TPS — Blue Fox 4—6. Turkulaisyleisön olisi helppo voida pahoin Blue Foxista. Kahden supertähtensä, Jori Isomäen ja Erno Tynin, varaan pelityylinsä hionut pietarsaarelaisjoukkue ei ole menossa minnekään, mutta silti se vierailee Caribiassa poimimassa 6—4-voittoja. Viime kauden viimeinen kotiottelu päättyi samoihin lukemiin kuin eilinen peli, ja Avokatsomossa oltiin silloin yhtä katkerissa tunnelmissa kuin nytkin.

Jos salibandyn I divisioonassa pelaavassa joukkueessa on kaksi entistä maajoukkuetason peluria, niin sitä voisi helposti kuvitella, että joukkueen otteluita katsoisi mielellään. Vaan kun ei. Pietarsaarelaisen Blue Foxin otteluita ei Jori Isomäestä ja Erno Tynistä huolimatta tunnu siunattavan viihdyttävällä salibandylla. Onneksi Turun Palloseuran onnistui kolmannessa erässä saada peli haltuunsa, sillä muuten kauden viimeinen kotiottelu olisi ollut pilalla. Nyt me katsojat saimme sentään jotain muisteltavaa kesän grilli-iltoihin.

Ottelu päättyi vieraiden 4–6-voittoon.

Okei, ehkä Johnny Ojalan paluu Blue Foxiin on leventänyt pohjanmaalaisten arsenaalia. Blue Fox ei höylännyt maalinsa takana sekunteja pois pelikellosta samaan tapaan kuin viime kaudella, mutta kyllä katkeran turkulaiskatsojan tekisi mieli kirota heidän pyrkyryyttään. Mitä salibandyä se on, että pannaan pallo ilmassa Tynille ja odotetaan, että kaveri pamauttaa pallon maaliin? TPS:n otteluraportti on armollinen sanoessaan, että

Joukkueessa on taitoa, kokemusta ja joukkue pelaa hyvää salibandya. TPS hävisi tänään paremmalleen.

Hyvällä salibandyllä ja hyvällä taktiikalla on eroa. Blue Foxin ansiot ovat taktiikassa, mutta ei sekoiteta sitä hyvään salibandyyn. Pyh. Huomaatteko kuinka katkeruus kalvaa? Viileänä Tepsin vaihtopenkille nyökyttelevä Tyni 3—1-maalin jälkeen. Leveästi virnistävä Isomäki 4—1-maalin jälkeen. Menisivät kotiinsa. Tai niin kuin huuto Caribian illassa kuului: ”Isomäki eläkkeelle! Täällä me muut jo ollaan!”

Vaan ei käy kieltäminen: voitto meni sille, kumpi sen enemmän ansaitsi. TPS heräsi pistekamppailuun aivan liian myöhään. Kaksi erää se antoi harhasyöttöjä Blue Foxin kenttäpäädyssä, ja Blue Fox vyöryi vastahyökkäyksin Tepsin maalille. TPS-myllytyksistä ei ollut tietoakaan. Laukaisupaikoista vedettiin enimmäkseen ensimmäistä sinikettua reiteen.

Ykköskentässä Janne Pekkarinen pyöritti palloa välillä tyylikkäästi ja Tomi Sairanen oli oikealla laidalla paremmassa vauhdissa kuin ehkä koskaan, mutta kunnon tilanteet olivat harvassa. Ykkösessä oli viltissä aloittaneen Teemu Pekkalan vasemman pakin paikalla Sami Matikainen. Mikkonen—Pekkarinen—Halko, Matikainen—Sairanen.

Kotiyleisön edessä debytoinut Renny Niemi tuntui ehkä vähän hermoilevalta, eikä hänen johtamansa kakkonen ollut ykköstä parempi. Anssi Savilampi — Niemi — Ville Veikkolainen, Michael Fager — Fredrik Hollmérus.

Kolmoskentässäkin oli debytantti, kun Jere Jokinen pelasi Niemen tavoin ensimmäisen kotiottelunsa TPS-paidassa. Robert Olenius — Eero Rostiala — Peter Ruohomäki, Jani Parkkinen — Jere Jokinen.

Maalissa pelasi Jussi Lännistö, joka on toistaiseksi selvästi maagisin tämän kauden TPS-vahvistuksista. Lännistö teki muutamia unelmapelastuksia paikoista, jotka olivat lähes tuomittu jo maaliksi. TPS tulee pärjäämään mainiosti heti, kun kenttäpelaajat alkavat täyttää potentiaalinsa samaan malliin kuin Lännistö.

Kolmannen erän puoliväliin mennessä Blue Fox ehti jo 5—1-johtoon, ennen kuin TPS vastasi sillä pelillä, mitä siltä odotetaan. Peluutus vaihdettiin kahteen kenttään, niin että Pekkala palasi ykköseen Sairasen pariksi ja Matikainen pelasi Hollmérusin parina kakkosessa, johon viltissä Pekkalan tavoin istunut Janne Niemi vaihtoi paikkansa Veikkolaisen kanssa. Pekkarisen johdolla ykkönen alkoi saada pelin uomilleen, ja vaarallisia laukaisupaikkoja alkoi syntyä. 2—5-kavennus oli seurausta Isomäen Janne Niemeä maalin edessä sitomalla aiheuttamasta erinomaisesta vaparista, jossa tepsiläiset pyörittivät katsomon — tai ainakin Avokatsomon — silmät aivan solmuun. Blue Foxin viiden miehen muuri meni sekin sekaisin eikä liikkunut paikoiltaan.

Neljän minuutin sisään TPS takoi vielä kaksi kavennusta, mutta tasoitus jäi puuttumaan. Viimeisellä minuutilla heti Lännistön poistuttua maaliltaan Johnny Ojala sai katkaistua TPS-syötön ja veti kääntölaukauksella pallon tyhjiin.

Katkeraa.

Noin neljännes kaudesta on nyt pelattu. TPS on muuttunut suosikista haastajaksi, kun Porin Salibandykarhut — vähemmän odotetusti — ja Blue Fox — odotetusti — ovat ottaneet kärkipaikat haltuunsa. Keskikasti seuraa sarjataulukossa toki kärjen kannoilla, mutta etenkin Karhut on aloittanut kautensa järkyttävän vahvasti. Reilu viikko sitten se voitti Blue Foxin tylysti 7—2.

Hyvällä syyllä voi tietenkin epäillä, että TPS:lle ovat paineet olleet liikaa. Uusi joukkue ei ole paineen alla pystynyt hioutumaan tehokkaaksi kokonaisuudeksi, vaikka kaikki ovat sitä odottaneetkin. Kauden alku ei vielä ole tuominnut Tepsiä luopumaan tavoitteestaan liigakarsintaan, mutta viimeistään nyt siitä puhuminen kannattaisi ehkä lopettaa — täällä Avokatsomossakin. Pitää odottaa, miten joukkue lähtee kehittymään. Seuraava koe on heti ylihuomenna, jolloin TPS vierailee Porissa Karhujen vieraana. On selvää, että ainakin joukkueen ulkopuolella sen ottelun tulokselle pannaan paljon arvoa.

Hölmönä kuriositeettina mainittakoon, että enimmäkseen luokattoman typerää läppää sisältävällä Tepsin keskustelufoorumilla on viikon päivät yritetty erottaa TPS-koutsi Ray Backmania. Naurettavaa pelleilyä.

Linkkejä:

• Salibandy.net: TPS — Blue Fox -ottelupöytäkirja.
• Turun Sanomat: Blue Fox oli liian taitava vieras TPS:lle.
• TPS: TPS — Blue Fox -ottelun raportti.

Kirjoituksen kommentointi on suljettu.
Kirjoitusten kommentointi suljetaan 30 päivää kirjoituksen julkaisun tai viimeksi jätetyn kommentin jälkeen.