sunnuntaina 3. lokakuuta 2004

TPS 7-1 FT Trackers

Kirjoitti: Samuli Laukka. Ajassa: 14.44. Aihe: TPS.

Ja niin alkoi kausi. Ja se oli hyvä.

Kun elokuun lopussa Tuhannen Taalan Turnauksen ottelun TPS — SBS Pori jälkeen Avokatsomon mentaaliotsikot huusivat myrskyvaroitusta — melkein —, voisi nyt, kuukautta myöhemmin, I divisioonan länsilohkon avausottelun TPS — FT Trackers jälkeen jättää jarruttelu muille ja huutaa rehdisti: myrskyvaroitus, huutomerkki! Caribian katsomoon näytti siltä, että TPS pystyy todella toteuttamaan sen, mitä Trackersin valmentaja Karo Kuussaari on kauden alla epäillyt, eli karkaamaan muilta heti sarjan alkumetreillä.

”Tätäkö tämä nyt sitten tulee olemaan?” kysyi innostuneen epäuskoinen turkulaiskatsoja itseltään ja vierustovereiltaan. ”Että TPS marssii vastustajien yli kuusi nolla?”

Kauden avausottelun perusteella Tepsin ylenpalttinen hehkutus on todella ensimmäinen mieleen pulpahtava asia. Peli ei ehkä ollut täydellistä — voiko peli koskaan ollakaan? —, mutta sillä murskattiin yksi sarjan suurista suosikeista 7—1. Murskattiin. Mitä se kertoo Tepsistä? Vai kertooko se sittenkin enemmän Trackersistä? Ehkä nyt on syytä muistella taannoista lehdistötilaisuutta, jossa TPS-valmentaja Ray Backman sanaili vapaasti muotoiltuna niin, ettei ensimmäinen ottelu kerro muusta kuin ensimmäisestä ottelusta. TPS-fani saa antaa itselleen luvan jännittää ensi viikolopun SBS Pori -ottelua etukäteen tasan yhtä paljon kuin Trackers-matsia. Ratkaistu on vasta avausottelun voitto.

TPS teki seitsemän maalia, ja tehopisteillä pääsivät mässäilemään varsin odotetut pelaajat. Ykköskentän Jannet Mikkonen ja Pekkarinen ottivat tehot 1+1, ja heidän rinnalleen, Aki Halon viimekautiselle paikalle tullut Ville Veikkolainen teki hienon TPS-debyytin kahdella maalilla ja yhdellä maalisyötöllä. Veikkolainen pääsi näyttämään harjoituskaudesta tuttuun tyyliin, miten hienosti jääpallotyyppinen rystylyönti voi painua salibandymaalinkin ylänurkkaan.

Kakkoskentässä Aki Halko ei ihmetellyt uusia ketjukavereitaan Anssi Savilampea ja Jukka Multisiltaa, vaan vahvisti odotuksia siitä, että tällä kaudella TPS vyöryy joka ketjulla: tehot 2+0. Oikean laidan hyökkääjien hyvän perjantai-illan kruunasi toinen uusi tulokas, Janne Niemi, joka ensiksi syötti ylivoimalla Janne Mikkosen 2—0-maalin ja myöhemmin viimeisteli läpiajon päätteeksi tyylikkäästi tilanteeksi 4—1. Laitureiden joukkoon tehomieheksi nousi kolmas uusi tulokas, kun maalivahti Jussi Lännistö ehti ennen Niemen läpiajoa syöttää Tepsin avausmaalin ja otti siis tehot 0+2.

Lännistöstä riittää mielekiintoa turkulaisyleisölle varmasti jokaiseen kotiotteluun. Lännistön seisovan pelityylin kaltaista meininkiä en ole nähnyt koskaan kenenkään muun salibandyveskarin esittämänä, mutta kuten perjantai osoitti, tyyli on tehokas. Yhtä lukuunottamatta Trackers-pallot päätyivät jonnekin muualle kuin Tepsin maaliin.

Tepsin ykköskentässä vitjan Mikkonen—Pekkarinen—Veikkolainen takana pelasivat Teemu Pekkala ja kapteeni Tomi Sairanen. Kentällinen on Veikkolaista lukuunottamatta sama kuin viime kaudella. Pekkala ja Sairanen yltävät harvemmin tehotilastoihin, mutta tuskin kukaan kehtaa väittää, etteivätkö he sopisi ykköskenttään. Ei tarvitse katsoa ykkösen maalimäärää, niin tietää, että kentällinen on kohdallaan.

Kakkoskentässä paikkansa ovat pitäneet vain Anssi Savilampi ja Michael Fager. Savilampi on saanut sentteriksi Tepsiin siirtyneen Jukka Multisillan ja laituripariksi ykköskentästä Aki Halon. Pakkeina pelaavat Fager ja Sami Matikainen, yksi monista tulokkaista. Fagerissa ja Matikaisessa Tepsillä on Avokatsomon amatöörihavaintojen mukaan pallollisesti pelaavin pakkiparinsa, joka näkyvimmin on mukana hyökkäyspään ratkaisuissa. Perjantaina kentän vähiten katsomossa huomattu peluri oli Multisilta. Häneen kiinnitämme huomiota siis tarkemmin seuraavassa kotiottelussa Pirkkalan Pirkkoja vastaan.

Kolmoskenttä Peter Ruohomäki — Eero Rostiala — Janne Niemi, pakkeina Jani Parkkinen — Fredrik Hollmérus, todisti sen, että viime kaudesta poiketen Tepsillä todella on heittää peliin kolme kilpailukykyistä kentällistä. Multisillan tavoin myös Tepsiin tullut Rostiala jäi vielä Avokatsomon epätieteellisin seurantamenetelmin vähän tuntemattomaksi. Ruohomäki ja Hollmérus jatkoivat vakuuttamista viime kauden malliin, ja Jani Parkkinen, jonka viime kausi meni enimmäkseen vammaa parannellessa, taitaa löytää paikkansa hyvin Hollmérusin viereltä. Niemen perjantaiset onnistumiset olivat mukavaa katsottavaa, sillä miehen kaudenalusesitykset (ja huhut niistä) ovat antaneet ymmärtää, ettei mies ole vielä löytänyt paikkaansa Tepsin pelistä.

Ottelun loppupuolella viltissä istuneet juniorit Antti Ojala ja Jarkko Penttinen (joka oli kyllä käynyt kentällä parin ylivoiman aikana) pääsivät kokeilemaan Trackers-pelin menoa ”junnuketjussa”, jossa heidän sentterinään pelasi -84-vuosimallinen Jukka Multisilta. Pääkaupunkiseudulta Turkuun muuttanut laituri Robert Olenius ei tainnut päästä kentälle kertaakaan, eikä miehen kehuttua, tappavaa laukausta päästy vielä ihastelemaan. Mutta olihan tiedossa, että ”aina joku jää yli”, sillä niinhän valmentaja Ray Backman sanoi viime maanantain tiedotustilaisuudessa.

Mutta että. Kausi on alkanut, ja nyt kelpaa taas turkulaisen salibandyihmisen hengittää.

Tunnelma 379 katsojan (— mihin jäi ”TPS kiittää”? —) kansoittamassa Caribiassa oli juuri sopivan hiljainen ja rauhallinen, että otteluun pystyi keskittymään rauhassa ja että vieruskaverin kanssa pystyi juttelemaan. Tämä ole sarkasmia, vaan itsekkyyttä: olen sen verran rakastunut omiin ajatuksiini, että pidän niiden kuuntelemisesta jopa salibandyottelussa. Ainoat otsaverisuonen pullistumiset aiheutti Tepsin maalilaulun yhteydessä soinut, päätä särkevä, kamala, sumutorvimainen töräys, joka herätti kolmannessa erässä jopa toivomaan, ettei TPS tekisi enää yhtään maalia.

”Ettei TPS tekisi enää yhtään maalia.” Turha toivo — tällä kaudella TPS tulee tekemään paljon maaleja. Ja sitten vielä pari maalia päälle.

Linkkejä:

Kirjoituksen kommentointi on suljettu.
Kirjoitusten kommentointi suljetaan 30 päivää kirjoituksen julkaisun tai viimeksi jätetyn kommentin jälkeen.


Avokatsomo 2003—2008