Lappeenrannan NST:n blogissa Antti O. Arponen laskeskelee, milloin seuran vahva juniorityö vuosina 1984, -85 ja -86 syntyneiden poikien ikäluokissa tulee näkymään miesten edustusjoukkueessa.
Arponen huomauttaa, että urheilijan paras ikä on 25—30-vuotiaana, ja päätyy toteamaan:
NST:n kasikutoset ovat 25-vuotiaita syksyllä 2011. Viimeistään silloin rutiini liigapeleissä alkaa riittää.
Nimimerkki X-Paroni kysyy tänään Avokatsomon kommenttiosastolla, puuttuuko TPS:n edustusjoukkueen toiminnasta pitkäjännitteinen toiminta. Vastaukseksi veikkaisin: puuttuu. Varsinainen pitkäjännitteinen toiminta on ollut ellei mahdotonta niin kovasti hankalaa, kun edustusjoukkueen ja junioritoiminnan arjet eivät ole kohdanneet.
Ensimmäiseksi ”oikeaksi” TPS-ikäluokaksi voitaneen laskea vuonna -88 syntyneet, joista rakentuu runko vasta seuran A-juniorijoukkueelle. Ja rakentuu aina kevääseen 2009 saakka.
On osaksi TPS:n oma, osaksi muiden tekijöiden (kuten Avokatsomon kirjoittelun) vika, että TPS:ään kohdistuu kovat odotukset ja ulkoiset paineet. Mutta kun pitkäjännitteisyydestä puhutaan, täytyy todella puhua pitkäjännitteisyydestä.
Miten pitkä aika onkaan vuoteen 2011!
Avokatsomo kirjoitti, että edustusjoukkueen ja junioritoiminnan arjet eivät ole kohdanneet. Varmasti totta, mutta kohtaako ne vieläkään.
Tepsin oma lahjakas 88-89-ikäluokka on täysi-ikäisyyteen ehtineitä pelimiehiä, jotka ovat siirtymässä pojista miehiksi. Tepsin A-juniorit menestyvät hyvin omassa sarjassaan. Mutta miksi nämä lupaukset eivät saa peliaikaa materiaalipulasta kärsivästä miesten edustusjoukkueessa. Täydennykseksi otetaan mieluummin jo peliuran ehtoopuolella olevia divarijyriä.
Tepsin tavoite on liigassa. Sinne voi yltää nykyisillä ”ostomiehillä”, mutta tulevaisuus perustuu seuran omaan tuottamaan pelaajamateriaaliin. Vain junnupelejä tai farmiseura Ruoskassa pelaamalla ei kehity liigapelaajaksi. 18-19-vuotias pelaaja on jo siinä iässä, että ei aina voida olettaa, että sitten ehkä joskus tulevaisuudessa. Monissa urheilulajeissa vastaavanikäiset ovat jo lajinsa olympiavoittajia.
X-Paroni,
mikä on radikaalisti muuttunut viime kaudesta, jolloin junioreiden peluuttaminen miesten sarjassa oli yksi keskeisimmistä pointeista TPS-kritiikissäsi?
No, se tässä ihmetyttääkin.
Jos tarkastelee viime kauden Tepsin edustusjoukkueen nuorten pelaajien peliminuutteja divarissa, niin ne olivat ihan kunnioitettavia. Esimerkiksi Markus Järvinen pelasi 18 ottelua, Ilkka Paju 12, Gottschalk 18, Hautaniemi 6 ottelua jne. Junioreiden peluuttaminen olikin keskeinen pointti viime kaudella.
Nyt samat kaverit joutuvat pelaamaan farmissa tai pureskelevat tuppia filassa.
Ainakin minusta se näytää kovin oudolta. Tai sitten kyseisten pelaajien kehitys yksinkertaisesti pysähtyi viime kaudesta.
Niin, kumpi on parempi vaihtoehto; juniori lähtee istumaan bussiin kokopäiväksi ja saa pelata pari vaihtoa. Vaiko se että juniori pääsee pelaamaan farmissa koko pelin?
x-paroni, sinulla tuntuu olevan vastaus kaikkeen salibandyyn liittyvää asiaan ja tunnut tietävän salibandysta kaiken, niin voit varmasti vastata tähänkin.
Muotoilen edellisen kommenttini uudestaan:
Viime kaudella junioreiden saadessa paljon peliaikaa kritiikki(si) TPS:ää kohtaan perustui siihen, että miesten sarja on sarja miehille, ei junioreille. Ja sehän on totta. Miesten salibandysarjat ovat yhä enemmän ja enemmän miesten, ei junioreiden sarjoja.
Viime kaudella TPS:ssä juniorit saivat enemmän peliaikaa, kun kilpailu pelipaikoista ei ollut yhtä kovaa kuin tällä kaudella.
Tällä kaudella joukkueessa on enemmän miehiä ja siten myös enemmän kilpailua. Jos ajatellaan vaikka kahta rightin pelaajaa, uutta -75-vuosikerran vahvistusta, Tero Astikaista, ja -88-vuosikerran Markus Järvistä, miksi Järvisen olisikin nyt tärkeämpää saada peliaikaa?
Eikö olekin palloilujoukkeelle ideaalinen tilanne, että joukkueessa on sisäistä kilpailua, jossa nuorempi joutuu olemaan vanhempiaan parempi saadakseen peliaikaa?
Piti oikein käydä laskemassa, montako juniori-ikäistä pelaajaa TPS on tällä kaudella peluuttanut. Lukemaksi tuli peräti yhdeksän (9) juniori-ikäistä pelaajaa!! Minusta se paljon, onhan kyseessä MIESTEN 1-divisioona.
”Jos ajatellaan vaikka kahta rightin pelaajaa, uutta -75-vuosikerran vahvistusta, Tero Astikaista, ja -88-vuosikerran Markus Järvistä, miksi Järvisen olisikin nyt tärkeämpää saada peliaikaa”?
Jos tämä oli kysymys, niin vastaan omasta mielestäni seuraavasti:
- Järvisen olisi tärkeämpää saada peliaikaa kuin Astikaisen.
Perustelu:
Vuoden tai kahden kuluttua Tepsi pelaa liigaa. Mutta ei Astikainen, joka ikänsä puolesta lähestyy ikämiessarjaa.
Markus Järvinen pelaa mahdollisesti liigaa, mutta ei pelaa, jos joutuu pitkään viilettämään Paimion Centerissä kakkosdivarin jumbosijoille jumiutuneessa joukkueessa.
X-Paroni,
ennen jatkopohdintoja kuulisin mielellään vastauksesi myös kahteen muuhun yllä esittämääni kysymykseen.
X-Paroni hyvä esimerkki siitä, että TPS tekee asiat aina väärin. Jos peluuttaa junnuja, se on väärin. Jos ei peluuta junnuja, se on väärin. Jos juniorit saavat peliaikaa kakkosessa ja A-junnuissa, se on väärin koska se on väärin. Junnujen pitää siis saada peliaikaa äijissä, mutta äijissä pitää pelata äijiä.
Olympiavoittajia löytyy kyllä 18-19 -vuotiaista, jopa nuorempiakin (mm. Toni Nieminen). Sidney Crosby on syntynyt -87 ja kyykyttää NHL:ää, Cesc vetää Arsun keskikentällä ja koko joukkue rakennetaan hänen ympärilleen. Kyllä kyllä, poikkeusyksilöitä löytyy aina. Yleisesti ottaen kuitenkin sählykin on jo sen verran kilpailtu laji, että ihan helposti alle 20-v. pelaaja ei isossa roolissa vedä ”huippujoukkueissa”.
Voidaan siis sanoa, että Tepsiin mahtuvat tällä hetkellä ne kaikkein lupaavimmat nuoret junnut isoon rooliin, 18-vuotias kapteeni Mikael Lax ja 17-vuotias Lasse Paju kunhan tervehtyy. Muiden pitää vielä tehdä hommia. Eiköhän sieltä 2.divaripelien ja A-poikien SM-sarjan karaisemia nuoria pysty ennemmin tai myöhemmin roolia ottamaan. Sitä varten tuo farmi on olemassa, aikuisten pelien jälkeen on vähän pienempi askel siirtyä pelaamaan siihen edustusjoukkueeseen.
Niin. Kuitenkin Crosbyn ohella NHLstä löytyy monia lähes nelikymppisiä huippupelaajia… Koskaan ei voi tietää kuinka kauan kukainenkin on pelipaikkansa ansainnut. Siksi mun mielestä pitää peluuttaa niitä pelaajia, jotka ovat sillä hetkellä parhaita, iästä riippumatta.
Jokaisella seuralla, siis ihan joka ikisellä jengillä liigasta alimpaan divariin on oma X-Paroninsa.
Kaikki mitä tehdään on väärin, tai ainakin väärät ihmiset tekemässä…
Lappeenrantalaisena täytyy ihmetellä Tepsin käytäntöä. NST on ottanut aina joka kesä omia junnuja edustuksen rinkiin, joskus jopa kymmenkunta A- ja B-ikäistä, ja pojille on aina annettu myös peliaikaa. Joskus on tullut pahasti turpiin kokemuksen puutteessa, kun pelattiin ”junnujoukkueella” monta vuotta divaria, mutta lopulta nousu liigaan onnistui.
Salibandy kuten muukin urheilu vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta myös uskallusta luottaa nuoriin. Lukekaa NST:n Blogin juttuja, voitte ottaa oppia. Ei NST ole edes huippuseura, Blogissa vertaillaan NST:n ja Josban eroja ja todetaan Josban olevan melkein kaikessa edellä.
Kyl maar Turuust liigajengi pitäs saara? Ostomiehillä se ei onnistu.
faktaa on että tepsin pitäisi/olisi pitänyt ajat sitten satsata muutamaan todella kovaan vahvistukseen ja siihen lisäksi omat pelurit niin nousu olisi siinä. Nyt tällä kaudella pientä viitettä siitä mm. Kekkosen värväys. Pitäisi saada vain 2-3 kovan luokan kaveria kehiin. Homma vain kuihtuu jos joka vuosi jää nousu haaveeksi.
Avokatsomo 2003—2053