FBC:n ja TPS:n tulisi yhdistyä, vaikkei se helppoa olekaan, sanoo SSV:n manageri Kurt Westerlund.
”Kurren” mietteitä salibandyn nykytilasta löytyy kuunneltaviksi YLEn urheilun mediasalista.
Pahus. Mediasali kaataa Firefoxini, ja Internet Explorer ei näytä mitään. Taitaa jäädä Kurren kommentit kuulematta.
Veikkaisin, että kommentteja olisi ollut mukava kommentoida turkulaisesta näkökulmasta.
Kirottua, miehet.
Itsellänikin siinä on pientä tahmausta muttei noin jyrkkää.
Kurren kommentti Turun salibandytilanteesta:
”Siellä on kaksi seuraa ykkösessä joiden pitäisi yhdistää voimansa”
Hmm… kelpaisiko sama neuvo Helsinkiinkin. Pasilassa kaksi joukkuetta pelaa vuoroiltoina puolityhjälle katsomolle, saisikohan voimat yhdistämällä katsomon täyteen?
;-)
Tuo osuva vertaus palauttaa mieleen ajatuksen, että yhdestä kaupungista saisi olla vain yksi liigajoukkue.
Mitäpä, jos vaikka HIFK:lle, SSV:lle ja Erälle kerrottaisiin ennan kauden alkua, että paras teistä saa liigapaikan ensi vuodeksikin?
Idea paikkakuntakiintiöistä nostaa päätään silloin tällöin.
Parhaimmillaan se ajaisi paikallisia seuroja fuusioihin, jos se onnistuisi niin mega-seura saattaisi pystyä kasvamaan seuraavalle tasolle toiminnassaan.
Parhaimmillaan se ajaisi paikallisia seuroja fuusioihin, jos se onnistuisi niin mega-seura saattaisi pystyä kasvamaan seuraavalle tasolle toiminnassaan.
Se voisi myös karkoittaa ihmisiä lajin piiristä. Esim Helsingissä Erä on (omasta näkövinkkelistäni) ollut varsin tervetullut haastaja HIFK:lle ja SSV:lle.
Jos paikkakuntakiintiö olisi olemassa, niin kuka siellä liigassa olisi HIFK:n, Erän ja Gunnersin tilalla? Haluaisiko joku lisää Rangersin ja OLS:n kaltaisia heittopusseja helpoiksi pisteautomaateiksi?
Paikkakuntakiintiötä ei kaivata. Edes täällä Turussa. Omat ansiot oikeuttakoot liigapaikkaan.
Erä, HIFK ja SSV ovat kaikki paikkansa ansainneet. Kuten Gunnerskin. OLSilla on vielä mahdollisuutensa. Rangersin täytyy yrittää myöhemmin uudestaan.
Paikkakuntakiintiössä on omat puolensa, mutta mielestäni ideasta löytyy enemmän miinuksia kuin plussia.
Paikallispelit ovat joka lajin suola (ikävä kyllä lätkän puolella ollaan menty liiallisuuksiin). Jossain määrin on siis erinomaista, että paikkakunnalta löytyy kaksi kovatasoista joukkuetta. Toisaalta tämän vuoden Salibandyliigassa puolet joukkueista oli pääkaupunkiseudulta. Se on liikaa.
Jos paikkakuntakiintiö saisi tuulta purjeisiinsa, miten ajatus pitäisi toteuttaa? Olisiko jokaisella paikkakunnalla oma kattojoukkueensa, esim. Helsinki, johon haalittaisiin pelaajat alueen seuroista? Isommilla paikkakunnilla voisi olla ykkös- ja kakkosjoukkue, joilla olisi esimerkiksi maantieteellinen jako (itä-länsi, etelä-pohjoinen).
Onko mahdollista toteuttaa ideaa niin, että taustajoukoilla säilyisi silti mielenkiinto kehittää ”pienempien” seurojen toimintaa?
Avokatsomo 2003—2008