Kesällä TV2:lla pyörinyt Tulikoe ja elokuiset yleisurheilun MM-kisat ovat varmasti olleet omiaan lisäämään ihmisten kiinnostusta yleisurheilun eri lajeihin.

Täällä Turussa on näin loppukesästä ja alkusyksystä pyöritetty aikuisten yleisurheilukoulua, jossa osallistujat pääsevät verestämään muistojaan koulun liikuntatunneilta ja ties mistä hippo-kisoista. Tasoitukseksi tälle häpeämättömälle turkuilulle tarkennetaan, että myös Helsingin Kisa-Veikot ovat järjestäneet vastaavaa toimintaa - ja vieläpä ennen meitä entisiä pääkaupunkilaisia.

Ja miksi minä tästä kirjoitan? Oikein arvattu, Avokatsomolla oli edustaja paikalla näissä kokoontumisissa. (Oikeasti kirjoitan siksi, että nokittaisin edes vähän tuota Samulin mittavaa tepsitutkielmaa.) Pari ensimmäistä kertaa jäi väliin sählypalloilun syrjäyttämänä, mutta kaikkihan pikajuoksun ja aitomisen perusteet hallitsevat, eikös juu.

Lopullisena tavoitteena oli läpäistä naisten seitsenottelun lajit: 100m aidat, pituus, korkeus, 200m, kuula, keihäs ja kruununa 800m juoksu. Ensimmäiseksi harjoituslajikseni sattui korkeushyppy. Perustaitojen muistaminen hieman epäilytti siinä vaiheessa kun mietin kummalla jalalla pitäisi ponnistaa ja pitäisikö tuon jalan olla ulko- vai sisäpuolella rimaan nähden. Opastus oli kuitenkin siinä määrin perusteellista ja hienosti kaikentasoiset kuntoilijat huomioivaa, että parin tunnin session päätteeksi riman yli todellakin lennettiin osapuilleen oikeassa asennossa - jotkut harjoittelijoista jopa flopaten.

Korkeuden jälkeen on treenattu kuulaa, pituushyppyä, keihästä ja näiden ohessa hieman ratajuoksua. Jotenkin kummasti kaikista lajeista on paljastunut ns. ”kätkettyä tekniikkaa”, jonka juuri ja juuri sisäistää kahdessa tunnissa. Täysin toinen lukunsa on tämän tekniikan toteuttaminen yhdessä suorituksessa.

Viimeisen harjoituskerran jälkeen lähdettiin valmistautumaan itse otteluun. Lauantaiaamu koitti ja kello 9:15 Paavo Nurmen Stadionille kerääntyi muutaman aamuvirkun lenkkeilijän lisäksi tusinan verran enemmän ja vähemmän huolella treenanneita harrastelijaottelijoita.

Laitetaanpa lajit pakettiin tiiviinä koosteena, suoritusjärjestyksessä.

100 metrin aidat. Tämä laji meni omalta kohdaltani kylmiltään. Ennen starttipaukkua olin kyllä käynyt varmistamassa, että pääsen aitojen yli. Maaliin oli yllättävän pitkä matka, mutta aidat ja aituri pysyivät pystyssä yhdestä ”rytmihäiriöstä” huolimatta. Hyppyni muistuttivat näin jälkikäteen funtsien sellaisia luonto-ohjelmassa kuolemaansa karkuun kirmaavan gasellin loikkia. Kiire oli, mutta loikat niin korkeista että kärki karkasi.

Kuula. Toimistorotan kädet kiittivät kun selvisi, että kisa pukattaisiin naisten kuulalla. Tätä olin harjoitellutkin, mutta vähän varovaisesti lähti, ei oikein karjahdus irronnut.

Korkeus. Selkeästi teknisin laji. Muistelin hypänneeni ”tosissaan” viimeksi yläasteella. Tulin mukaan jossain 120 sentin paikkeilla ja jätin jopa muutaman korkeuden väliin kun toimitsijat vakuuttelivat riman ja takaliston välissä olevan reilusti ilmaa. Rujolla tekniikalla tulokseksi jäi ihan mukavat 145 cm.

200 m. Määrittelimme matkan maallikoiden nelisataseksi, koska selvästikin sopiva taktiikka oli mennä alku niin kovaa kuin pystyy ja loppu niin kovaa kuin jaksaa. Loppusuoralla todellakin täytyi veivata käsillä vauhtia. 27,16 oli ihan tyydyttävä pinkaisu.

Keihäs. Tähän lajiin harjoiteltiin ristiaskeleita ja vaikka mitä, mutta testien perusteella ”tosta vaan” -tekniikka toimi paremmin. Seppo Rädyn hengessä (mutta ilman röökiä) keppi lensi aika tasaisesti kolmesti yli 7.. ei vaan 25 metrin.

Pituus. Tässä arvioin pärjääväni kunhan vain saisin tuloksen. Pitihän sitä pikku riskillä vetää. No, treeniläpijuoksuissa askel osui kuin osuikin lankun tuntumaan, joten luottavaisin mielin kisaan. Yllätyksekseni kaikki hypyt jäivät vahan taakse ja viimeinen meni teknisesti aika putkeen - tulos 4,88.

800 m. Tässä tuli kiire. Piti nimittäin lähteä kaverin häihin ja siksi hieman aikaistaa viimeistä lajia. Niinpä tyhjennettyäni hiekkalaatikon hiekat lenkkareista pyysin soololähtöä ja sen myös sain. Vetoapuna radalla raastoi sentään harrastekymmenottelijoita 1500 metrillä ja kuten maratonilla olin oppinut, mikään ei piristä yhtä tehokkaasti kuin hitaampien ohittaminen. Viimeisestä lajista irtosi yllättävän helpolla aika 2.29 ja parhaat lajipisteet 700.

Hauskaa oli ja ensi keväänä Turun Urheiluliiton pitäisi kuuleman mukaan järjestää samanlainen kurssiottelu. Avokatsomo suosittelee!

Ottelun tulokset PDF-muodossa.

Tulikokeesta muuten vielä sen verran, että tulevana talvena on luvassa uusia jaksoja talvilajien parissa.