Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2005

Neppaillaan

Kaikille on varmasti ehtinyt tulla selväksi, että nyt on kesä. Ja että kesällä ollaan kesälinjalla.

Kesälajeista makeimpia on varmasti neppis, tuo pienten autojen neppailu hiekkarannoilla, -kasoilla ja -laatikoilla. Lajin saloihin pääsee käsiksi Neppisweekly.comissa, jossa on meitä kaikkia varten esillä esimerkiksi

Vaikka Samuli varmaan voittikin, täytyy todeta, ettei tuloslistan kärjestä löydy minä vaan joku monista tätä maata asuttavista kaimoistani.

Innoitus merkintään löytyi Axis of Ævilista, jossa sielläkin on omat neppiskuvansa.

Paavo pala palalta

Paavo Nurmen patsas Itäisellä RantakadullaReilu viikko suorituksen jälkeen voin jo esittää itselleni kysymyksiä. Mikä ajoi maratonille? Miten juoksu kulki ja pysyttiinkö taktiikassa? Miltä kaupungin sydämessä juostava tapahtuma näyttää radalta katsoen? Mikä jäi kaivertamaan mieltä ja mihin voi olla tyytyväinen?

Kuten mm. tuon läpäisyviestin kommenteistakin nähdään, kokonaisen maratonin juokseminen on suoritus, johon moni meistä enemmän tai vähemmän vakavissaan tähtää ”jossain vaiheessa” eloansa. Viime kesänä huomasin juosseeni puolimaratonin suomalaisittain kuumassa kelissä, ehdottoman epävirallisesti, mutta ihmeen kevyesti. Tietäähän sen, että jää mielessään arvuuttelemaan kuinka pitkälle sitä jaksaisikaan. Ajatus meni kuitenkin hyllylle talven jäädytettyä lenkkarit ja juoksumielen.

Lue loppuun

Urheilulehti urheilun puolesta

Ingressi Urheilulehdessä (27/2005, s. 14):

Tuhosiko urheilufilosofi Jyri Puhakaisen väitöskirja suomalaisen huippu-urheilun? Vai hurahdettiinko Puhakaisen oppeihin suomalaiskansalliseen kaikki tai ei mitään -tyyliin vailla kritiikin häivää?

Avokatsomo haastaa koko suomalaisen urheiluväen lukemaan Petteri Sihvosen jutun Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi.

Poteroiden syventämisen sijaan mielipiteet puolesta ja vastaan on syytä nousta esittämään puolueettomalle vyöhykkeelle.

Urheilulehti on saatavilla hyvinvarusteuista lehtipisteistä sekä verkosta Urheilulehden kotisivuilta.

Finnsta tosissaan liikkeellä

Kesäkuun ajan mediahässäkkää ansiokkaasti yllä pitänyt Finnsta Pro on etukäteen ajatellen salibandyn ykkösdivarin länsilohkon huomion keskipiste. Finnstalta odotetaan odottajasta riippuen joko huikeita suorituksia ja taitosalibandyn riemukulkua tai löysää neppailua, joka ei auta joukkuetta nousemaan liigakarsintoihin saakka.

Täällä Turussakin Finnsta nousee nopeasti esiin, kun keskustellaan tulevasta kaudesta. Finnsta ärsyttää, kiehtoo ja pelottaakin, vaikka peloista tuskin kukaan puhuu ääneen.

Mutta mitä tässä hätäilemään. Heinäkuun auringon lämmittäessä meidän turkulaistenkin pitäisi nojata taaksepäin ja rentoutua. Nauttia vaikkapa Finnstan kahdesta viimeisimmästä nettiuutisesta:

Rentoa tavaraa suoraan kesäfiiliksiin, vaikka pääkaupunkiseutulaisuus maistuukin varmasti jonkun mielestä liikaa läpi. Ja: tokihan kriitikko pääsee kääntämään tämänkin ympäri: kuinka urheiluna salibandyä pitää Finnstan sivujen perusteella lajia tuntematon satunnainen selailija tai vaikka lehtimies?

By the way, kaduilla kulkiessaan Avokatsomo on pyytänyt lajin asiantuntijoita vertaamaan Finnstaa viime kauden pääteeksi liigaan nousseeseen FT Trackersiin. Surkean avausottelun jälkeenhän Trackers oli käytännössä järisyttävästi tasaisen kova ja voittamaton joukkue.

Asiantuntijoiden arvio?

Finnsta ei ole yhtä kova.

Tapaus Allianssi

Veikkausliiga-joukkue Allianssin kesämenoihin ei Avokatsomossa ole käyty, vaikka aihetta olisi toki ollut. Olkoon eilinen 0—8-tappio Hakalle kuitenkin ärsyke pariin linkkiin:

Mikäli samanlaiset otteet jatkuvat, Allianssista saattaa tulla katsojien keskuudessa suosittu vierasjoukkue.

Jotenkin tuntuu, että tästä aiheesta riittää keskustelua pitkälle syksyyn.

Kesä on parasta ratagolfia

Kesä, tuo minigolfin armoitettu vuodenaika.

Pelimiehille ja -naisille tietenkin minigolf on väärin — ratagolf oikein. Kuten Suomen Ratagolfliiton nettisivuilta selviää, ratagolf on oikeaa urheilua. Dopingista huolehtimisineen kaikkineen. Antidopingohjelman perusteella voisi ymmärtää, että yleisin douppausaine on alkoholi.

Jospa kuitenkin mennään kevyellä kesälinjalla: Crazed Teacups -blogissa mietitään, minkälainen voisi olla eksentrikkomiljonäärin rakennuttama rata, jonka jokainen reikä perustuu yhteen klassikoelokuvaan. Ideaa jatketaan paitsi merkinnän kommenttiosastolla, myös Tripodissa.

Oma suosikkini löytyy kommenttiosastolta:

THE USUAL SUSPECTS: You putt your way carefully and strategically toward the hole, only to find at the end that the ball IS the hole.

Tyylikkäämpää kuin jääkiekko

Hesarin kulttuurisivuilla arkkitehti, Alvar Aalto Akatemian johtaja, jalkapallojuniorin isä Esa Laaksonen kirjoittaa futishalleista. Tai pikemminkin niiden puutteesta. Ainakin Helsingissä päin.

Laaksonen latelee vakioargumentit vähien hallien surkeasta arkkitehtuurista kansanterveyteen, mutta miksi hänen pitää jalkapalloa puolustaakseen lyödä jääkiekkoa?

–onhan penkkiurheilevalle kansalle helpompaa selitellä viidettä sijaa kymmenen joukkueen MM-kilpailuissa kuin jatkuvaa putoamista jo alkukarsinnoissa. Jalkapalloon kuitenkin kannattaisi sijoittaa, sillä sitä seurataan maailmalla aivan eri katsojaluvuilla kuin sangen marginaalista jääkiekkokisaa.

Epäilemättä jääkiekko on maailmalla vähemmän seurattu laji kuin jalkapallo. Siitä, onko jääkiekko jalkapalloa vähemmän sivistynyttä tai tyylikästä tai pelaajaystävällistä, saatan olla Laaksosen kanssa eri mieltä.

Hienoja lajeja molemmat mutta ei saa suuttua, vaikka minä ja monet muut junttisuomalaiset innostuisimme jääkiekosta vielä enemmän. Jotkut tällä pallolla innostuvat myös kriketistä tai sumopainista tai baseballista, vaikka ne eivät koko maailman lajeja olekaan.

Esa Laaksosen haikailemat ympärivuotiset sarjat ja hallit nostaisivat suomifutiksen tasoa ja ehkä maajoukkuekin menestyisi paremmin. Mutta entäpä, jos juniori nauttisi kesällä futiksesta ja pyöräilystä ja uimisesta ja talvella jääkiekosta ja salibandysta ja vaikka hiihtämisestä?

Paavo suoritettu!

Paavo Nurmi Marathon meni läpi vaikka sää ei helpotusta tarjonnut. Katsojat varmasti nauttivat (ja jaksoivat silti kannustaa, kiitos!), mutta me kipittäjät saimme lipitellä nesteitä kiivaaseen tahtiin. Aika on vielä vahvistamatta, mutta oma vähän myöhässä pysäytetty tiuku sanoo 4:09.48 ja se on mainiosti tavoitehaarukassa, melkeinpä alle. Katsotaan saako tästä jotain laajempaakin raporttia aikaiseksi.

Edit hetkeä myöhemmin: Johan löytyy tulostakin, 4:06:17 ja sijoitus 79.

Turku 100 – Classic 0

Kuumana lauantai-iltapäivänä Turussa paitsi juostiin maraton, myös pelattiin salibandyä. Caribiassa kohtasivat kolmen turkulaisen divarijoukkueen yhdistelmä sekä liigajoukkue Classic Tampereelta.

Turku teki 13 maalia, Classic taisi saada 8 tai 9.

Classicin Juhani Salo ja OLSiin siirtyvä Ville Veikkolainen

Classicin Juhani Salo ja Tepsistä OLSsiin siirtyvä Ville Veikkolainen vaihtavat mietteitä harjoitusottelun jälkitunnelmissa. Kuva saattaa hyvinkin olla viimeinen valokuva Veikkolaisesta TPS-tamineissa.

Avokatsomon alkuviikon ottelupohjustus osui kohtuullisen hyvin kohdilleen. AFC Campuksen Mikko Reuna ei ollutkaan mukana, mutta TPS:n Jere Jokinen otti oman roolinsa ja roolinsa otti myös nuori, vuonna 1989 syntynyt Lasse Paju.

Terveiset lähtivät varmasti niin katsomoon, Classicin vaihtopenkille kuin Turun joukkueen muille pelaajille: Paju on valmis ottamaan askeleen divariin. Enää siis ei ole aiheellista kysyä debytoiko Paju ensi kaudella, vaan milloin Paju debytoi. Ykkösdivisioona alkaa 2.10., jolloin TPS pelaa kotonaan Kirkkonummen Rangersiä vastaan. Ehkä Paju debytoi silloin.

Rystyhuitaisulla syntyneen maalin lisäksi Pajulle taisi kertyä toisia syöttöpisteitä pari. Paju halusi palloa eikä arastellut tilanteita. Kerran sen sai kokea itse Sami Mattila, joka työntyi päädyssä laidan yli suojatessaan palloa Pajun tavoitteluilta.

Classic oli liikkeellä varsin training camp -henkisellä porukalla. Mattilan lisäksi mukana oli toki sellaisetkin pelaajat kuin Sami Nyman ja Juhani Salo, mutta myös esimerkiksi viime kaudella Porin Salibandykarhuissa pelannut Lauri Antila, jonka turkulaisista divarinäkökulmista tarkastellen soisi tietenkin siirtyvän liigaan.

Avokatsomon saamien tietojen mukaan Ville Veikkolaisen siirtyminen Oulun OLSsiin ja Salibandyliigaan on varmistunut. Kaksi kautta Turussa — ensimmäisen FBC:ssä ja toisen TPS:ssä — viihtynyt Veikkolainen siis palaa sinne, mistä tulikin. Turun divarikausina Veikkolainen ehti kerätä varsin mukavat tehot:

2004-05 TPS        27  33+ 7=40

2003-04 FBC Turku  27  30+23=53

-------------------------------

            yht.   54  63+30=93

Turun yhdistelmän ja Classicin ottelua oli seuraamassa reilut sata innokasta kesämiestä ja -naista. Ihan mukavasti, kun otetaan huomioon, että lämpömittari takoi hellelukemia ja kaupungilla oli tarjolla muutakin ohjelmaa: Paavo Nurmen maraton ja keskiaikamarkkinoiden varsijousiturnajaiset.