutista nuorten maajoukkuevalmentaja (Turun Sanomat 30.6.04)

Vielä riittää tarinaa TTT:stä. Tampereen ja Pohjanmaan salibandyjoukkuekaksikoita lukuunottamatta Tuhannen Taalan Turnauksessa pelasi koko alkavan kauden I divisioonan länsilohko: TPS, FBC Turku, FT Trackers, Hattelmalan Urheilijat, Porin Salibandykarhut ja SBS Pori. Etukäteisasetelmissa länsilohkon suosikeiksi on nostettu FT Trackers ja TPS, jotka ovat vahvistuneet nimimiehillä ja joiden tiedetään enemmän tai vähemmän tosissaan hamuavan paikkaa Salibandyliigassa. Viikonlopun turnauksessa molempien matka päättyi rangaistuslaukauskilpailun jälkeen, ja finaalissa rellestivätkin HaU ja Salibandykarhut.

» Lue koko juttu

Tuhannen Taalan Turnauksessa nähtiin paitsi rankkarikisoja ja rangaistuslaukauksia myös hienoin ja nopein omin silmin todistamani avausmaali. Kamerakin oli mukana ja päällä, mutta en ehtinyt kuin ihmettelemään TPS:n rivakkaa aloitusta puolivälierässä paikallisvastus Turun Weikkoja vastaan.

Neljä sekuntia avausvihellyksestä Tomi Sairanen oli ehtinyt vipata kepeän pomppupallon yli keskialueen Ville Veikkolaiselle, joka kajautti pallon isompia veivaamatta jääpallolyönnillä (ilmeisesti Oulun vuosien opeilla), rystypuolelta ja pikku pompusta napakasti yläreppuun. Osa yleisöstä tajusi taputtaa, osan vain hymyillessä hämmästyksissään. Maalinteko on toisinaan aika simppeliä hommaa ja näitä salamamaaleja nähtiin kuulemma muissakin tepsin otteluissa.

Ottelu ei jatkunut samanlaisena maali-iloitteluna vaan viime vuoden turnausvoittaja TuWe kavensi ja puolusti kunnes TPS lopulta onnistui punnertamaan 2-1 voittomaalin. Välierässä vastaan asettui divarituttu Hattelmalan Urheilijat Hämeenlinnasta, joka eteni rangaistuslaukauskisan kautta finaaliin, jossa se kaatoi Porin Salibandykarhut puhtain 3-0 lukemin.

Pari kuvaa finaalista:

Finaalijoukkueet HaU ja Salibandykarhut ovat kadottaneet pelivälineen.

Vispausta ja veivausta, mutta maali jäi tekemättä.

Avokatsomo oli suunnitelmiensa mukaan katsomassa kolme Tuhannen taalan turnauksen lauantaipäivän ottelua. Etukäteen kiinnostavin ottelu oli TPS:n ja SBS Porin kohtaaminen, sillä mikäs sitä turkulaista salibandynseuraajaa enemmän kiinnostaisi kuin TPS:n uudistunut joukkue.

Kun ottelua oli pelattu 33 sekuntia, TPS johti maaleissa 2—0 ja tolppalaukauksissa 1—0. ”Myrskyvaroitus!” mentaaliotsikot hihkuivat, eivätkä lakanneet hihkumasta ennen kuin toisessa erässä. TPS ehti johtaa jo 6—1 ja 7—2, ja taisipa olla 8—3:kin, mutta sitten Avokatsomon edustajalle katsomossa lausuttu kommentti ”kirjoita sitten, että nousu on varma” taisi kuulua TPS-vaihtopenkille, sillä peliä ylivoimaisesti hallinnut ja pyörittänyt palloseura antoi pelin porilaisille, jotka vastasivat haasteeseen. Yritys ei kuitenkaan riittänyt lähemmäs 9—5:ttä. Vähän jäi katsojaa vaivaamaan, mihin TPS:n kolmen kentällisen dominointi katosi, mutta silti joukkue vaikuttaa hyvältä. Ratkaisijoita ja ratkaisuja riittää, ja yhdeksi parhaista maaleista nousikin Michael Fagerin seinäsyötöllä itselleen rakentama paikka, josta pallo painui tyylikkäästi vasempaan ylänurkkaan. Hieman yllättäen TPS:n kovimmaksi pistenikkariksi ylsi Peter Ruohomäki tehoilla 2+1. TPS:n ketjut muuttuivat lennosta, ja esimerkiksi Anssi Savilampi ehti pelata niin sentteriä kuin pakkiakin. Ruohomäen kanssa Aki Halko otti pisteet 1+2, mutta herrasmiehille olisi ollut tarjolla enemmänkin. Halon pari tolppakutia jättivät sihtiin vielä vähän parantamisen varaa.

Mutta se tällä erää. Lisää turnaustarinaa seurannee myöhemmin. Sillä välin voi selata vaikka valokuvia Tuhannen taalan turnauksesta.

Samoihin aikoihin olympiajalkapallon loppuottelun kanssa vihelletään käyntiin Tuhannen taalan turnaus Turun Salibandyareenalla. Avokatsomo lähtee paikalle tarkoituksenaan seurata ainakin ottelut SB-Pro—HaU (klo 11), TPS—SBS Pori (klo 12) ja FT Trackers—Lihamylly (klo 13).

Näin aamutuimaan muistui mieleen, että Prossa viime kaudella pelannut ja hyvällä yrityksellä Salibandyliigan tv-peleissä Avokatsomon suosikkipelaajaksi noussut Fred Arle on tainnut vaihtaa HIFKiin, eikö vain, eikä varmaankaan kirmaa Pron riveissä kentälle hämeenlinnalaisia vastaan aamupäivän pelissä.

No, niillä mennään keitä on, totta kai. Lauantain tulospalvelun toimintaa voi seurata netissä.

Suomen kansan ikivanhoista sananlaskuista ja sanonnoista osa on jo niin aikansaeläneitä ja ajan kuluessa mystisiksi houiksi muuttuneita sanalitanioita että Avokatsomo päätti tuntea vastuunsa suomalaisten sananlaskujen elvyttäjänä ja viilasi sanonnat Ateenan olympialaisten hengessä kansanläheisempään muotoon.

Paha saa pitää palkkionsa.
Urheilija lääkäriänsä kiittää.
Kunnon mömmöt kovankin onnen voittaa.
Joka kusen piilottaa, se katajaan kapsahtaa.
Ei karsiutuneen urheilijan päähän seppelettä tule.
Rahalla saa ja hevoshormoneilla pääsee hevostakin kovempaa.
Voittaja ei ole selvillä ennen kuin viimeinenkin näyte on testattu.
Kansainvälisen voimisteluliiton päätöksistä ei voi (kuin) kiistellä.
Parempi muovipussi peräsimessä kuin neljännesdesi kusta perseessä.

Niinpä nopeasti hujahti tämäkin viikko, että kisakatsaukseen täytyy jo ympätä neljän päivän tapahtumat. Kisatkin alkavat jo lähestyä loppuaan, mikä näkyy Matti Nykäsen palaamisessa jälleen iltapäivälehtien lööppeihin. Ei sillä, ettei kisoissa mitään olisi tapahtunut – päinvastoin. Käydään samantien alkuviikon toppien ja floppien kimppuun.

Ateena – päivät 10 – 13

Top-5

1. Hopea-Marko, nro 2
Marko – siinä Ateenan kisojen suomalaisnimi. Ilmajokinen Marko Yli-Hannuksela kirkasti neljän vuoden takaisen pronssimitalinsa komealla tavalla nappaamalla Suomelle toisen hopeamitalin olympialaisista. Kreikkalais-roomalaisen painin 74 kilon sarjan finaalissa Uzbekistanin Aleksandr Dokturishvili oli kuitenkin selkeästi lakeuksien miestä parempi ja jaloistaan terävyyden kadottanut Yli-Hannuksela joutuu saapumaan olympiamolskille vielä Pekingissä, jotta mitali kirkastuisi siihen kaikkein halutuipaan metalliseokseen.

Avokatsomo tuntee velvollisuutensa suomalaisen painiperinteen vaalijana ja vinkkaakin Markoa vaihtamaan nimensä ennen vuoden 2008 olympialaisia. Markot eivät nimittäin koskaan ole onnistuneet voittamaan yhtäkään kultamitalia olympialaisissa. Hopeita sen sijaan on viime vuosilta jo useita. Painiperinteitä vaalivia voitokkaita etunimiä olisivat muun muassa Pentti ja Jouko. Olympian kesäkisoista eniten kultia kotiin ovat kantaneet Paavot – yhteensä 13 kappaletta.

Jk. Suomalaisten olympiavoittajien joukosta löytyvät myös Aale, Adolf, Albin, Ale ja Kurt. Muistatko heidät?

2. Keihäsmiehet
Yleisurheiluareenoilla suomalaisten otteet on jo pitkälti oteltu, mutta torstai-illan suurimpia positiivisia yllättäjiä olivat Suomen keihäänheittäjäuroot, jotka kiskaisivat kukin keppinsä yli 81 metrin karsintarajan. Pessimisteiksi kautta linjan muuttuneet penkkiurheilijat eivät olleet uskoa silmiään, kun sinivalkoisissa trikoissa ja 90-luku in memoriam -kampauksissaan otelleet suomalaiset selvittivät tiensä finaaliin – jopa liian helpon näköisesti. Aivan terävintä kärkeä ei tietenkään hätyytelty – eikä kai ollut tarkoituskaan.

Miesten keihäskarsinnan komeimmasta tuloksesta vastasi Yhdysvaltojen Breaux Greer 87,25 metrin kaarellaan. Lähes yhtä vakuuttavasti esiintyi Venäjän Sergei Makarov, joka piccasi keihään hieman yli 86 metriin.

3. Lentopallo
Edellisessä reportaašissa yllyin ylistämään naisten tenniksen nelinpelin finaalia. Nyt on aika antaa toisellekin vähemmälle huomiolle jääneelle lajille osaksi sille oikeutetusti kuuluva hehkutus – se on lentopallolle (äidinkielenopettajani varmasti rakastivat tuota edellistä lausetta… virkettä whatever). Kisoista olen nähnyt ainoastaan kaksi televisioitua lähetystä lentopalloa, molemmat koosteita pudotuspelikamppailuista. Ensimmäisessä koitoksessa taistelivat vastakkain Venäjän ja Serbianjamontenegronlöyhänvaltioliiton miesjoukkueet kutkuttavassa puolivälierässä.

Todella viihdyttävää pallottelua sisältäneessä kamppailussa molemmat joukkueet olivat välillä takaa-ajajina, välillä täysin kadoksissa ja välillä ylsivät aivan uskomattomiin suorituksiin – niin joukkueina kuin osa pelaajista yksilöinäkin. Kyseisen ottelun vei lopulta nimiinsä Venäjä, joka jätti maan, jostatästedeskäytettäköönainoastaanlyhennettä SCG, mitalipelien ulkopuolelle.

Toinen ottelu oli eilen illalla käyty ja televisioitu Brasilian ja Venäjän naisjoukkueiden välinen semifinaaliottelu. Brasilia vei ensimmäisen erän melko selvin numeroin. Toista erää hallitsi Venäjä, mutta kadotti usean pisteen johtoasemansa ja Brasilia nappasi erävoiton. Kolmannessa erässä Venäjä oli hieman vahvempi ja otti voiton. Neljännessä erässä Brasilia näytti jo menevän menojaan, mutta ottelupallotilanteessa venäjä syttyi taistelemaan ja joukkue selvitti viisi-kuusi ottelupalloa ja vei erän nimiinsä tasoittaen erävoitot. Viimeistäkin erää Brasilia johti pitkään muutamalla pisteellä ja pääsi jälleen ottelupallotilanteeseen, mutta Venäjä nousi tiukassa paikassa rinnalle – ja lopulta ohi.

Tällaisen selostuksen kirjoittaminen tuntuu uskomattoman tylsältä, sillä kyseinen ottelu (huolimatta sen nauhoitetuista piirteistä) aiheutti paikoin ihan oikeaa jännitystä ja kihelmöintiä – sellaista, mitä ei pysty enää tämän reportaašin lukijalle siirtämään. Suosittelen kuitenkin katsomaan naisten finaalin, jossa Venäjä kohtaa Kiinan.

Jk. Naisten käyttämillä hotpantseillä EI ollut osuutta ottelun aikana koettuun kihelmöintiin.

4. Pohjoismaat
Mahtaa harmittaa, itsenäinen Michael Phelps! Se on nyt kuule semmoinen juttu, että me pian itsenäiseksi julistautuvat Pohjoismaat (poislukien Islanti, Fär-saaret, Grönlanti ja Jyllannin Antillit) ohitimme sinut Ateenan olympialaisten mitalitaulukossa. Viimeisille metreille se otti, mutta ohi mentiin. Norjan-provinssia edustava Eirik Larssen nimittäin voitti kultaa miesten kajakkiyksiköiden 1000 metrin kilpailussa ja samaisen maakunnan Gunn-Rita Dahle voitti kultaa naisten maastopyöräilystä.

Ruotsin-läänin edustajamme nappasivat lisäksi kultaa miesten kajakkikaksikoiden 1000 metrin kilpailusta ja tulipa himmeämpiä mitaleja vielä painista, purjehduksesta ja ratsastuksestakin. Tuossa kajakkikaksikoissa muuten norskit ottivat pronssia. Unohtaa ei tietenkään sovi Suomen-oblastin Markojen hopeamitaleja. Nyt meillä on jo yhteensä 9 kultaa, 3 hopeaa ja 8 pronssia. Lällällää!

Jk. Jos yhdysvaltalaiset uimarit olisivat itsenäinen valtio, he olisivat saaneet Ateenasta 12 kultaa, 9 hopeaa ja 8 pronssia.

5. Jenni Honkanen
Jenni Honkanen meloi itsensä komeasti naisten kajakkiyksiköiden 500 metrin kilpailun finaaliin. Välierästään helponnäköisesti jatkoon selvinnyt Honkanen on ensimmäinen finaaliin asti päässyt meloja sitten vuoden 1996 Mikko Kolehmaisen esityksen. Honkanen meloo finaalissa huomenillalla ja on asettanut tavoitteekseen selvitä kuuden parhaan joukkoon. Parempaankin on Avokatsomon mukaan edellytys, sillä Honkasen loppurutistus välierässä oli koko joukon vakuuttavinta.

Bonus: Birgit Fischer
Saksalainen kajakkimeloja Birgit Fischer johti joukkueensa olympiavoittoon kajakkineliköiden 500 metrillä. Fischerin uskomattomalla, vuonna 1980 alkaneella olympiaurheilijan uralla olympialainen kultamitali on jo kahdeksas. Fischer, nykyään 42, aloitti olympiakultien kahmimisen itäsaksalaisena Moskovassa. Ateenassa 24 vuoden jälkeen hänelle on kertynyt yhteensä 11 olympiamitalia. Saavutus on komea, kun osaa ottaa huomioon, että Los Angelesin kisat jäivät Fischeriltä väliin boikotin takia.

Huomenna Fischer meloo kajakkikaksikoiden 500 metrin loppukilpailussa, ja hänellä on oiva mahdollisuus nousta venäläisen voimistelijan Larisa Latyninan rinnalle kaikkien aikojen olympiavoittojen voittojen määrässä naisten kilpailussa. Fischer lopetti uransa jo kertaalleen Sydneyn olympialaisten jälkeen, mutta teki paluun 2003. Fischer on sitä mieltä, että saattaa ehkä olla mukana vielä Pekingissä neljän vuoden kuluttua.

Jk. Birgit Fischerille on muuten uransa aikana kertynyt vaatimattomat 27 MM-kultaa.

Flop-5

1. Arvostelijat
Ei, en ole itse päässyt Flop-listalle vaan he, jotka arvostelevat työkseen. Ns. arvostelulajien uskottavuus on ainakin minun silmissäni kadonnut tyystin Ateenan kisoissa tapahtuneiden tuomarivirheiden vuoksi. Räikein esimerkki arvostelulajien non-objektiivisesta luonteesta oli Etelä-Koreaa edustaneen Yang Tae-youngin saama kohtelu. Ensin miehelle annettiin nojapuilta vahingossa 0,1 pistettä liian vähän (niiden avulla hän olisi voittanut kilpailun), mutta jatkotarina on mielestäni vielä upeampi:

Jottei korealaiselle olisi jäänyt epäselväksi, että telinevoimistelu on perseestä, päätti kansainvälinen voimisteluliitto FIG myöntää tapahtuneen virheen ja todeta, ettei Yhdysvaltojen Paul Hamm olisi ansainnut voittoaan, mutta totesi samalta istumalta, ettei pisteisiin voida enää kajota. Tämä ei suinkaan jäänyt kisojen ainoaksi voimisteluskandaaliksi – seuraavan päivän rekkikilpailussa Venäjän Aleksei Nemov sai komeasta suorituksestaan yleisön, kotikatsomoiden ja kommentaattoreiden mielestä täysin ala-arvoiset pisteet suoritukseensa nähden.

Editoitu klo 18:23: Uusin käänne eteläkorealaisen jupakassa tapahtui juuri, kun kansainvälinen voimisteluliitto FIG ilmoitti lähettäneensä USA:n Paul Hammille kirjeen, jossa tätä pyydetään luovuttamaan mitalinsa. Avokatsomon saamien tietojen mukaan kirjeen mukana oli konvehtirasia, jottei Paulille tulisi niin paha mieli, kun hän joutuu luopumaan mitalistaan…

Editoitu klo 18:24,17: Yhdysvaltain olympiakomitea ilmoitti, että Hammille osoitettu pyyntö on asiaton ja kirjeellä on jo pyyhitty persettä. USOC:n mukaan Hammia ei pidä rankaista FIG:n tekemästä virheestä. Korean olympiakomitea KOC ei ole vielä kommentoinut kyseistä asiaa. Nämä tiedot tarjoili kappaleen neljäs lyhenne, YLE.

Jk. Tuomarivirheistä kirjoitti jo aiemmin myös Samuli.

2. Peräsin
Sari Multalan mitalihaaveet kariutuivat peräsimeen juuttuneeseen muovipussiin. Unkarilainen kiekonheittäjä Robert Fazekas puolestaan menettää kultamitalinsa peräsimeen piilotetun kumipussin takia. Kiekkojätin peräsuoleen oli piilotettu kuminen pussi, joka oli täynnä puhdasta virtsaa. Pussista lähteneen ihonvärisen letkun avulla Fazekasin oli tarkoitus luovuttaa puhdas näyte kisan jälkeisessä dopingtestissä, mutta näytteenottajat havaitsivat vilpin ja unkarilainen menetti mitalinsa. Mihinköhän muuhun ihminen on valmis suostumaan kultamitalin tähden?

Jk. Unkarilaiset ovat kuitenkin jättäneet Kansainväliselle olympiakomitealle valituksen, jossa todetaan, ettei peräsimestä löytyneen kumisen pussin pitäisi aiheuttaa diskausta, sillä saahan Suomikin säilyttää molemmat hopeamitalinsa, vaikka Suomen olympiakomitean peräsimestä löytyy muun muassa kokonainen Ilkka Kanerva.

3. Urheilujournalismi
Edellinen dopingtapaus aiheutti myös kiinnostavan lieveilmiön, kun Helsingin Sanomat innostui irrottelemaan oikein sydämensä kyllyydestä saatuaan jostakin tietää tarkempia yksityiskohtia Fazekasin tapauksesta. Aamukahvi meinasi mennä väärään otsaonteloon, kun urheiluosion etusivulta hypähti silmille visualisoitu kuva miehen peniksestä (toim. huom. naisen peniskö ei olisi hämmentänyt?). Viimeisimmätkin rippeet urheilujournalismin hyvästä mausta katosivat Fazekasia esittävän kuvan kuvatekstiä lukiessa: ”Kun Unkarin Robert Fazekas pyörähteli kiekkoringissä, hänen peräsuolessaan oli tiettävästi kuminen virtsapussi.” Kyseisen kuvatekstin oli bongannut myös ystävämme Mitvit.

Jk. Uusimpien uutisten mukaan (tämä juttu on muuten ihan tosi) Kansainvälinen olympiakomitea on pyytänyt moukarinheiton unkarilaista kultamitalimiestä Adrian Annusta osallistumaan uuteen dopingtestiin. Voitte varmaan kuvitella, minkälaiset otsikot Hesari repii, jos käy ilmi että myös Annuksella oli annuksessaan jotakin sinne kuulumatonta. Voi sitä kielellisen leikittelyn määrää…

4. Doping
Doping on varjostanut Ateenan olympialaisia ennennäkemättömässä mittakaavassa. Kisoissa on tapahtunut jo kolmattakymmentä dopingrikkomusta – pelkästään painonnostossa kymmenen – joista useat ovat johtaneet mitalien uusjakoon. Kaikkia mitaleita ei tosin ole saatu perille uusille omistajilleen, sillä muun maussanaisten kuulantyönnön voittanut Irina Gorzhanenko on ilmopittanut, ettei aio palauttaa mitaliaan. ”Tulkaa hakemaan, saatana!” sanoisi suomalainen.

Lisäksi kisojen jälkeen tullaan varmasti saamaan vielä useita positiivisia tapauksia julki, mutta varmasti myös useita jää tulematta. Monet häkellyttävän ylivoimaiset suoritukset ja uskomattomat tulosparannukset ovat herättäneet kummastusta. Muun muassa naisten 400 metrin aidat voittanut Kreikan Fani Halkian paras noteeraus sileältä ratakierrokselta oli 53,46 – finaalissa aidattu kierros taittui aikaan 52,82 (ja välierässä jopa muutaman sadasosan nopeammin). Olisitteko yllättyneitä, jos kertoisin, että Halkia on kohuvalmentaja Hristos Tzekosin hyvä ystävä? Minä en ollut.

5. Budjetti
Ateenan olympialaisten kokonaiskustannusten on viimeisten arvioiden mukaan arveltu paisuvan 12,09 miljardiin dollariin, kun alun perin niiden budjetoitiin olevan 5,56 miljardia. Olisiko kellään antaa vippiä?

Tepsin keskustelupalstalta bongattua: maiden lippuja karibialaisella risteilijällä.

Edit. Megaluokan ajatusvirhe korjattu. Kyllä sitä lyhyeenkin merkintään mahtuu.

No niin…vihdoin myös meitä kumilätkän pieksännän ystäviäkin hemmotellaan. Jätetään siis uimahypyt, liitokiekot yms. muut ”never heard”-lajit taakse ja siirrytään jäiseen kiekkokaukaloon.

Jääkiekon World Cup (World Cup of Hockey) pelataan 30.8.-14.9. Turnaus kerää NHL-pelaajat kahdeksasta maasta kilpailemaan paremmuudesta. Joku saattaa muistaa nimen Kanada Cup. No, tämä on sama turnaus. Turnaus pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1976, jolloin potin korjasi Kanada. Edellisestä World Cupista on aikaa kahdeksan vuotta. Vuonna 1996 voiton vei Kanadan nenän edestä USA.

Kovatasoinen turnaus on jaettu hieman keinotekoisesti nimettyihin kahteen alkulohkoon: Euroopan ja Pohjois-Amerikan -lohkoihin. Euroopan lohkossa pelaavat Suomi, Ruotsi, Saksa ja Tshekki. Pohjois-Amerikan lohkossa taas Kanada, USA, Slovakia ja Venäjä.

Ainakin omasta mielestäni turnauksen tekee mielenkiintoiseksi, ei niinkään välttämättä NHL-miehet, vaan itse NHL ja sen pelaajayhdistys, eli NHLPA. NHL:n työsulku lähestyy vääjäämättä, mutta niin vain kiistakumppanit saivat kyhättyä yhdessä turnauksen. Saapa nähdä monenko kiekkosankarin kausi päättyy tähän turnaukseen. Riittääkö miljoonamiehillä motivaatiota tulla Eurooppaan pelaamaan sen sijaan, että voisi maleksia kotona ja osallistua kaiken maailman kissanristiäisiin? Entä mikä on NHL-miesten todellinen taso verrattuna esim. Euroopassa pelaaviin kiekkoilijoihin? Ovatko he todella the best of the best?

Saman tekevää. Turnaus alkaa siis maanantaina ja sitä voi Suomessa seurata Neloselta. Ainakin allekirjoittanut tulee seuraamaan turnauksen tapahtumia intensiivisesti ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan myös purkamaan pelien hermopaineitaan tänne kirjoitettuun muotoon. Leijonien osalta alkulohkon ottelut kulkevat seuraavasti:

Ma 30.08. Suomi-Tshekki
To 02.09. Saksa-Suomi
La 04.09. Suomi-Ruotsi

Lisätietoa: Suomen World Cup -miehistö; kaikkien joukkueiden kokoonpanot.

Viikonloppuna pelataan AFC Campuksen järjestämä Tuhannen taalan turnaus Salibandyareenalla ja kuten vihjattu, TPS Salibandy on mukana kuvioissa. Osallistujien joukossa on myös muita ykkösdivisioonan tähtijoukkueita, niistä kirkkaimpina Nurmijärven SB-Pro ja Hämeenlinnan FT Trackers. Turnaus alkaa lauantaina kello 10 kahden ykkösdivarin länsilohkon joukkueen kohtaamisella, kun FBC Turku ja Porin SB-Karhut ottavat tuntumaa alkavan kauden tuleviin koitoksiin.

Lieköhän Avokatsomolle tarjolla akkreditointia tähän turnaukseen? Päivälipun hinnan viidellä eurolla kun ostaisi mielummin vaikka pari suklaapatukkaa ja pillimehun.

Campuksen edustusjoukkueen kokoonpano on näemmä saatu pakettiin. Listalta löytyy muun muassa viisi viime kauden tepsiläistä, heistä kenties kovimpana Juha ”Härkä-Haapala” Haapala.

Engadgetin juttu ratkaisevien tuhannesosien ja senttimetrien mittaamisesta olympialaisissa. Australiaisessa Gizmo-verkkojulkaisussa käsitellään puolestaan urheilun visualisointia palkitulla Hawk-Eye -järjestelmällä. Esim. tennispallon lentoradasta saadaan aikaan tämännäköistä kuvaajaa.

Ateenan olympialaisissa alkaa olla pian suljettu jalkapallojoukkueellinen tuomareita eri lajeista. Kun dopingkäryjäkin on jo yli tusina, ehkäpä kisojen päättäjäisissä nähdään näytöshenkinen jalkapallo-ottelu Team Kisoista suljetut tuomarit — Dopingista kärähtäneet urheilijat All-Stars.

Voimistelua tuomariongelmat ovat häirinneet pahimmin. Yhdysvaltain Paul Hamm on yksi tuomariratkaisujen suurimmista hyötyjistä, ja amerikkalaisessa Off Wing Opinionissa käsittelläänkin aihetta lyhyesti mukavilla linkeillä muihin kirjoituksiin: An Odd Moment. Muistakaapa lukea myös kommentit.

Kuun alussa Avokatsomon varsin ruuhkattomaan sähköpostilaatikkoon tuli linkkivinkki, joka epäsäännöllisen elämän ja yleisen epähuomion vuoksi on tähän asti jäänyt jakamatta: australialainen maahockeypeluri Sarah Mitchell tulee pelamaan salibandyä SB Vantaan joukkueeseen. Australian salibandymaajoukkueessa Mitchell on pelannut 16 ottelua (tehoin 6+2) ja MM-kokemusta on karttunut vuosien 1999, 2001 ja 2003 MM-kisoista.

Linkkivinkin mukana tuli kommentti:

Oppi menee varmaan tarpeeseen, saapi nähdä mahtuuko lainkaan pelaavaan kokoonpanoon SB Vantaassakaan. Vaikkei naissalibandy mikään ammattilaislaji ole, niin sen verran meininki on jo kilpailullista että ei nyt ihan pystymetsästä (vai pitäisikö sanoa taka-aavikoilta) sentään liigaan kävellä.

Eilisen Salibandyareenalla TPS Salibandylle pidetyn väline-esittelytilaisuuden jälkeen olisi ollut helppo käynnistellä mielenkiintoista huhua: ”Markus Huhtimo tulossa Tepsiin?” Huhtimo oli esittelemässä Fat Pipen mailoja, ja pariin otteeseen mies olisi mahtunut samaan kuvaan TPS-koutsi Ray Backmanin kanssa.

No, ennakkotietojen perusteella Tepsillä pitäisi olla kasassa kilpailukykyinen joukkue ilman Huhtimoakin. Tampereen harjoitusturnaus esimerkiksi sujui lupaavankuuloisesti. Ensi lauantaina TPS pelaa Areenalla divarikollega SBS Poria vastaan, ja sitä ottelua Avokatsomo lienee seuraamassa. Siis: 28.8.2004 kello 12.00 Turun Salibandyareenalla: TPS — SBS Pori.

Avokatsomon sähköpostilaatikkoon kolahti linkkivinkki: suomalaiset Ateenassa 2004. Sivusto tarjoilee suomalaisten ”kootut selitykset” huonosta olympiamenestyksestä ja sen henki on samankaltainen kuin Avokatsomossa eilen käsitellyllä Muurinen ulos! -sivustolla (joka on jo suljettu, muuten).

Jo oli aikakin. Myös Avokatsomossa on ihmetelty suomalaisten yllättävän laimeaa kriittisyyttä Suomen jalkapallomaajoukkueen viime aikaisia esityksiä kohtaan. Eikä suomalaisista löydy enää tippaakaan kapina- ja uhmahenkeä? Missä on yleinen lynkkausmieliala? Missä viipyvät mielenosoitukset ja barrikaadeilla poltettavat olkinuket?

Vihdoinkin joku sai jotakin aikaan. Nimi alle ja kaikki Suomen jalkapallonmaajoukkueen ongelmat ratkeavat kuin taikaiskusta. Kanna kortesi kekoon ja vetoa Suomen Palloliittoon
päävalmentaja Antti Muurisen erottamisen puolesta.

Olympialaisten toinen viikonloppu toi vihdoin ja viimein päivänpaistetta suomalaisten risukasaan. Kuten niin monasti aiemminkin menestyjiä eivät olleet suurimmat mitalisuosikit vaan yllättäjät – joku irvileuka voisi jopa sanoa, että ennalta täysin tuntemattomat urheilijat. Suomen avausmitalin lisäksi myös muut pohjoismaat pääsivät iloitsemaan menestyksestä – eritoten länsinaapurimme, siis Ruotsi.

Ateena – päivät 8 ja 9

Top-5

1. Kemppaisen Marko
Itseoikeutetusti top-listan kärkeen ponkaisi Suomen oma poika Marko Kemppainen. Suomussalmelainen kahden tytön isä, aviomies, talonrakentaja, yövartija ja skeetin tuore olympiahopeamitalisti tarjosti suomalaisille mannaa ampumalla lauantaina peruskilpailun kolmessa ensimmäisessä sarjassa puhtaan tuloksen, 75 kiekkoa. Sunnuntaina Kemppaisen tahti ei hyytynyt ja alkukilpailun viimeiset 50 kiekkoa hajosivat Markon hauleihin.

Finaalissa Suomussalmen Urheiluampujien edustaja missasi ainoastaan yhden kiekon, mikä varmisti vähintään hopeisen mitalin. Suomalaiset joutuivat jättämään arkiset askareensa ja jännittämään, kun suomalainen ja Italian Andrea Benelli kävivät uusintaa olympiakullasta. Silloin Kemppainen hermoili – onneksi vasta silloin – ja kulta lipsahti saapasmaahan. Ketään tuskin ”hävitty hopea” enää harmittaa, sillä pari pummia peruskilpailssa ja viisi miljoonaa suomalaista ei vieläkään tietäisi, kuka on Marko Kemppainen. Nyt Markon nimi muistetaan; ainakin ensi vuoden yleisurheilun MM-kisoihin saakka. Onnea Marko!

Jk. Kultaa voittanut Italian Andrea Benelli ei suinkaan ampunut Benellin haulikolla vaan käytti Beretan DT10-sarjan pyssyä.

2. Pohjoismaat
Vihdoin se sitten repesi. Pohjoismaat iskivät oikein kunnolla mitalikantaan ja Tanska joutui jättämään Pohjoismaiden sisäisen rankingin ykköspaikan ystävillemme ruåtsalaisille. Ruotsi kahmi yleisurheiluareenoilta vakuuttavat kolme kultaa, kun Karolina Klüft voitti ylivoimaisesti naisten 7-ottelun, Stefan Holm valloitti korkeushypyn korkeimman korokkeen ja Christian Olsson loikki kultaa SR-lukemilla. Lisäksi Ruotsi nappasi pronssia purjehduksen naisten 470-luokassa.

Norjakin piristyi ja nousi Pohjoismaiden tilastossa Tanskan ohi, kun Olaf Tufte toi maalleen kultaa miesten yksikkösoudussa ja Siren Sundby otti voiton E-jollissa. Tanskakin jatkoi hyviä esityksiään ja siirtyi mitalimäärässä Pohjoismaiden sisäisen kilpailun kärkeen. Tanska saalisti viikonlopun aikana kultaa soudun miesten perämiehettömässä nelosessa ja saavutti pronssia niin sulkapallon sekanelinpelissä kuin E-jollissakin. Tanskan saldo onkin vakuttaava yksi kulta ja viisi pronssia. Islanti ei ole vielä avannut mitalitiliään.

Jk. Jos Pohjoismaat olisivat itsenäinen valtio, meillä olisi kasassa 6 kultaa, Kemppaisen hopea ja 6 pronssia. Tämä toisi mitalitilastossa sijoituksen 11 – juuri ennen 12. tilalla olevaa itsenäiseksi julistautunutta Michael Phelpsiä.

3. Tennis
Melko tuntematon kiinalaiskaksikko nappasi tenniksen naisten nelinpelin kultaa kukistettuaan finaalissa Espanjalaisparivaljakon Conchita Martinez-Virginia Ruano Pascualin. En tiedä, johtuiko kokemattomuudestani seurata naisten nelinpeliä, mutta minuun kiinalaisten pelityyli teki erittäin suuren vaikutuksen. Pelkästään, vain ja ainoastaan verkkopeliin perustunut tyyli pakotti espanjalaiskaksikon useisiin helppoihin virheisiin. Helpoksi virheeksi pitäisi tässä tapauksessa myös laskea kohti verkolla seissyttä Sun Tian Tiania kohdistuneet palautukset, sillä kiinalainen voitti uskomattomalla prosentilla jokaisen pallon, johon hän vain ylettyi.

Kiinalaisten pelityyli ja esimerkiksi Williamsin sisarusten pelityyli ovat toistensa täydellisiä vastakohtia. Siinä missä amerikkalaiset luottavat yleensä kovaan syöttöönsä kiinalaiset tuskailivat pallon toimittamisessa vastapelaajille asti. Li ja Sun tekivät ottelun aikana 10 kaksoisvirhettä ja ykkössyöttöprosentti nousi vain täpärästi yli 50%:n. Syötön keskimääräinen nopeus jäi kiinalaisilla huomattavasti jalkavaivaisen huhtapöllön lentoonlähtönopeutta heikommaksi. Pallon ollessa pelattavana kiinalaiset olivatkin omaa luokkaansa ja tenniksen naisten nelinpelin voitto meni ansaitusti oikealle joukkueelle komean esityksen – jopa show’n – jälkeen.

Miesten nelinpelissä chileläiskaksikko Nicolas Massu-Fernando Gonzalez nappasi maalleen historian ensimmäisen olympiakultamitalin voitettuaan neljätuntisessa finaalissa Saksan Nicolas Kieferin ja Rainer Schuettlerin. Suorituksen arvoa nostaa, että Gonzalez voitti aiemmin lauantaina USA:n Taylor Dentin miesten kaksinpelin pronssiottelussa. Yhteensä Gonzalez urakoi seitsemän tuntia ja kahdeksan minuuttia. Nicolas Massu muuten voitti finaalissa Yhdysvaltojen Marty Fishin ja toi näin ollen Chilelle jo toisen kullan. Chilellä ei ole Ateenan olympialaisista mitaleja muista lajeista kuin miesten tenniksestä.

4. Irakin jalkapallojoukkue
Irakin jalkapallojoukkue jatkaa vakuuttavan yllättäviä esityksiään. Irak kaatoi puolivälieräottelussaan Australian lukemin 1-0 Hawar Mulla Mohammedin osumalla ja kohtaa seminfinaalissa Paraguayn. Paraguaykin yllätti voittamalla Etelä-Korean maalein 3-2. Uskaliaimmat alkavatkin jo pitää Irakia yhtenä voittajasuosikeista – heti Argentiina jälkeen tietysti.

Jk. Toisessa välierässä kohtaavat Italia ja Argentiina. Argentiina murjoi Costa Rican maalein 4-0, mutta Italia oli vaikeuksissa Malin kanssa ja 1-0-voitto heltisi vasta jatkoaikaosumalla.

5. Sisu
Sisu jatkaa edelleen Top-listan viidennelle sijalla. Kemppaisen Marko ei Sisu-puukkoa tarvitse – hänellä on kisoista muistona komea hopeamitali. Oikein kukaan mukaan suomalaisista urheilijoista ei sitä varsinaisesti ansaitse. Avokatsomo tunteekin vastuunsa Sisu-puukkojen jakamisesta ne todella ansaitseville tahoille ja seuraavassa ehdotuksemme:

- Luvsanlkhundeg Otgonbayar: Nuoruus ei ollut valttia, kun naisten maratonin toiseksi nuorin osanottaja, Mongolian 22-vuotias Otgonbayar alkoi hiipua kärjen vauhdista jo ensimmäisen satojen metrien aikana. Luvsanlkhundeg kuitenkin taisteli urheasti maaliin noin puolitoista tuntia voittajan jälkeen. Otgonbayarin loppuajaksi merkittiin 3:48:42.

- Emilia Mikue Ondo: Päiväntasaajan Guinean Emilia Mikue Ondolla oli melko mahdoton tehtävä 800 metrin alkuerässään, jota kirittävät muun muassa Venäjän Cherkasova ja Marokon Ait Hammou. Mikue Ondo antoi kisatovereilleen rutkasti tasoitusta, sillä Emilia on vain 130 senttiä pitkä. Omassa erässään Ondo jäi viimeiseksi, mutta loppuajoissa kukisti sentään 157-senttisen Palestiinan Sanna Abubkheetin.

- Bror-Erik Wallenius: Bubi on itseoikeutetusti mukana kisoissa selostamassa tuttujen ja tuntemattomien urheilijoiden edesottamuksia. Vaikka katsoja välillä Bror-Erikin äänestä kuuleekin, etteivät aivan kaikki suoritukset jaksa enää sytyttää kuten aiemmin, niin Bubi hoitaa silti leiviskänsä tyylikkäästi. Bubille myös iso käsi siitä hyvästä, että hän jätti suosiolla lausumatta mongolialaisen maratoonarin, Luvsanlkhundeg Otgonbayarin nimen – olihan jo yhdysvaltalaisen sprintterin Muna Leen nimen ääntäminen aikamoinen suoritus.

Flop-5

1. Kristos Tzekos
Kreikkalaisten pikajuoksijoiden kohuvalmentaja Kristos Tzekosin varastoon tehdyn ratsian yhteydessä löytyi peräti 641 dopingainetta sisältänyttä laatikkoa. Aineet olivat pääasiassa efedriiniä sisältäneitä lisäravinteita. Ahkeran valmentajan kerrotaan myös ehdottaneen Kreikalle valtiojohtoista dopingohjelmaa seitsemän vuotta sitten. Ohjelmaan olisi kuulunut, että 150 Kreikan parasta urheilijaa olisi siirretty hänen valmennusalaisuuteensa. Tzekosin tarkoitus olisi ollut järjestää urheilijoille aineita, joita ei pystyttäisi jäljittämään. Kreikan hallitus tiettävästi hylkäsi idean.

Jk. Ruotsin poliisi ei ole sulkenut pois mahdollisuutta, että Kristos Tzekosilla saattaisi olla yhteyksiä Norjassa tapahtuneeseen arvotauluryöstöön.

2. Leonidas Sampanis
Olympiahopeaansa jo kerran onnistuneesti puolustanut Leonidas Sampanis ei onnistunut kotikisoissa tavoitteessaan vaan jäi kannattajiensa pettymykseksi 62-kilon sarjassa vasta kolmanneksi. Pieleen menneet kisat Sampanis kruunasi kärähtämällä dopingista. Sampaniksen näytteestä löytyi kiellettyä testosteronia.

3. Irina Kortshanenko
Naisten kuulakultaa huipputuloksella voittanut Venäjän Irina Kortshanenko jäi myös kiinni dopingista. Kansainvälinen olympiakomitea vahvisti, että venäläisen näytteestä löytyi stanazol-steroidia. Voittajaksi käryn jälkeen nousee Kuuban Yumileidi Cumba, hopealle Saksan Nadine Kleinert ja pronssille Venäjän Svetlana Kriveljova. Kortshanenkoa odottaa elinikäinen kilpailukielto, sillä hän jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä myös vuoden 1999 halli-MM-kisoissa.

4. Kim Sang-ryul
Etelä-Korean naisten maahockeyjoukkueen valmentaja Kim Sang-ryul ilmoitti eroavansa tehtävästään; hänen mukaansa naisia on mahdotonta valmentaa. Kim kertoi, ettei hän ikinä enää valmenna naisjoukkuetta. Valmentaja tuohtui, kun Etelä-Korea hävisi Saksalle maalein 2-3, eikä päässyt mitaliotteluihin. ”Olen saanut tarpeekseni. Miten voin valmentaa naisia? En voi mennä heidän päidensä sisään. Kun pyydän heitä tekemään jotain, he eivät koskaan kysy mitään. He vain nyökyttelevät”, Kim tilitti.

Jk. Muun muassa lohkonsa tappioitta voitaneella Kiinalla on miesvalmentaja.

5. Svetlana Horkina
Venäjän Svetlana Horkina syyttää tuomareita olympiavoittonsa ryöväämisestä. Telinevoimistelun neliottelussa toiseksi sijoittunut Venäjän Svetlana Horkina väittää, että ”kaikki oli etukäteen järjestetty”. Venäläisessä Izvestija-lehdessä julkaistussa haastattelussa Horkina sanoo olevansa raivoissaan. ”Viimeistään siinä vaiheessa, kun näin, että tuomarit miettivät pitkään hyppypisteitäni, illuusioni katosivat”, Horkina totesi. Hän sai vain 9,462 pistettä. Horkina ei usko, että neliottelun voittanut Yhdysvaltain Carly Patterson oli kultamitalin arvoinen.

Jk. Horkina epäonnistui paraatilajissaan eritasonojapuilla totaalisesti ja jäi ilman olympiakultamitalia. Monet varmaankin muistavat, miten Horkinalle kävi Sydneyn olympialaisten hypyssä. Ellei, niin annetaan Conan O’Brienin muistuttaa.

Maukan pidempien listausten vastapainoksi vähän lyhyempää listaa. Havaintoja ja omin silmin todistettuja hetkiä Ateenasta.

Sprintteri Shawn Crawford muistuttaa kasvoiltaan ja ilmeiltään huomattavan paljon näyttelijä Chris Rockia. Mitä nyt, että muu vartalo ei muistuta sen enempää Rockia kuin juuri mitään muutakaan ihmiseen viittaavaa.

Jaroslav Baba riemastuu sivuttuaan omaa ennätystään miesten korkeushyppyfinaalissa. Tuuletusta voi verrata riehaantuneeseen bambiin, jonka alle oli jäädä yksi kisatoimitsijakin. Kisan voitti Ruotsin Stefan Holm, joka oli voittohyppynsä jälkeen keskimääräistä hermostuneempi urheilija.

Tai kuten B-EW asian innostuksissaan ilmaisi: ”Tämä on tämä korkeussuuntaisten hyppyjen ihanuus!”

Ns. ’varmassa johdossa’ ollut USA:n pienoiskivääriampuja Matthew Emmons kohdistaa viimeisen laukauksensa hieman heikosti – väärään tauluun ja putoaa mitaleilta. Aivan varmaa tietoa en mistään tähän hätään löydä, mutta ilmeisesti Emmons ampui Itävallan Christian Planerin tauluun sen verran hyvän tuloksen, että tämä nousi pronssille. Voiko näin muka käydä? Nolla ampujalle ja pisteet ’osuman saaneelle’?

Lingosta lainataan vielä kunniakkaita selityksiä.

Huumorinettilehti Lehti sanoo sen, mikä tuli helposti mieleen, jos viikonlopun aikana luki Helsingin Sanomista Olli-Pekka Karjalaisen suorituksista yleisurheilun arvokilpailuissa:

Suomen olympiajoukkue on päättänyt myöntää tämän vuoden kisojen ensimmäisen nisupuukon moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalaiselle. Palkinnon perusteissa sanotaan O-P:n “kyenneen arvokisoissa kerta toisensa jälkeen olemaan venymättä sekä pettämättömästi jäämään kirkkaasti alle oman tasonsa”.

Lisää Lehdessä: Olympiajoukkueen ensimmäinen nisupuukko O-P Karjalaiselle.

Oikeassa elämässä O.-P. karsiuduttuaan sanoi valmistautuneensa niin hyvin kuin osasi ja tehneensä kaikkensa. Mikäli koripallovalmentaja John Woodenin oppeihin on uskominen, se on kaikki mitä urheilijan tulee vaatia itseltään.

Eurooppalaista jalkapalloelämää tuntevat saattavat hyvinkin muistaa, minkälainen maine brittifutiksella ja brittipelaajilla oli 1980-luvulta 90-luvulle. Heyselin ja Hillsborough’n onnettomuudet jopa sulkivat brittijoukkueet hetkeksi Euroopan kentiltä, eikä joukkueiden paluu johtanut samanlaisiin menestyksiin kuin mitä Nottingham ja Liverpool olivat viimeisimpänä saavuttaneet. Englannin jalkapallosarjaa pidettiin pitkän pallon ja vähämaalisten otteluiden luvattuna maana — minäkin nukuin parhaat päiväuneni juuri lauantaisten ykkösdivariotteluiden aikaan —, ja brittifutaajien piipahdukset Euroopan huippusarjoissa jäivät aina enemmän tai vähemmän epäonnistuneiksi. Kevin Keeganin ja Gary Linekerin onnistumiset (lisätietoa vaikkapa sivulta Englishmen Abroad: Gary Lineker) saivat jatkoa Ian Rushin, Paul Gascoignen ja Paul Incen epäonnistuneemmilla komennuksilla.

90-luvun alun sarjauudistus, joka teki vanhasta I divisioonasta Valioliigan, alkoi nostaa taas brittifutiksen arvostusta. Pikku hiljaa esimerkiksi Manchester United ja Arsenal ovat nousseet maailman suurimpien jalkapalloseurojen joukkoon, ja David Beckhamin ja Ryan Giggsin kaltaiset pelaajat ovat todistaneet, että Iso-Britanniasta voi tulla myös taidoiltaan nykyfutiksen huippupelaajia.

Edellä on ehkä avuton ja viallinen johdatus brittifutiksen lähihistoriaan, mutta silti kesän kahta kovaa siirtouudistusta on mukava tarkastella nimenomaan vähän pidemmällä perspektiivillä. Viime kesänä Real Madridiin siirtynyt David Beckham on saanut seurakseen kaksi englantilaista huippupelaajaa: Michael Owenin ja Jonathan Woodgaten. Beckham onnistui siinä missä Steve McManaman ei ja otti pysyvän paikan Realin avauksessa. Se ei ehkä ollut yllätys, mutta olisiko sitä koko kolmikon esiintyminen Realin peruspermanentissa tulevan kauden aikana? Woodgate on yhdessä argentiinalaisen Walter Samuelin kanssa tuotu paikkaamaan joukkueen puolustuslinjoja, ja hänen pelipaikkansa lienee varma, kunhan kausi vain alkaa hyvissä merkeissä. Michael Owen puolestaan on ehdoton supertähti, mutta riittääkö se, kun samoista pelipaikoista taistelevat Raul, Ronaldo ja Fernando Morientes? Viime kaudella Realissa Morientes vielä sivuutettiin helposti, mutta entäpä tänä vuonna? Morientes lienee kuitenkin hyökkääjistä ensimmäinen, jonka edelle Owen voi kiilata ”marssijärjestyksessä”.

Nooh, katsellaan ja odotellaan kauden alkua. Sillä välin voidaan lukea uutiset

• Dream move for Woodgate,
• Beckham sets out real objectives ja
• Madrid get first glimpse of Owen.

Onkos tullut juostua maratonia? Minun ei ole, mutta Eteläniemen Larinpa on. Siis: maratonmuisteloita Helsinki City Marathonilta.

Tämänvuotinen Helsinki City Marathonhan juostiin eilen.

Jos urheilujournalismi kiinnostaa: Vierumäen liikuntainstituutti järjestää 40 opintoviikon laajuiset urheilujournalismin erikoistumisopinnot tammikuusta 2005 alkaen. Hakuaikaa on 15.10.2004 asti.

Koulutus kestää noin puolitoista (1,5) vuotta ja koostuu lähiopetusjaksoista ja etätehtävistä. Kurssille haetaan opiskelijoita myös tämänpäiväisessä Hesarissa, jossa mainokseen on sattunut vähän hämäävää tietoa:

Opiskelu koostuu 12 viikon mittaisesta lähijaksosta Vierumäellä kerran kuukaudessa — —.

Koska kurssille hakeminen ei ainakaan toistaiseksi ole minulle ajankohtaista, jää tietojen tarkistaminen kiinnostuneempien tehtäväksi. Avokatsomo kuulisi kuitenkin mielellään kokemuksia ja muuta sellaista tästä ja muista mahdollisista urheilujournalismiin liittyvistä koulutuksista.

Viikonlopun aikana on pääkaupunkiseudun suunnalla pelattu salibandyn HIFK Cupia kaikkiaan 11 sarjassa. Tepsiläisiä kiinnostaa varmastikin tiedonmurut kahden turnauksessa Tepsiä edustavan joukkueen kuulumisista. C-89-joukkue näyttää pelanneen aamulla kello 8.00 alkaen Hakaniemessä puolivälieräottelun SBS Stagaa vastaan ja karsiutuneen jatkosta rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Myllypurossa E-92 Dragons aloittaa näillä hetkillä välieräottelun Classic Westiä vastaan.

HIFK Cupilla on kattava tulospalvelu, josta turnauksen etenemistä voi seurata, ei reaaliajassa, mutta seurata kuitenkin.

Suomalaisten rämpiminen kisoissa jatkuu, mutta emme anna sen häiritä mielenrauhaamme. Todellinen urheilufani osaa iloita myös muiden onnistumisista. Eikä tietenkään sovi unohtaa kaikkea sitä muuta urheilua, joka maailmalla ottaa paikkansa. Muun muassa Antti Muurisen luotsaama Suomen jalkapallomaajoukkue hävisi Romanialle vain yhdellä maalilla. Tuloksesta täytyy olla ylpeä, sillä Saksakin jäi Romanian kyydistä taannoin huomattavasti rumemmin lukeminen. Marcus Grönholm puolestaan teki epävirallisen maailmanennätyksen keskeytettyään Saksan MM-rallin jo kymmenen sekunnin ajon jälkeen. Onnea Marcus uudesta epävirallisesta ennätyksestä!

Ateena – päivät 6 ja 7

Top-5

1. Michael Phelps
Kahdeksan kultamitalia yksissä olympiakisoissa kuulosti juuri niin mahdottomalta kuin vain jokin voi kuulostaa. Phelpsin unelma Mark Spitzin ennätyksen rikkomisesta särkyikin jo ensimmäisinä päivinä, kun Phelps joutui tyytymään kahdesti pronssiin. Amerikkalaisnuorukaisen vauhti ei kuitenkaan hiipunut ennätyksen livettyä sivu suun vaan hän jatkoi dominointiaan jäljellä olevissa lajeissa. Kun Phelpsillä on enää yksi uintimatka voitta… uimatta, on hän saalistanut kisoista viisi kultaa ja kaksi pronssia.

Jk. Jos Michael Phelps olisi itsenäinen valtio, olisi hän mitalitilastossa kymmenentenä. Miettikääpä sitä.

2. 49er-kaksikko Piirainen-Johanson
Purjehduksen 49er-luokassa purjehtivat suomalaiset Thomas Johanson-Jukka Piirainen parantelivat edelleen osakkeitaan purjehtimalla lähtö lähdöltä tasaisesti kymmenen parhaan joukkoon. Torstain lähtösijoitukset olivat 9., 7., ja 5. Parivaljakko purjehtii viidentenä vain kuuden pisteen päässä kärjestä. Suomalaiset olisivat voineet jopa tehdä protestin kisaa johtavien espanjalaisten purjehduksesta (joka olisi todennäköisesti mennyt läpi, sillä norjalaispurjehtivat olisivat suostuneet mukaan todistamaan), mutta suomalaiset jättivät herrrasmiehinä protestin tekemättä. ”Olympiavoitto on parempi ratkaista purjehtimalla”, totesi Johanson. Watch out for the plastic bags!

Jk. Olisitko tiennyt, että Thomas Johanson on salibandyn SM-pronssimitalisti kaudelta 1996-97 Espoon Oilersin riveistä?

3. Tanska
Tanska on saalistanut olympialaisista jo kaksi pronssimitalia ja johtaa ylivoimaisesti pohjoismaiden sisäistä mitalitaulukkoa. Ruotsi tullee kuittaamaan juutit kuitenkin viikonlopun aikana, kunhan yleisurheilulajien mitaleita päästään todenteolla jakamaan. Naisten 7-ottelu alkoi nimittäin Carolina Klüftin näytöksellä – ruotsitar johti avauspäivän jälkeen kisaa jo 330 pisteellä.

Jk. Zimbabve karkasi muuten Suomelta jo saavuttamattomaan johtoon, kun Kirsty Coventry nappasi maalleen myös yhden kultaisen mitalin. Näin Zimbabvella on koossa yksi mitali kutakin väriä.

4. Suomalaiset voimistelumatot
Vaikka Ateenassa ei suomalaisia voimistelijoita esiinnykään, nin jotakin kotoista voimisteluareenalta kuitenkin löytyy. Kisojen siniset voimistelumatot on valmistanut inkoolainen Termonovan tehdas.

Jk. Myös pyöräilyn olympiavelodromin katosta voi erottaa suomalaisen kädenjäljen. Sen katon on kehittänyt suomalainen Tekla.

5. Sisu
Ensimmäiset Sisu-puukot löysivät tiensä Hanna-Maria Seppälän ja Eeva Saarisen palkintokaappiin. Avokatsomo nostaakin top-listalle Sisu-puukkoja jakavan tahon, sillä ensimmäiset valinnat olivat onnistuneita. Sisu-puukkojen jakokriteerit täyttäviä urheilijoita ei varmasti näistä kisoista tule kovin paljoa löytymään, joten Avokatsomo suositteleekin Sisu-puukon ojentamista Sisu-puukkojen jakajille itselleen.

Flop-5

1. Muovipussi
Sari Multalan haave olympiamitalista kariutui perjantain onnettomiin lähtöihin. Ensimmäisessä lähdössä Multala romahti lopussa sijalle 15, mutta tämä sijoitus ei vielä lopullisesti tuhonnut mitalihaaveita – ainoastaan Norjan Siren Sundby karkasi tavoittamattoman kauas. Toisessa lähdössä Multala lähti parantelemaan asemiaan, mutta veneen vauhti ei yksinkertiasesti riittänyt ja Multala jäi koko joukon viimeiseksi. Multala havaitsi onnettoman vauhtinsa johtuvan peräsimeen tarttuneesta muovipussista. Sijoitus oli koko lähdän toiseksi viimeinen ja vaikka kokonaiskilpailun sijoitus pysyi viidentenä ei Multalalla ole enää mitaleille asiaa, kun jäljellä on vain yksi lähtö.

2. Karsiutuminen
Suomalaiset onnistuivat jälleen yli odotusten olympialaisten päälajissaan – karsiutumisessa. Torstain ja perjantain aikana iloisia suomalaiskarsiutumisia nähtiin jälleen roppakaupalla. Ammunnoissa mitalitoivot Maarit Lepomäki (skeet) ja Juha Hirvi (pienoiskiväärin makuukilpailu) karsiutuivat enemmän tai vähemmän niukasti eikä Marjo Yli-Kiikkakaan päässyt hätyyttelemään finaalia urheilukiväärin 3×20 laukauksen asentokilpailussa.

Yleisurheilurintamalla karsiutuminen oli vakuuttavaa ja dramaattistakin. Olli-Pekka Karjalainen heitti moukarin karsinnassa ensimmäisellään komeasti yli vaaditun 78 metrin, mutta osoitti kunnon karsiutujahenkeä ja astui heittonsa yli – ja karsiutui. David Söderberg teki O-P:lle seuraa 74,14 metrin tuloksellaan. Johanna Manninen vilustutti itsensä Kreikan arktisissa oloissa ja karsiutui kuumeisena 100 metrin toiselta kierrokselta. Eilen illalla vielä Oskari Frösén karsiutui korkeushypyn finaalista ja Kirsi Valasti 5000 metrin loppukilpailusta.

Muita suomalaiskarsiutujia olivat Jere Hård, joka karsiutui peräti kahdessa lajissa: 50 ja 100 metrin perhosuinnissa. Myös muut suomalaisuimarit karsiutuivat näyttävästi. Judoka Timo Peltola karsiutui, vaikka onnistuikin voittamaan ensimmäisen vastustajansa ipponilla.

3. Naiivius
Mitään ei ole opittu, ovat Ateenan olympiakisat jälleen osoittaneet. Tähän mennessä kisoissa on saatu selville jo toistakymmentä dopingrikkomusta; suurin osa painonnostossa. Piristeitä tms. käyttäneiden urheilijoiden voisi helposti kuvitella olevan joko uskomattoman naiiveja tai sitten vain yksinkertisesti idiootteja. Miten kukaan voi kuvitella selviävänsä jäämättä kiinni pumpattuaan kehon täyteen härkähormoneita? Naiiviin kysymykseen tyhmä vastaus: selviäväthän ne muutama sataa muutakin, jotka eivät kuunaan jää mömmöistään kiinni.

4. Over and Over
Kenttäratsastuksen olympiakilpailu vaati yhden kuolonuhrin, kun belgialaisen Joris Vanspringlerin ratsu Over and Over jouduttiin lopettamaan. Hevonen teloi itsensä maastoradalla ja leikkauspöydällä havaittiin, että hevonen oli reisiluun murtuman lisäksi kärsinyt vakavia lihaskudosvammoja. Game over.

5. Hylkäykset ja valitukset
Miesten 200 metrin selkäuinnin voittanut Yhdysvaltojen Aaron Peirsol julistettiin ensin voittajaksi, mutta hetkeä myöhemmin hänen suorituksensa hylättiin kääntövirheen takia. Yhdysvallat valitti hylkäyksestä (sillä hylkäyksen esittänyt toimitsija ei ollut selostuksessaan käyttänyt kansainvälisen uimaliiton Finan ”työkieltä”, which is a bad thing) ja hylkäys peruttiin. Itävalta sai jäädä edelleen odottamaan ensimmäistä uintikultaansa, kun Markus Roganin hopea ei vaihtunutkaan kullaksi.

Myös kenttäratsastuksessa on valitettu. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat jättivät yhteisen valituksen urheilun välitystuomioistuimen päätöksestä, joka antoi Saksalle kultamitalin kenttäratsastuksen joukkuekilpailussa. Saksan ratsastajat voittivat kultamitalin keskiviikkona, mutta ehtivät sitä ennen jo kertaalleen hävitä sen, kunnes voittivat sen takaisin lukuisten päätösten jälkeen. Mikäli em. maiden valitus menee läpi, putoaa Saksa – taas – mitalien ulkopuolelle neljänneksi.

Ateenassa kisat ovat täydessä käynnissä ja on aika katsahtaa alkuviikon mielenkiintoisimpiin tapahtumiin. Tällä kertaa Top-listaa on kisojen matalasta tasosta johtuen jouduttu lyhentämään, mutta vastaavasti flop-listalle mahtuu tällä kertaa hieman useampi esimerkillinen rähmäys.

Ateena – päivät 3, 4 ja 5

Top-3

1. Suomalaiset purjehtijat
Suomen yksi kirkkaimmista mitalitoivoista, E-jollissa purjehtiva Sari Multala, on noussut alkuhankaluuksien jälkeen kokonaistilastoissa jo neljänneksi otettuaan kuudennessa lähdössä lähtövoiton. 49er-luokassa parivaljakko Thomas Johanson-Jukka Piirainen purjehtii neljän lähdön jälkeen viidentenä ja Laserissa Roope Suomalainenkin onnistui parantamaan sijoitustaan noustuaan 6:nnen lähdön jälkeen sijalle 14. Multalan ero kärkeen, kun purjehtimatta on viisi lähtöä, on kurottavissa oleva 11 pistettä.

2. Kuulantyöntönäytös
Suomalaisten vaisusta esityksestä huolimatta kuulakisa oli komeaa katsottavaa. Karsinta sujui jouhevasti ja puitteet olivat komeat. Finaalista syntyi elävä legenda, kun kultamitalista käytiin ennenkuulumattoman tiukka kamppailu. Yhdysvaltain Adam Nelson pukkasi ensimmäisellä työnnöllään kuulaa 21,16 metriä ja siirtyi kisan johtoon. Ukrainan Juri Bilonog pääsi kahdesti sentin päähän. Viimeisellä kierroksella ukrainalaisen ahkeruus palkitin ja mittamiesten viisari värähti 21,16 metriin – siis samaan tulokseen kuin Nelsonilla. Bilonog siirtyi kilpailun johtoon toiseksi parhaan lukemansa turvin, sillä Nelsonin 21,16 oli myös miehen ainoa hyväksytty työntö. Jenkki kuitenkin pääsi viimeisenä vastaamaan ja tööttäsi teräspalluran 22 metrin viivalle – ja astui yli. Kulta Ukrainaan, hopea Yhdysvaltoihin, pronssia Tanskan Joachim Olsenille.

3. Irada Ashumova
Avokatsomon ja Yliopistonmäen suosikkiurheilija, azerbaidjanilainen Irada Ashumova, avasi mitalitilinsä voittamalla 25 metrin urheilupistoolilla pronssia. Kutomista, neulomista, lukemista ja shakkia harrastava Ashumova säväytti jo 10 metrin ilmapistooliammunssa, kun 46-vuotias ”Mun äiti”-lempinimen saanut Irada ampui (todennäköisesti itse neulomassaan) pusakassa ja muodikkaissa pullonpohjalaseissaan ilman turhia ampumista helpottavia apuvälineitä. Tuoretta kuvaa Iradasta ei ollut saatavailla, joten joudutte toistaiseksi tyytymään AzerNewsin tarjoamaan materiaaliin.

Flop-7

1. Kostas Kenteris ja Katerina Thanou
Kreikkalaiset saavat luvan roikkua vielä Flop-listan kärjessä. Urheilijat onnistuivat pelastamaan nahkansa jättäytymällä suosiolla pois kisoista ennen kuin KOK ehti heitä sieltä sulkea. Näin ollen KOK lopettaa kaksikkoa kohtaan suorittamansa tutkimukset. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF jatkaa tapuksen tutkimusta ja KOK astuu ruoriin, mikäli kaksikko Kenteris-Thanou aikoo ottaa osaa olympialaisiin hamassa tulevaisuudessa. Ateenan kisojen osalta tapaus kuitenkin lienee jo loppuun käsitelty.

2. Suomalainen mentaliteetti
Suomalaisurheilijat jatkoivat – muutamia harvoja positiivisia poikkeuksia lukuunottamatta – viime vuosina kehitetyn trendin mukaisista mahdollisimman aikaista karsiutumista. Kuulamörssärit Tiisanoja ja Reinikainen eivät saaneet teräskuulaa 20 metrin viivalle ja finaalipaikka jäi haaveeksi. Suomalaisuimareista ainoastaan Hanna-Maria Seppälä ja Eeva Saarinen onnistuivat. Seppälä sijoittui sadan metrin vapaauinnissa 12:nneksi ja Saarinen paranteli 200 metrin rintauinnissa omissa nimissään ollutta SE:tä – sijoitus tosin vasta 22. Muun muassa Jani Sievinen löysäili itsensä ulos välieristä.

Ammunnassa Juha Hirvi jäi sijalle 45 sivulajissaan 10 metrin ilmakiväärissä ja karsiutui selvästi finaalista. Joonas Olkkonen jäi trapin karsinnassa viimeiseksi. Antti Viitikko hävisi sulkapallon avaus- ja päätösottelussaan Etelä-Korean Shon Meung-molle suoraan kahdessa erässä. Tenniksessä Valko-Venäjän Max Mirnyi kypsytti Jarkko Niemisen myöskin kahdessa erässä. Myös jousiampuja Mari Piuva hävisi toisen kierroksen kilpailunsa.

3. Olympianyrkkeilyn pistelasku
Olympianyrkkeily eroaa ammattilaisnyrkkeilystä usealla eri tavalla. Silmiinpistävin ero on nyrkkeilijöiden käyttämät ”kypärät” (jotka tosin eivät auttaneet madagaskarilaista George Jouvin Rakotoarimbeloa, jonka poskiluu murtui harjoituksissa toisen nyrkkeilijän lyönnistä). Hassuja konttauskypäröitä ihmeellisempi on kuitenkin olympianyrkkeilyn pistelasku. Ottelijat saavat pisteitä onnistuneista osumista, joita kehän laidalla jöpöttävät erotuomarit laskevat. Systeemissä on tosin muutamia aukkoja, sillä lyönnin voimalla ei juurikaan ole merkitystä.

Grillijonosta tutut snägärihammerit ja elokuvien valkokankaille lanseeraamat bitch slapit ovat pisteiden valossa yhtä arvokkaita. Avokämmenellä siis saa lyödä – tästä seuraa tietenkin kehätuomarin varoitus, mutta osumasta annettua pistettä ei kuitenkaan poisteta. Olympianyrkkeilyottelu on siis kuin miekkailua hanskoilla: osuman laadulla ei ole väliä, kunhan kehän reunalla jöpöttävä malediivilaistuomari näkee osuman, niin pisteitä ropisee. Yeah.

4. Pohjoismaat
Tanskan pronssia työntäneestä Joachim Olsenista tuli ensimmäinen pohjoismainen mitalisti Ateenan kisoissa. Villeimmissä veikkauksissa ruotsalaisetkin odottelivat jopa kahtakymmentä mitalia, mutta Suomen, Norjan ja Islannin tapaan mitalitilastossa komeilee pyöreä nolla. Tokihan Ruotsalaiset ovat tulessa yleisurheilun käynnistyttyä, mutta vaisu menestys uima-altaassa on jo sinänsä länsinaapurille suuri pettymys. Vertailun vuoksi todettakoon, että jopa Mongolia on onnistunut haalimaan itselleen olympiapronssia. Zimbabve puolestaan on jo Pohjoismaiden kannalta saavuttamattomassa johdossa saalistettuaan yhden pronssin ja hopean.

5. Wang Kenan
Kreikka nappasi täysin yllättäen ja odottamatta pariuimahyppyjen kolmen metrin ponnahduslaudan olympiakultaa. Kreikan voitto ei sinänsä ole uutisoimisen arvoinen, mutta tapa jolla se tuli on. Moninkertaiset kiinalaiset arvokisamitalistit Wang Kenan ja Peng Bo johtivat kilpailua yli kymmenellä pisteellä, kunnes viimeisen hypyn aikana jokin nyrjähti Wnag Kenanin päässä. Kiinalainen lopetti liikkeensä kesken voltin ja lässähti veteen. Tuomaristo palkitsi makopritsialastuloon päättyneestä epäsynkronisesta pellehypystä nollalla pisteellä. Amerikkalais- ja australialaisparien epäonnistuttua lievästi omissa suorituksissaan kultaa kuittasi kreikkalaiskaksikko Nikolaos Siranidis- Thomas Bimis.

6. Jalkapallon EM-finalistit
Kyllä, Portugalikin on jälleen listalla. Portugali otti ja hävisi alkusarjan viimeisen ottelunsa Costa Ricalle maalein 4-2 ja sijoittui lohkonsa viimeiseksi. Myös isäntämaa Kreikka jäi lohkonsa jumboksi saalistettuaan kolmesta ottelusta vain yhden pisteen. Eurooppalaisista joukkueista Italia sijoittui B-lohkossa toiseksi ja jatkaa ainoana EU:n edustajana kohdaten puolivälierissä lohkonsa tappioitta voittaneen Malin.

7. Päiväntasaajan Guinean olympiakomitea
Onko joku jo unohtanut Eric ”Ankerias” Moussambanin? Muistin virkistykseksi kerrottakoon, että Eric Moussambani aiheutti Sydneyn olympialaisten uintiyleisössä neljä vuotta sitten suurta hätäännystä, kun moni pelkäsi Moussambanin hukkuvan sadan metrin vapaauinnin alkuerässä. Moussambani ei Ateenan olypialaisiin osallistu – mutta ei suinkaan kyseenalaisen uimataitonsa vaan Päiväntasaajan Guinean olympiakomitean möhläyksen takia. Toisiin olympialaisiinsa valmistautuneen Moussambanin akkreditointia ei nimittäin saatu hoidettua ajoissa, sillä Päiväntasaajan Guinean olympiakomitea ei löytänyt miehen passikuvaa. Avokatsomo tuntee velvollisuutensa Päiväntasaajan Guinean olympiakomiteaa kohtaan ja kaivoi esiin ikimuistoisia kuvia ”Ankeriaasta”.

Varteenotettavia haastajia Ankeriaan esitykselle tuskin tänä vuonna tullaan näkemään; lähimmäs on päässyt burundilainen Emery Nziyunvira, joka jäi 100 metrin vapaauinnin alkuerien viimeiseksi ajalla 1.09,40. Nziyunvira ui todennäköisesti oman ennätyksensä, mutta jäi hollantilaisen Pieter van den Hoogenbandin maailmanennätyksestä runsaat 20 sekuntia.

Vaikka USA:n miesten koripallojoukkue voitti eilen Kreikan, Puerto Rico -tappion jälkeen herännyt epäluottamus lienee vielä voimissaan. Keskustelua aiheesta käydään muun muassa Mark Cubanin Blog Maverickissa otsikolla What’s wrong with Team USA basketball? ja Team USA and the NBA part 2 sekä Off Wing Opinionissa otsikolla Cuban on the U.S. failure.

Ja kun Mark Cubanin jutuista lähdetään, mukana on taas myös urheilutalous:

Congrats to NBC for what they have accomplished in their marketing and results, turning a profit on a billion dollar investment. A smack in the head to the NBA for providing our most valuable players , at risk of injury and full subsidy by our teams, to enable a competitor to sell to the same advertisers that could be buying from the NBA and our partners.

Tällaiset asiat eivät taida tulla tavalliselle urheilufanille ihan ensimmäisenä mieleen.

Avokatsomolla ei ole kuvaajaa olympialaisissa, joten tyydytään kuvien kurkisteluun verkon yli.

Vakaan, vanhan ja arvostetun kuvatoimisto Corbiksen etusivulla pyörii kisojen aikana olympiahistoriaa kertaava kuvaketju ja lisää ajankohtaisempaa materiaalia voi katsella urheiluosastolla tai olympialaisille omistetuilla sivuilla.

SportsShooter.comissa urheilukuvaaja Dave Black kertoo varustuksestaan Ateenaan. Ammattimainen valokuvaus olympialaisten kaltaisessa tapahtumassa vaatii kuvaajalta muulin kantokykyä. Sama julkaisu kertoo myös miekkailumaskien muuttuneen – jotta kilpailijoiden silmät saadaan kuviin. Rehellisesti sanottuna luulin noita uusia maskeja mehiläisenhoitajan tai hitsaajan suojavarusteiksi. Enpä tiedä ovatko kaikki kilpailijat siirtyneet uuden maskin käyttöön, täytyypä poimia TV-tarjonnasta miekkailua, kai sitäkin joku kanava lähettää.

Olympialaisten jyrätessä useamman kanavan leveydellä heitetään väliin kevennykseksi linkki The Internet Hockey Databaseen, jossa ainakin allekirjoittanutta kiinnostaa mainio logopankki. Muutama suomalaisseurakin on mukana, mutta mielenkiintoisia ovat myös NHL-seurat, joista esim. Vancouver Canucksin tunnus on muuttunut aika lailla vuoden 1976 lähes abstraktista kaukalo-maila -yhdistelmästä alamäkeen syöksyvän kelkan kautta nykyiseen vähän väkisin väännettyyn maskottieläimeen. Täytyyhän seuralla eläintunnus olla.

Jos joku ei ole huomannut, suomalaisjalkapalloilijat ovat iskemässä kausi kaudelta tiukemmin kiinni eurooppalaisen jalkapalloilun huipulle. Tämän kesän aikana tapahtuneista siirroista mielenkiintoisimpia ovat esimerkiksi Petri Pasasen siirtyminen Saksan mestarijoukkue Werder Bremeniin, Alexei Eremenko juniorin siirtoprosessin päätyminen Italian Lecceen, Jari Niemen ”upgrade” Belgiassa Monsista Standard Liegeen ja Joonas Kolkan komennus Valioliigan Crystal Palaceen.

Turun Sanomissa on tänään kaksi juttua aiheeseen liittyen:

• Pasasella unelma-alku Bremenissä Bundesliigan debyyttiottelussa
• Alexei Eremenko juniorin kilot pudonneet Leccen juoksutreeneissä

Pasasen unelma-alku viittaa tehtyyn maaliin sarja-avauksessa Schalkea vastaan. 4–1-Schalke-voiton lisäksi Werder Bremen on ehtinyt voittaa myös Hansa Rostockin maalein 4–0.

Kyllä. Verkosta löytyy ainakin yksi pelkästään Hattrickille omistettu blogi. Hattrick Blog seuraa tiiviisti Hattrick-maailman tapahtumia ja ruotii kriittisesti… no okei, en ymmärrä itse sanaakaan, mutta portugalintaitoiset tutustukoot ja valaiskoot kommenttiosastolla.

Olympialaiset jaksavat aina yllättää lajipaljoudellaan. Ensimmäisen viikonlopun aikana kisailtiin niin useassa eri urheilumuodossa, että koko lajikirjon seuraaminen osoittautui mahdottomaksi. Edes kaikkien kultaa jo voittaneiden urheilijoiden nimet eivät ikinä saavuttaneet rutinoituneen penkkiurheilijan korvakäytäviä.

Siitä huolimatta, että muun muassa miesten 10 metrin pariuimahypyt olivat jääneet allekirjoittaneelta katsomatta, olen onnistunut kisoista bongaamaan niin positiivisia kuin negatiivisiakin tapahtumia. Seuraavassa koottuna avausviikonlopun lajitäyteisen kisahuuman topit ja flopit.

Ateenan olympialaiset – päivät 1 ja 2

Top-5

1. Vauhti uima-altaassa
Siitä huolimatta että Michael Phelpsin tavoite kahdeksasta kultamitalista jäi haaveeksi, on näissäkin arvokisoissa päästelty altaassa vauhdilla. Maailmanennätykset ovat olleet paperia, vaikka uimastadionilla ei kattoa olekaan. Suurin yllätys uintimatkoilla syntyi eilen Etelä-Afrikan voittaessa 4×100 metrin vapaauintiviestin – uudella ME-ajalla, kuinkas muutenkaan.

2. Puerto Ricon koripallomaajoukkue
Jos kukaan ei olisi osannut odottaa Irakin voittavan Portugalia olympian kisojen jalkapalloturnauksessa, niin vielä harvempi varmasti osasi odottaa, että Puerto Rico kaataa koripallokentällä ”voittamattoman” Yhdysvaltojen joukkueen. Lähinnä Puerto Ricon liigassa pelanneista koripalloilijoista koostunut joukkue upotti pelitilanneheittonsa huomattavasti NBA-tähtösiä kovemmalla prosentilla ja kuittasi avausottelusta komean voiton lukemin 92-73.

3. Avauspäivien suomalaiset
Suomalaisia urheilijoita on ollut avauspäivinä tulessa jo useita. Menestys on jäänyt vielä odottamaan itseään, mutta positiiviisia suorituksiakin on nähty. Trap-ampuja Petri Nummela oli parhaimmillaan jo mitalikannassa kiinni, mutta hermoilu viimeisessä sarjassa pudotti suomalaisen finaalista. Sari Multala purjehtii E-jollissa kahden lähdön jälkeen seitsemäntenä ja Jarkko Nieminen kukisti avausottelussaan Taiwanin Yen Shun Lun erin 6-3, 6-3. Jousiampuja Mari Piuva puolestaan ampui itsensä 32 parhaan joukkoon voitettuaan Turkin Natalia Nasaridzen pistein 136-133.

4. Kreikan olympiakomitea
Kreikan olympiakomitea päätti sulkea Kostas Kenterisin ja Ekaterina Thanoun (kansainvälinen media ei osaa päättää Thanoun etunimen kirjoitusasua, joten seuraamme isojen jalanjäljissä) toistaiseksi Kreikan joukkueesta. Asia selvinnee lopullisesti kuluvalla viikolla, mutta tuskin kukaan pikajuoksijoiden asianajajaa lukuunottamatta tosissaan uskoo näkevänsä Kenterisiä tai Thanouta juoksuradoilla.

5. Mielenkiintoa asfaltilla
Sekä miesten että naisten maantiepyöräilyn mitalit jaettiin viikonlopun aikana. Miesten kisassa riitti dramatiikkaa alusta loppuun, kun vain alle kymmenen minuutin ajon jälkeen yksi ennakkosuosikeista, Espanjan Igor Astarloa, joutui kolarin jälkeen jättämään leikin kesken. Miesten voittoon loppusuoralla itsensä kiritti Italian Paolo Bettini ennen hopealle ajanutta Portugalin Sergio Paulinhoa ja pronssille ajanutta Belgian Axel Merckxiä.

Naisten maantiepyöräily ei ollut yhtä vaiherikas kuin miesten vastaava ajo, mutta päihitti mielenkiintoisuudellaan vastaavan aikaan viereisellä kanavalla ajetun Formula-ykkösten Unkarin GP:n satanolla (tai ei oikeastaan viereisen, sillä pyöräilyä tulee seurata selostuksen takia vain ja ainoastaan Eurosportilta). Naisten kisassa leivottiin yllätysvoittaja, kun nuori australialainen Sara Carrigan polki voittoon ennen Saksan Judith Arndtia. Kolmannesta sijasta käydyn kirikamppailun kuittasi Venäjän Olga Sljusareva.

Flop-5

1. Kostas Kenteris ja Katerina Thanou
Kreikkalaiset säilyttävät sijoituksensa Flop-5-listan kärjessä. Kilpailijoiden on kerrottu olleen silminnähden säikähtäneitä, kun he ovat saaneet tietää joutuvansa dopingtestiin. Kenterisin ja Thanoun pakoilu dopingtestaajia herättää muutenkin kysymyksiä: voiko kukaan olla niin tyhmä, että uskoo voivansa pakoilla dopingtestiä loputtomiin? Juoksijat eivät myöskään mitä todennäköisimmin aio osallistua tänään järjestettäväksi tarkoitettuun kuulemistilaisuuteen onnettomuutensa takia. Varmuus asiaan saataneen vasta myöhemmin tänään.

2. Turvajärjestelyt
Vaikka Ateenan kisojen turvajärjestelyihin on upotettu Suomen valtion muutaman vuoden budjetin verran täpäkkää, niin ensimmäinen skandaali on jo valmis. Brittiläisen Sunday Mirror -lehden toimittaja oli nimittäin onnistunut soluttautumaan töihin olympialaisten päästadionille väärennetyllä passilla ja luonnollisesti käymättä turvatarkastuksessa. Kyseinen toimittaja myös kertoi, että työntekijöitä, kulkuneuvoja tai laukkuja ei tarkastettu ja että pommien etsintään ja tunnistamiseen tarkoitetut laitteet eivät toimi.

3. Milan Haborak ja Steve Mullings
Slovakialaisen kuulantyöntäjän Milan Haborakin Ateenan visiitti jäi lyhyeksi, kun perjantaina Kreikkaan saapunut kuulamörssäsri antoi positiivisen dopingnäytteen ja palasi eilen takaisin kotimaahansa. Myös jamaikanmestaruuden 200 metrillä voittanut pikajuoksija Steve Mullings kärähti dopingtestissä.

4. Daskalakin pirskeet
Ateenan olympialaisten järjestelykomitean puheenjohtajan Gianna Angelopoulos-Daskalakin omassa huvilassaan järjestämät pippalot aiheuttivat sekasortoa lauantaina. Juhlien ohessa järjestetty ilotulitus nimittäin sytytti asunnon lähistöllä maastopalon. Palo riehui noin verran kunnes paikalle saapuneet 60 palomiestä saivat loimun sammumaan.

5. Aras Miresmaeili
Iranilaisesta judokasta on tulossa oikea kiusankappale kreikkalaisille järjestäjille. Iranin olympiajoukkueen johtaja ilmoitti, että Miresmaeilille tulee maksaa 115 000 dollarin palkkio siitä hyvästä, ettei hän suostunut ottelemaan Israelin Ehud Vaksia vastaan. Luovuttanut Miresmaeili kuitenkin saapui yllättäen eilen punnitukseen – painaen kaksi kiloa yli sallitun. Kansainvälinen judoliitto tutkiikin nyt, kieltäytyikö judoka ottelemasta poliittisista syistä vai oliko kokenut judoka mahdollisesti huolimattomuuttaan tankannut itsensä ylituhtiin kuntoon.

Athens Olympic Games Blog lienee kietoutunut Avokatsomoa tiukemmin olympialaisten sykkeeseen. Sinne, siis.

Sieltä löytänee USA:n Puerto Ricolle kärsimän koripallotappion kaltaiset yllätykset ja muut hehkuvan kuumat olympiauutiset tarjottimella tarjoiltuna.

Ja mitä USA:n 73–92-tappioon tulee, Off Wing Opinionin Eric on asiasta varsin ihmeissään.

Eikös se ollut tänä vuonna, kun Puerto Ricossa äänestettiin, haluaako se muuttua virallisesti Yhdysvaltain osavaltioksi vai pysyä nykyisellään erillisenä itsehallintoalueena? Pelissä on tainnut ainakin puertoricolaisilla olla aika paljon tunnepuoltakin mukana.

Ateenan olympialaisissa hypättiin lauantai-iltana miesten 10 metrin pariuimahypyt. Voitto meni Kiinaan, hopea Iso-Britanniaan ja pronssi Australiaan. Mutta ansiosta vai ansiotta?

Kun Ison-Britannian pari Peter Waterfield ja Leon Taylor varmisti viidennellä eli viimeisellä hyppykierroksella olympiahopeansa ja alkoi tuulettaa sen kunniaksi, yleisö buuasi täyttä päätä. Sen mielestä brittein yli 90 pistettä oli tullut ansiotta. Suorituksesta kun löytyi virheitä lähes jokaisesta mahdollisesta vaiheesta.

Uimahyppyä lähes täydellisesti tuntematon Kirkniemen kisastudio oli huomaavinaan myös muiden kuin brittien suoritusten ali- tai yliarviointia. Kiinalaisille tuntui automaagisesti putkahtavan huippupisteet, vaikka samanoloisia virheitä he tekivät kuin vaikkapa pariin otteeseen vääryyttä kärsineet kreikkalaiset ja kanadalaiset.

Siinä sitä oli sitten hyvä aloitella ainainen marina arvostelulajien järjettömyydestä.

Ateenan olympialaiset pyörähtivät virallisesti käyntiin eilen illalla. Tätä juttua kirjoitettaessa ensimmäiset mitalitkin on ehditty jo jakaa, mutta aion kuitenkin katsoa hieman taaksepäin. Valtavan mediasirkuksen ympäröimät kisat ovat ehtineet nimittäin herättää ihastusta ja vihastusta niin Kreikassa kuin ympäri maailmaakin. Seuraavaksi aion listata – jääkiekon MM-kisojen kotoisen kisastudion tyyliin – olympialaisten ”topit” ja ”flopit”. Tarkoitukseni olisi tuottaa listoja kisojen kuluessa ahkeramminkin, mutta mitään en lupaa, sillä olen läpeeni laiska ihminen. Niin, ja nämähän ovat omia subjektiivisia mielipiteitäni: tuntekaa vapautta kommentoida.

Ateenan olympialaiset – päivä 0

Top-5

1. Avajaisseremonia
Taivaanrantaa partioineet lukuisat helikopterit ja ilmalaivat eivät näkyneet 28. olympian kisojen avajaisseremoniassa marssineiden urheilijoiden kasvoilta. Worst case scenario jäi tapahtumatta, eikä kukaan räjäyttänyt mitään, ketään tai itseään. Seremonia oli paatuneesta penkkiurheilijastakin, joka ei paljon musiikista ja hassuissa vaatteissa tanssimisesta piittaa, perin mukiinmenevä. Niin, ja avajaisten onnistuneesta televisioinnistahan vastasivat tietenkin suomalaiset

2. Irakin jalkapallomaajoukkue
Vaikka Portugalilla onkin kunnioitettava maine arvokisojen alisuorittajana, ei kukaan varmasti olisi osannut odottaa EM-hopeamitalistien häviävän avausottelussaan Irakille. Portugali ei kuitenkaan floppilistalle pääse, sillä 2-4 päättyneessä ottelssa ei ratkaisevaa roolia näytellyt Portugalin huonous vaan Irakin ennakkoluuloton ja paikoin erittäin näyttävä ja taitava peliä.

3. Jääpallo
Ihan oikein luitte. KOK julisti kokouksessaan jääpallon virallisesti ”olympiakelpoiseksi” lajiksi. Lajia yritetään saada mukaan 2010 järjestettäviin Vancouverin talviolympialaisiin. Toivottavasti Suomen jääpallomaajoukkue on tuolloin yhtä kovassa iskussa kuin edellisissä MM-kisoissa.

4. Televisiolähetykset
Televisiokanavat ovat ottaneet kiitettävästi huomioon olympiakisojen laajan lajitarjonnan. YLE lähettää ohjelmaa aamusta iltaan ja huomio eritoten televisioituja suomalaissuorituksia. Eurosport puolestaan loistaa omilla lajivalinnoillaan ja – paikoin YLE:ä huomattavasti – asiantuntevimmilla selostajillaan. Myös Urheilukanava näyttää Ateenasta muun muassa jalka-, kori- ja lentopalloa. Halisten kisastudiossa yritetään tarjonnasta huolimatta tulla toimeen kahdella kuvaputkella.

5. Tunnelma ja kansainvälisyys
Olympialaisissa on jotenkin omanlaatuisensa tunnelma. Täysin mielenkiinnottomat lajit muuttuvat silmänräpäyksessä trillereiksi. Naisten 5000 metrin selkäuinnin mongolialaiskaksikkoa kannustetaan kotisohvalla ihan tosissaan. Altavastaajille toivotaan menestystä ja onnistumisen elämyksiä, vaikka henkilökohtaisia siteitä Itä-Timoriin ei juuri olekaan. Ja vaikka Yhdysvallat saalistaa 1723 kultaa 312 hopeaa ja 764 pronssia, niin komeat yksilösuoritukset ja huipputulokset ovat urheilijan kotimaan suhteen täysin opaakkeja.

Flop-5

1. Kostas Kenteris ja Katerina Thanou
Doping nousi kisojen suurimmaksi puheenaiheeksi jo ennen olympiatulen syttymistä, kun kreikkalainen pikajuoksijakaksikko päätti järjestää oman show’nsa. Ensin parivaljakko Kenteris-Thanou katosi, sitten jäi saapumatta dopingtestiin ja lopulta joutui mottoripyöräonnettomuuteen. Kumpikaan juoksijoista ei loukkaantunut vakavasti, mutta ovat toistaiseksi sairaalassa tarkkailtavana. Kreikkalaiset ovat farssista vihoissaan ja ”kisojen 13. päivä perjantai” jää varmasti monille mieleen komeaa avajaisseremoniaa paremmin.

2. Doping
Ennen kisojen alkua lukuisa joukko urheilijoita oli jo jäänyt kiinni dopingista. Lukumäärä tulee varmasti kasvamaan tasaista vauhtia kisojen päättymiseen saakka – todennäköisesti vielä jälkeenkin. Jos positiivisista tuloksista halua etsiä jotain (muutakin) positiivista, niin testausmäärät ja testien laatu ovat Ateenassa entistä korkeammat…

3. Polkupyöräilijöiden dopingtesti
…mutta sitten välillä ei edes testaaminen onnistu. Pyöräilijöiden dopingtestaaminen epäonnistui perjantaina yllättävästä syystä, kun testin valvojalta evättiin pääsy testauspaikalle kisäkylään. Belgian, Ranskan, Hollannin ja Italian pyöräilijät joutuivat parinkymmenen minuutin turhan odottelun jälkeen poistumaan paikalta tutkimattomin verin.

4. Helsingin Sanomien olympialiite
HS:n 52-sivuinen olympialiite on näyttävä, mutta sisällötön. Lehdestä ei löydy mitään mielenkiintoista stastiikkaa (mitalitilastot toki ovat, mutta ne on mahdollista löytää mistä tahansa muualtakin). Jutuista puuttui kiinnostavuus. Ainoana postiviisena seikkana voidaan todeta onnistunut taitto ja muutama hauska knoppitiedon jyvä (kuten uimahyppyjen pistelaskun tasausluku, joka on muuten 0,6).

5. Aras Miresmaeili
Judon kaksinkertainen maailmanmestari, Iranin Aras Miresmaeili päätti luovuttaa avauskierroksen ottelunsa. Häntä vastaan 66 kilon sarjassa oli arvottu Israelin Eduh Vaks. Iran ei ole tunnutanut Israelin valtion olemassaolon oikeutusta vuoden 1979 islmailaisen vallankumouksen jälkeen.

Helsingin Sanomain Nyt-liitteestä bongasin Palis Cupin, Helsingissä Talin urheilupuistossa huomenna lauantaina pelattavan opiskelijaurheilullisen jalkapalloturnauksen.

Mielenkiinnon herätti tietenkin turnauksessa pelattava jumbosarja, jossa alkulohkojen viimeiset pääsevät jumbopudotuspeleihin, joissa aina pudotusottelun hävinnyt jatkaa turnauksessa eteenpäin. Jumbofinaalin voittanut joukkue siis sijoittuu turnauksessa toiseksi viimeiseksi. Hieno oivallus!

Alkulohkojen kaksi parasta joukkuetta sitten lähtee kisaamaan voitosta. Että saavat pelata hekin, pelitaitoiset.

Avokatsomon lauteilla Maukka on nykyään varsin harvinainen isäntä, mutta Hattrickissä mies sen kun porskuttaa. Tällä päivämäärällä Maukka-af-Turku on lyöty HT-moderaattori sir… ei vaan Mod-Maukaksi.

Onnittelut!

Miehen HT-kulttuurin edistämiseksi tehty työ on huomattu vihdoin virallisestikin. Muut HT-managerit ovat arvostaneet Maukkaa jo pitkään, mistä on esimerkkinä vaikkapa Maukan johtaman Port Arthur Wednesdayn sijoittuminen jaetulle kuudennelle sijalle kannatetuimpien suomalaisten HT-joukkueiden listalla. Port Arthur Wednesday jakaa sijan yhdessä hallitsevan Hattrickin Suomen mestarin, HeiskanJK:n, kanssa.

Nettimanageripeli Hattrick saavuttaa yhä vankempaa harrastajapohjaa managerointimielisten keskuudessa. Kolme neljästä avokatsomolaisestakin johtaa joukkuetta kohti Mestaruussarjaa. Hattrick-harrastaminen on parhaimmillaan aikaavievää ja tarkkaa touhua, jossa managerin ratkaisuilla on kauaskantoisia seurauksia joukkueen kehitykseen. HT-managereiden osaaminen lisääntyy päivä päivältä, ja HT-palloilun taitotaso nousee niin Suomessa kuin maailmallakin. Samalla syntyy myös erilaisia näkemyksiä pelaamisesta.

Heinäkuun alussa Suomessa valittiin uusi valmentaja alle 20-vuotiaiden maajoukkueelle. Valinta ratkaistiin äänestämällä. Valituksi tuli nimimerkki Bider, jonka maajoukkueuran koetinkivi, MM-taival, ei ole alkanut parhaalla mahdollisella tavalla: Suomi on hävinnyt neljästä viime ottelusta kolme, ja tavoitteet ovat jäämässä toteutumatta. Tämä on herättänyt vähän turhankin teräviä kannanottoja suomalaisessa HT-kansassa. Suomalaisella HT-foorumilla keskusteluketju Suomen U-20 maajoukkueen menestys Chilessä osoittaa, että Hattrickin voi ottaa harvinaisen tosissaan. Toistaiseksi ei ainakaan olla ”yhtä suurta perhettä”.

Oho: olympiaurheilijat eivät saa kisojen aikaan julkaista kirjoituksia kotisivuillaan tai lehdissä. Se on kielletty olympialaisten säännöissä:

Olympic Charter, Bye-law to Rule 59:
Under no circumstances, throughout the duration of the Olympic Games, may any athlete, coach, official, press attaché or any other accredited participant be accredited or act as a journalist or in any other media capacity.

Sääntö ilmeisesti suojaa olympialiikettä, joka rahastaa omaisuuksia tiedotusvälineiltä kisojen mediaoikeuksista, menettemästä otetta olympialaisten medianäkyvyyden hallintaan.

Oikein vai väärin?

Ultimatessa puhutaan pelin hengestä, Spirit of the Gamestä. MM-kisojen yhteydessä ilmestyneen The Daily Scooberin päätoimittajan Michael Iacovellan kolme vuotta vanha, yliopistolehteen kirjoittama juttu Spirit of a Game kertoo seuraavaa:

The rules do not include harsh penalties for fouling your opponent — it is assumed that no one will intentionally violate the rules to their advantage. This would be a gross offense against the Spirit of the Game. Spirit, in this explanation, is almost synonymous with sportsmanship. Highly competitive play is encouraged, but never at the expense of the mutual respect between players. The game is played sans-officials; everyone makes his own foul and line judgment calls. If there is a time when your opponent fails to call a foul on you (get this!), you may call a foul on yourself.

Kyllä pelin hengestä puhutaan muidenkin lajien yhteydessä, mutta ultimatessa se näyttäisi olevan jotain aivan ainutlaatuista. Vaikka pelaajat kävisivät pelissä kovilla kierroksilla ja vastustajan huutama tuomio ei miellyttäisi, tilanteesta yksinkertaisesti pitää päästä sopuun, jotta peliä voidaan jatkaa. Kentän laidalle näytti siltä, että ultimaten pelaajat osaavat kunnioittaa pelaamista siten, miten pelaamista tulee uskoakseni kunnioittaa.

Useasti jäin miettimään jonkin pelitilanteen jälkeen, olisinko itse esimerkiksi jalkapallo- tai salibandykentällä valmis nielemään tilanteen yhtä aikuisesti kuin liitokiekkoilijat MM-kisoissa. En usko.

Avokatsomossa ei ole Veikkausliigaan kajottu vähään aikaan, vaikka paikalliset TPS ja Inter ovatkin hyvässä vauhdissa mitä sarjataulukkoon tulee: TPS on kakkosena ja Inter HJK:n kanssa jaettuna kolmosena. Niinpä ei olekaan ihme, että Turussa alkaa olla mitalitoiveita. Linkki vie Turkulaiseen.

Olympiajalkapallossa ei ole maltettu odottaa kisojen virallista alkua, vaan pelit on potkaistu käyntiin tänään. Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi naisissa Saksa on ehtinyt voittaa Kiinan 8–0 ja Ruotsi hävitä Japanille 0–1. Miesten otteluista on pelattu ensimmäinen puoliaika, ja mestarisuosikki Argentiina on hyvää vauhtia nuijimassa Serbia—Montenegroa. Tilanne 4–0. Ottelu tulee suorana Eurosportilta.

Team-17 eli Yksilöt joukkueurheilun kurimuksessa aloitti eilen harjoituskautensa myös kaupungissa. Kun jääkiekkoilijat menevät jäälle, me parketin kasvatit menimme matolle ja kaukaloon. Varaamamme kenttä oli pieni vain ennakko-odotuksissa, sillä toinen paikallisista divariseuroista – TPS harjoitteli ennen meitä täysmittaisella areenalla ja suuruudenhulluushan siinä iski kun sulkapalloilijoitakaan ei näkynyt vuoroaan odottelemassa. Muutamalla kaukalonpätkällä myönnyimme sentään pelialuetta kutistamaan. Ja vartin pelin jälkeen vielä vähän lisää.

Hiki tuli ja harhasyötöt kulkivat. Caribian kenttä oli edelleen mainio ja vaikka maalivahdit viettivät vielä kesälomiaan treenit saatiin vietyä kunnialla läpi.

Vuoron lopulla halliin valuivat seuraavat pelurit, nyt sen toisen divariseuran pelurit. Ensi viikolla tiedän tarkkailla joukkueiden virettä tarkemmin. Nyt Tepsin tarkkailu jäi vähälle innostuksen ja kengännauhojen sitomisen vuoksi kun puolestaan FBC:n aloitellessa takki oli tyhjä ja havaintoelimet harhaiset.

Heinäkuun alussa Kreikka voitti jalkapallon Euroopan mestaruuden. Avokatsomossa Kreikka nostettiin yhdessä Portugalin kanssa kunniapaikalle, koska kummankin maan joukkueen menestys tuli yllättäen ja oli samalla tarpeellista ravistelua aiemmin tutuksi tulleille futisvaltiaille.

Tämän päivän Helsingin Sanomien urheilusivuilla Ari Pusa kolumnoi alkamaisillaan olevista olympiakisoista otsikolla Pommeja ja dopingia. Molemmat, niin pommit kuin dopingkin, väijyvät Ateenan olympialaisia. Kolumninsa lopuksi Pusa puhuu dopingviranomaisia paossa olevista kreikkalaisurheilijoista ja heittää ilmaan myös ajatuksen Kreikan jalkapallojoukkueen EM-menestyksen taustoista.

Kreikkalainen media ihmettelee Wadan ahkeruutta, mutta nostaisi varmaan ison metelin, jos esimerkiksi suomalaiset urheilijat olisivat samalla tavalla testaajilta piilossa ennen Helsingin yleisurheilun EM-kisoja. Kreikan urheilu on noussut muutamassa vuodessa huipulle uskomattoman vauhdikkaasti. Omat olympiakisat selittävät osan noususta, mutta eivät kaikkea. Jo Kreikan jalkapallon Euroopan mestaruus oli kova juttu. Osa selittyy taktiikalla, mutta ihmeen kummasti juuri kreikkalaiset jaksoivat jauhaa pitkää palloa ja juosta Portugalin lämmössä.

Lehdestä luettuna tämä tuntuu varsin hurjalta väitteeltä, vaikkei siinä suoraan mitään väitetäkään. Mutta onko ajatus mahdoton? Ei taatusti. Voisiko enää kenenkään dopingkäry yllättää?

Vanhan tutun absum.netin alta löytyy mielenkiintoinen uusi harrasteblogi, jonka nimi FRC Motorsport viittaa kyllä moottoriurheiluun, mutta tällä kertaa vain pienessä mittakaavassa sähkö- ja polttomoottorien voimin.

Pojat kertovat:

Niin, että mikä RC-auto? Emme puhu mistään Citymarketin hyllyltä ostettavista Nikko-autoista, vaan niistä oikeista RC-autoista, niistä joilla ihan MM-tasolla kilpaakin ajetaan. Kalustostamme löytyy oikeata sähkövoimaista rata-autoa (touring) ja polttomoottorilla toimivaa rallikalustoa. Parhaimmillaan autot saavuttavat jopa +80 km/h nopeuden räjähtävällä kiihtyvyydellä, joten realismi ja toimivuus on autossa oltava kohdallaan, jotta se tiellä pysyy. Kooltaan kalustomme on enimmäkseen 1/10 -suhteisia, eli n. puoli metriä pitkiä.

Drifting eli latikaisessa ajelu (© Harri Rovanperä), on tuttua ainakin Gran Turismoa ja Burnoutia pelanneille ja hauskalta se näyttää näillä RC-vehkeilläkin. Itse muistaakseni teippailin joululahja-autoni takarenkaat turhan pidon poistamiseksi. Se autohan voisi jopa vielä löytyä jostain…

Kuulin eilen hallilla, että Turun Palloseuran miesten edustusjoukkue on pelannut ensimmäisen kauteen valmistavan harjoitusottelunsa. Vastassa oli 2. divisioonassa pelaava Salpa, joka jäi TPS-jyrän alle. 17–4 — siinäpä melkein liian kovat lukemat.

Ei millään malttaisi odottaa kauden alkua. Vielä tässä on pari kuukautta kärsittävä.

Pinserissä ja Journalistiliiton sivuilla kirjoitetaan kansalaisjournalismista, joten liitetäänpä tänne näkyville ja arkistoon tämä Avokatsomon mittakaavassa historiallinen ja amatöörijournalistin egoa pönkittänyt mediapassi.

Olivathan nuo isot kisat osallistujien määrässä mitattuna (n. 1500 pelaajaa), mutta ilmapiiri oli niin avoin ja rento, että pelejä kuvatakseen passia ei varsinaisesti tarvinnut.

Se on suoritettu! Enpä ollut ikinä juossut yhtä soittoa tuntia pidempään, nyt meni kaksi tuntia ja matkaa kertyi mukavalla vaikkakin vaativalla reitillä 21 kilometriä. Alkuperäinen ajatus oli osallistua Tampere Marathonin puolikkaalle, mutta uhkaavan lämmön, huonon juoksupäivän (sunnuntai) ja lähtöajan (11:30) yhdistelmä ajoi innokkaat lenkkeilijät järjestämään varjotapahtuman lauantaiaamulle Aitolahden maisemiin.

(Jutun loppupuolelle lisätty vastinetta protestointiin…)

» Lue koko juttu

Lauantaina pelattiin Veritaksella ultimaten MM-kisojen viimeiset finaalit, kun mestaruudet ratkottiin niin naisissa kuin miehissäkin. Gutsia lukuunottamatta kaikki kisoissa jaetut kultamitalit olivat menneet Pohjois-Amerikkaan, ja vain naisten finaaliin Kanadaa vastaan yltäneellä Suomella oli mahdollisuus katkaista tämä putki. Miesten finaaliin olivat yltäneet Kanada ja USA. Käydäänpä finaalit läpi käänteisessä aikajärjestyksessä, siis miehet ensiksi.

» Lue koko juttu

Kirjoittelen kohtapuoleen tunnelmia ultimaten MM-kisojen finaalipäivältä, mutta sitä ja illan televisio-ohjelmia odotellessa pari linkkiä verkkokirjoituksiin kelvannee.

• Guts. Kirjoitin omalle kotisivulleni gutsista. Guts on yksi liitokiekkolajeista. Suomessa se ei ole vielä erityisen tunnettu tai suosittu laji, sillä Suomen maajoukkue koottiin ensimmäistä kertaa vasta kolme viikkoa ennen MM-kotikisojen alkua. MM-mitalit jaettiin kirkkausjärjestyksessä Japanin ykkösjoukkueelle, Taiwanille ja Japanin kakkosjoukkueelle.
• Hockey-pipo. HockeyBlogissa voi osallistua kilpaan Hockey-pipon saamiseksi. Halukkaat voivat lähettää Hockeyyn sähköpostitse perusteluja siitä, miksi Hockey rules. Jaossa on 50 pipoa, ja vastaukset pitää lähettää blogissa mainittuun sähköpostiosoitteeseen elokuun loppuun mennessä.

On ehkä osittain vähän härskiä ilmoittaa tämä nyt kun olen lähdössä tavoittelemaan pipoa, mutta uskokaa kun sanon: päätin jo alkukesästä tilata seuraavan kauden Hockeyt. Vaikken jääkiekkoasiantuntija ja -fani olekaan, muun muassa Hockeyn blogissaan tarjoilemat näytteet lehden sisällöstä vakuuttivat, että talveksi pitää tilata lukemista. Oma vaikutuksensa on myös HockeyBlogilla, jossa kirjoitetaan kunnon juttuja jääkiekosta (ja yhdistetään lehti blogiin melko mainiolla tavalla). Tämä pitää kirjoittaa muistiin, muistetaan se sitten tulevaisuudessa totena tai ei: HockeyBlogissa tehdään uraauurtavaa työtä suomalaisen bloggaamisen rintamalla, joka ei yleisesti ottaen voi leveydellään tai arsenaalillaan juuri rehennellä. HockeyBlog on esimerkki siitä, miten kaupallinen toiminta voidaan yhdistää ei-kaupalliseen (tai vähintäänkin tarpeeksi ei-kaupallisen oloiseen) bloggaamiseen tyylikkäästi.

Tänään TV1:llä kello 18:36, BBC:n tuottama Eläinten olympialaiset (Animal Games). Eri eläinlajit kohtaavat tietokonegrafiikalla toteutetuissa lajeissa kuten 100 metrin juoksu ja painonnosto. Ohjelman selostavat BBC:n urheilujuontajat.

Myöhemmin illalla, kello 21:25 saman kanavan Kotikatsomossa esitetään Pekka Milonoffin ohjaama Muistoja Elmosta. Elmo on Juhani Peltosen luoma maailman paras urheilijahahmo, jota tässä valedokumentissa esittää Sulevi Peltola.

Valitettavasti minun kuvani eivät yllä yhtä korkealaatuisiksi kuin Anssin, mutta ei anneta sen haitata liikaa. Tässä kuva Suomen ja Saksan Open-sarjan pelistä, joka pelattiin tiistaina. Suomi voitti 16—13.

Kanada (musta joukkue) tuntuu pelaavan aina siellä mihin satun otteluja kuvaamaan.

Tämä on unohtunut kaikessa hässäkässä: Avokatsomo täytti yhden vuoden elokuun ensimmäinen päivänä.

Ajatella, ensimmäisestä päivästä on jo yksi vuosi. Synttäriä tullaan juhlistamaan Avokatsomossa myöhemmin uuden ulkoasun voimin.

Suomi jää kullatta olympialaisissa. Turun Sanomat tiivistää suomalaisnäkökulman Sports Illustratedissa julkaistuista Brian Cazeneuven mitalivalinnoista.

Esimerkiksi jalkapallossa Cazeneuve jakaa kullan Argentiinalle (miesten sarjassa) ja Ruotsille (naisten sarjassa).

Adidas virittää tosissaan tai sitten joku jaksaa photoshoppailla. Koristossu TMac4:ssa ei ole ilmeisesti lainkaan nauhoja vaan tällainen nerokas kiristyskahva kantapäässä. Muitakin julkisuuteen ’vuotaneita’ tulevia kenkämalleja esitellään Niketalk-foorumilla.

Kun kenkäjuttuihin päästiin niin kysynpä vain, että käyttävätkö ’oikeat’ skeittarit Niken skeittikenkiä? Ihan näyttäviä ovat kyllä, vaikka eivät ainakaan minun silmääni näytä skeittikengiltä.

Suurinpiirtein ensimmäinen ultimatesta kerrottu asia on se, että lajissa ei ole tuomareita. Pelaajat toimivat tuomareina, ja siksipä peleissä nähdäänkin usein keskusteluja, kuten kuvan Suomi—Japani-ottelussa eilisiltana.

Lehdistötiedotteesta selvisi se mitä toimituksemme eilen naisten iltaottelua seuratessaan pohti.

Liitokiekon MM-kisoissa ottelut pelataan 17 pisteeseen 100 minuutin aikarajalla.

100 minuutin jälkeen johtavan joukkuuen maalimäärä + 1 katkaisee ottelun. Tämä laji on täynnä ihmeellisiä sääntöjä.

Lisäys: Otteluiden maksullisuus/maksuttomuus askarruttaa Tomia ja kieltämättä meitäkin. Eilinen iltaottelu urheilupuistossa maksoi aikuisilta 4 euroa, mutta Kupittalle ja muille kentille pääsee ilmaiseksi lukuun ottamatta lauantain finaalipelejä Veritas-stadionilla. Infosivukin löytyy. Pahoittelemme epämääräistä tiedonjakelua.

Sports Illustrated kertoo golfin ihmepojan (tai median kultakalan, kuten jutussa verrataan) Tiger Woodsin sponsoritapahtumasta, jossa mies löi palloja Persianlahteen. Erikoiseksi tapahtuman teki sen sijainti – maailman korkeimman hotellin helikopteritasanne reilun kolmensadan metrin korkeudessa. Noissa olosuhteissa minäkin saisin golfpallon lentämään vähintään kolmesataa metriä.

Kuvia tapahtumasta Dubai Desert Classicin sivuilla.

(juttu pompsahti silmille BoingBoingista.)

Vielä eilen olimme huolissamme akkreditoinnin hiljaisesta hylkäämisestä, mutta niin vain kävi että hakemus meni läpi ja Avokatsomo kävi noutamassa palkintokaappiinsa media-passin. Vaikka MM-kisoissa ollaankin niin sen verran pienestä lajista on kyse, että kentän laidalle pääsee ilman passejakin. Erätauolla kentän läpi saattaa myös oikaista joutumatta turvamiesten säkittämäksi.

Avausottelunsa Australialle Suomi hävisi, mutta Latviasta ei ollut juuri vastusta. Loppulukemat kotijoukkueelle 17-3. Hienosti heittelivät molemmat joukkueet, amatöörinkin oli vain pakko uskoa että lentää se kiekko selälläänkin kun omin silmin näkee.

Kenttiä oli Kupittaan puistoalueella käytössä seitsemän ja yhden sellaisen laidalla ihmettelimme paikallisen anonyymin sählysentterin kanssa otteluiden loppukuvioita, joissa pelaajat ensin kättelevät toisensa ja sitten kokoontuvat rinkiin suorittamaan jotain mystistä. Pitävät meteliä ja taputtavat ahkeraan. Avokatsomo pyrkii selvittämään tämän rituaalin kuluvan kisaviikon aikana.