Pienet yksityiskohdat tänään Tapiolassa palauttivat mieleen, miksi pudotuspelit ovat niin dramaattisia.

Aki Seppälä, joka summerin soitua harppoi kasvot jäykkinä pukuhuonekäytävään ja äänestä päätellen löi mailansa päreiksi seinään ennen kuin palasi hallin puolelle TV-haastatteluun.

Punapaitaiset pelaajat, jotka kaikki voimat johonkin valuneina tuijottivat vaihtopenkillä hartiat lysyssä kenkiään.

Kimmo Kinnusen maila, joka raivolla mäjähti tielle eksyneeseen rantapalloon.

Miikka Hulmi, joka istui käytävän lattialla selkä seinää vasten, pää käsissä ja katse porautuen tyhjyyteen.

Vakava Ilpo Tuononen, joka antoi käytävällä haastattelua keskustelun melkein peittyessä Oilersin kopista riemukkaasti pauhaavan musiikin alle.

Käytännön asioitakin. Josban pelaajien vielä peseytyessä joukkueen bussi kyydissään otteluun pukemattomia pelaajia starttasi kiireisen oloisesti hallin pihasta jonnekin. Kello oli 20.50. Viisitoista minuuttia myöhemmin sama bussi palasi sieltä jostakin nyt ilman kiirettä. Toivottavasti ehtivät.

It’s playoff time, sanoi Petteri Nykky.

Kirjoituksen kommentointi on suljettu.
Kirjoitusten kommentointi suljetaan 30 päivää kirjoituksen julkaisun tai viimeksi jätetyn kommentin jälkeen.