SSV:n sivujen Amerikan-kolumnisti Miikka Kaira läpivalaisee nais- ja tyttösalibandyn tämänhetkisen tilan.
Vuosia toiminnassa mukana olleella Kairalla on kriittistä sanottavaa niin harjoittelun laadusta, pelaajien ja taustaväen sitoutumisesta kuin sarjasysteemeistäkin.
Nyt täytyy valittaen todeta että Kaira on harvinaisen väärässä. Itse olen valmentanut salibandyä tyttöpuolella kahdeksan vuotta, ja koskaan aiemmin ei taso ole ollut niin kova ja laaja kuin tänä vuonna. Esim. B-tytöissä oli ainakin kuusi sellaista joukkuetta jotka voittaisivat takavuosina sarjoja dominoineet tyttöjoukkueet. Ennen finaaleja oli täysin mahdotonta sanoa kuka tulee viemään mitalit.
Tämä valtava kehitys on luonnollisesti heijastunut myös naisten sarjoihin, enää ei riitä että mailatekniikka on kohdillaan. Kairan peräänkuuluttama ”taitopeli” oli takavuosina juurikin sitä että epäurheilullisetkin naispelaajat pärjäsivät kun lajin taso oli fysiikan ja joukkuepelaamisen kohdalla niin heikko.
Olen keskustellut asiasta monien kauan lajissa mukana olleiden valmentajien kanssa eri puolilta maata, ja kaikki ovat olleet kanssani samaa mieltä. Ihmettelen Kairan näkemystä tai motiiveja tällaiseen ulostuloon.
Avokatsomo 2003—2053