perjantaina 26. marraskuuta 2004

TPS 16-7 SBS Pori

Kirjoitti: Samuli Laukka. Ajassa: 12.18. Aihe: TPS.

Caribiasta purkautunut salibandy-yleisö kuhisi vain yhtä, äänetöntä kysymystä: joko nyt? Joko nyt TPS sai laskettua sen kuvitteellisen käsijarrun? Joko nyt aukesi peliä kalvanut henkinen takalukko?

Turun Palloseura oli torstaisen SBS Pori -ottelun kolmannessa erässä juuri niin pelottavan tehokas kuin mitä siltä on tällä kaudella odotettu. Onnistumiset seurasivat toisiaan, ja mikä hienointa, niitä siunaantui muillekin kuin ykkösketjun pyhälle kolmiyhteydelle, Janne Mikkoselle, Janne Pekkariselle ja Aki Halolle.

Avokatsomon reportaasiyksikkö pääsi Caribiaan vasta toisen erän ollessa aluillaan tilanteessa 3—3. Toisen erän otteet ja myöhemmin illalla nähty ottelupöytäkirja vihjaavat kuitenkin, miten ottelu on alkanut. TPS:n onnistumisia on seurannut keskuspuhdistamolle saakka haissut epäonnistuminen, ja porilaiset ovat päässeet peliin ilmaiseksi mukaan. Ensimmäisessä erässä TPS:n johto-osumaa seurasi aina SBS Porin kavennus, kun taas toisessa erässä 6—3-johtoa pääsi seuraamaan kaksi vierailijan maalia.

Toisen erän alkupuolisko sujui hyvin. TPS pelasi kahdesti ylivoimalla, ja kahdesti se myös Poria rankaisi. Ensiksi Sami Matikainen sai hieman onnekkaastikin huitaistua pallon maaliin Aki Halon raa’an viileästä poikittaissyötöstä. Sitten Janne Mikkonen sijoitti pallon tarkasti oikeaan ylänurkkaan Anssi Savilammen tyylikkäästä siirrosta parhaaseen laukaisusektoriin. Vain hetki ennen 5—3-maalia TPS:n vaihtopenkiltä oli kuulunut päämäärättömään yv-siirtelyyn kyllästyneen päävalmentaja Ray Backmanin huuto: ”Hei, nyt pelataan niin kuin on sovittu!”

Ennen uinahdustaan TPS osui vielä kerran. Junioriketju Antti Ojala—Jukka Multisilta—Jarkko Penttinen sai kaivatun onnistumisen, kun 25-vuotias ikäpresidentti Fredrik Hollmérus tarjoili pallon Jukka Multisillalle, jonka tuopinkorkuinen veto meni vastustamattomasti porilaispuolustuksen lomasta maaliin. Multisilta teki kauden avausmaalinsa ja esiintyi muutenkin ottelussa tyylikkäästi. Mistä lie hän rohkeuden ja itsevarmuuden kaivanut, mutta torstaina kentällä oli aivan toinen Multisilta kuin aiemmissa peleissä.

Myös Hollmérusin pakkiparina pelannut Mikael Lax osoitti, että tarjottu vastuu ja peliaika otetaan kiitollisesti vastaan. Itsevarmuus ja kokeilunhalu loisti Laxista katsomoon asti. Vaikka kaikki hänen ratkaisunsa eivät olleetkaan kypsiä pelimiehen liikkeitä, on jokainen peliminuutti ja jokainen tilanne kuin panisi rahaa Tepsin pankkiin — Laxin tilille. Kun tililtä sitten joskus aletaan ottaa nostoja, jälki pelikentällä on varmasti hienoa katsottavaa. Puolustaja on viime peleissä myös kuulunut TPS:n ylivoimakentälliseen.

Tilanteessa 6—3 TPS hellitti. Ei ehkä paljon mutta tarpeeksi. Väärään suuntaan tuomittua sisäänlyöntiä protestoimaan unohtunut ykköskentällinen päästi Jussi Tiutun ja Antti Virtasen leikkimään TPS-veskari Jussi Lännistön eteen. 6—4. Hetkeä myöhemmin Renny Niemen istuessa jäähyllä Porin Jyri Liukas juoksi tyylikkäästi ylivoima-asemastaan poikkisyöttöä vastaan ja toi SBS:n jo maalin päähän. Turkulaisten onneksi järkyttävän tehokas akseli Jussi Lännistö—Ville Veikkolainen linkosi erän päätteeksi vielä yhden TPS-maalin, ja hetkeksi menetettyä turvaväliä saatiin kurottua vähän lisää.

Kolmannessa erässä se sitten tapahtui. Joku pani tuvassa valot päälle. Joku nosti maalilavuaarista tulpan. Joko vertauksia on tarpeeksi? Joko nyt?

Vaikka Liukas porilainen iski vielä kaksi maalia, erä oli yhtä TPS-hulabaloota. Kaikki alkoi taas ylivoimamaalista. Toisen erän alussa maalannut Matikainen tarjoili nyt vastapalvelukseksi Halolle. Sitten kapteeni Tomi Sairanen valtasi porilaispuolustuksen huomiotta jättämän kenttähehtaarin ja sijoitti Mikkosen syötöstä pallon maalin takanurkkaan. Vain kahdeksan sekuntia Sairasen kauden avausmaalista, ja Savilampi antaa kentänlevyisen poikkisyötön Renny Niemelle, joka pamauttaa mummoa ylään. Sitten ykkösen Jannet tekevät yhden lukuisistaan. Mikähän tilanne nyt on? Ai jaa, 11—6.

Ottelun viimeisen kymmenminuuttisen voittaa TPS maalein 5—1. Kolmanteen kenttään nostettu Eero Rostiala tykittää multisiltamaisen maalin ja siirtyy sen jälkeen takaisin vilttiin. Lännistö viskaa pallon kolmannen kerran Veikkolaiselle, joka tekee niin veikkolaismaisen maalin kuin mahdollista on tehdä. Veikkolaiselle hattutemppu, mutta mitäs Lännistölle? Jos tehot 0+3 eivät ole veskarin hattutemppu, niin mikä sitten olisi?

Jälkiruokatarjoilun aloittaa Aki Halko. Hän syöttää kahdesti Janne Pekkariselle, joka onnistuu kahdesti. Sitten on jäljellä enää se viimeinen. Jarkko Penttinen tekee kauden ensimmäisen maalinsa, kun jäähyllä istuvat niin Renny Niemi kuin Jyri Liukaskin. Penttinen lataa etuylänurkkaan Fredrik Hollmérusin syötöstä.

Caribian salibandy-yleisö näki torstaina itsevarman, luovan, rohkean ja tyylikkään Turun Palloseuran. Olkoonkin, että sen kuoriutumista joutui jälleen odottamaan ottelun kolmanteen erään.

Unohdetaan Salibandyliiga, unohdetaan Blue Fox ja FT Trackers. Unohdetaan Porin Salibandykarhut ja SBS Pori. Mutta ei unohdeta sitä tunnelmaa, minkä Turun Palloseura loi torstaina Caribiaan. Katsomoon näytti, että Tepsillä on kivaa. Katsomossa ainakin oli kiva olla.

Toivottavasti TPS on tulevaisuudessakin torstainen TPS. Toivottavasti näemme aina kenttää juoksuvoimallaan dominoivan Matikaisen. Toivottavasti Multisilta on ensi kerrallakin oma pirteä itsensä. Toivottavasti Lax jaksaa edelleen hakea rajojaan. Toivottavasti näemme aina yhtä paljon maaleja. Toivottavasti äänekkäästi ja tunnollisesti kannustaneet tepsiläisjuniorit ovat vastakin paikalla.

Hitsi vie, tässähän tulee melkein kyynel silmään.

Linkkejä:

Kirjoituksen kommentointi on suljettu.
Kirjoitusten kommentointi suljetaan 30 päivää kirjoituksen julkaisun tai viimeksi jätetyn kommentin jälkeen.


Avokatsomo 2003—2008