torstaina 27. tammikuuta 2005
Urheilijan laatu
Päivän lainaus tulee Alpo Suhosen kirjasta Kirje urheilijalle:
Laatua ei voi tuottaa elämänalueilla, joissa ollaan tekemisissä ihmisyyden syvimpien ulottuvuuksien kanssa. Laatua on mahdollista tuottaa talojen rakentamisessa, polkupyörissä ja näkkileivissä, mutta ihmistä ei voi laadullistaa. Kaikista maailman potentiaalisista urheilijoista voidaan kehittää hyviä pelaajia, joita tarvitaankin ruokkimaan ammattilaisurheilun koneistoa — ja kuitenkin suurin osa lahjakkuuksistakin päätyy harrastelijoiksi, mikä on sekin hyvä asia. Mutta mistä tulee tämä usko siihen, että rakenteilla, organisaatiolla ja johtamisella tehdään uusia Jari Kurreja? Suomalaisen yleisurheilun puolella on yritetty viimeistään 1970-luvulta alkaen tehdä uutta Lasse Vireniä, eikä sellaista ole näkynyt — ja sitten, kuin systeemien kaikkivoipaisuutta pilkaten, niiden ulkopuolelta nousee maratonin Euroopan mestariksi ahvenanmaalainen muslimi, joka on harjoitellut juoksemalla vanhempiensa kanssa.
Lainaus on kirjan luvusta 3, Harjoitteleminen, jonka alaotsikossa kysellään seuraavia: ”Oppiiko harjoittelemalla pelaamaan — vai harjoittelemaan? Mikseivät harjoitukset vedä yleisöä? Miksi harjoittelemisesta on tehty hyve?”
Kommentit
-
Ape tietenkin kärjistää, että saa pointtinsa näkyviin. Apen pitää aina olla organisaatioita vastaan, mutta ilmankin on vaikea tulla toimeen. Ape on itse ollut laitosteatterissa, maajoukkueessa, yrityselämässä.
(Tosin, ehkä organisaation puute on saanut aikaan sen, että mies ei viihdy pitkään samassa, mm, ”organisaatiossa”).
Ei kai kukaan Apellekaan ole taannut uutta Jari Kurria, jos Suomen jääkiekon organisaatio saadaan pystyyn.
Todennäköisyyttähän siinä pyritään parantamaan.
Janne Holmén ei ehkä ole paras mahdollinen esimerkki, kun kyseessä on kohtuullisen innokas juoksijaperhe. Ei kai ole ihme, että Kapasen perheestä löytyy huippupelaajia - ja kohta jo seuraavassakin sukupolvessa.
Alaotsikoiden kysymyksiä ei voi edes ottaa vakavasti. Miksi Ape lukee? Miksi Ape miettii? Miksi Ape vetää harjoituksia?
Ape varmaankin myöntäisi, että harjoittelu käsitteenä on jo usvainen. Eikö jokainen ottelukin ole harjoitusta seuraavaa varten?
Mikseivät harjoitukset vedä yleisöä? Kyllähän ne vetäisivät, jos niillä olisi jotain arvoa. Vetäähän Harlem Globetrotterskin.
Aikoinaan Veikon Kone halusi eroon käytetyistä pesukoneistaan takapihalta, jotka olivat seisseet siellä pitkään. Kikka oli helppo. Kaikkiin pantiin hintalaput - ja ne hävisivät seuraavana yönä.
-
Kukas se jokin aika sitten sanoikaan näistä urheilun panostamisen hyödyistä:
”Suomessa on nykyään enemmän ja parempia urheilupaikkoja kuin koskaan, mutta missä tulokset? Esimerkiksi varusmiehet ovat keskimäärin huonommassa kunnossa kun aiemmin.”
-
Alpon kirjoitukset ovat mielenkiintoisia ja tulee tunne, että jossain siellä kulkee totuuden punainen lanka.
Mutta kun yrittää miettiä samoja asioita sovellettuina käytännön urheilun tilanteisiin, tuntuu, että niitä ei saa venytettyä kohtaamaan toisiaan.
Pitää jatkaa tutkimista ja pohtimista.