Eilen ja vielä tänäänkin Tukholman naapurisaarella juostiin perinteinen (40. kerta), mutta allekirjoittaneelle aiemmin tuntematon Lidingöloppet. Vielä puolimaratonin aikoihin olin kovasti menossa juoksemaan tähän tapahtumaan 15 kilometrin reitin, mutta viime aikojen valmistava sairastelu pudotti tavoitteen pelkkään kannustusosallistumiseen. Tarkoitus oli ihan härskisti kävellä reitti läpi, mutta mitä on tehtävissä kun kaikki ryntäävät lähtöpaukulla juoksuun? Juostahan siinä piti itsekin, kevyesti, pätkittäin ja taktisesti aina yleisön läheisyydessä, mutta juosta kuitenkin.

Lidingöloppet on ainakin omien materiaaliensa mukaan maailman suurin maastojuoksutapahtuma ja kyllähän siellä kieltämättä väkeä hölkkäili runsain mitoin pitkin peltoja ja polkuja. Koko viikonlopun osallistujamäärä oli tapahtuman virallisten sivujen mukaan 26 979. Osallistuin Motion 15 km -sarjaan, joka osoittautui sikäli nappivalinnaksi, että 30 kilometrin päämatka olisi ollut aivan liikaa. Maasto oli varsin kumpuilevaa ja arvelisin, että harrastepohjalta tuo täyspitkä juoksu ei jää paljoa maratonin vaativuudesta. Julmetun jyrkkiä mäkiä, jotka vaativat sekä nousu- että laskettelutaitoja.

Loppusijoitukseni oli varsin vähän kunniakas 1735. aikaan 1:55:36, mutta maisemat olivat kyllä komeita ja ehdimme maaliin hyvissä ajoin ennen kilpasarjan kärkeä. Vielä maalialuetta sivutessaan Lahden Ahkeran Jari Matinlauri johti kisaa muutamalla metrillä, mutta joutui lopulta taipumaan selvällä erolla Ruotsin Mustafa Mohamedille, joka voitti kisan toista kertaa peräkkäin.

Urheilullinen lopetuskappale: Oikean kintun jalkapöytä on vähän kipeä ja toista kertaa en lähde maastojuoksentelemaan keskenkuntoisena - täysillä pitää päästä.

Kirjoituksen kommentointi on suljettu.
Kirjoitusten kommentointi suljetaan 30 päivää kirjoituksen julkaisun tai viimeksi jätetyn kommentin jälkeen.