Iltalehden kuvaaja Kari Kuukka tarjoilee mielenkiintoista tarinaa kuvilla varustettuna yleisurheilun MM-kisoista. Suomen parhaimpiin urheilukuvaajiin lukeutuva Kuukka kirjoittaa kuvaajan näkökulmasta näppärää asiaa peruspulliaiselle. Tärppejä löytyy myös muille kuvaajaniiloille.
Siihen kun lisätään tasainen yli +35°C lämpötila ja painostava kosteus, 20kg erilaisia hilavitkuttimia repussa, 600 mm linssi kameroineen olkapäällä, niin ainekset kirjaimellisesti kypsymiselle ovat olemassa.
Disclaimer: Merkinnän laatija työskentelee itse Iltalehdessä.
Ei-doupatut kilpailijat ovat tulleet maaliin Tour de Francella, kertoo The Onion.
Heistä parhaiten pärjäsi Suomen Piet Kvistik, jonka sijoitus kokonaiskilpailussa oli 142., vain 480 tuntia voittajalle hävinneenä.
Sattuneesta syystä en lihavoi Kvistikin nimeä.
Juttuvinkin tarjosi Anderson.
Aarrearkku YouTube. Canada Cup 1991, Suomi—Tshekkoslovakia, viimeistä puoliminuuttista mennään ja taululla 0—0. Ja sitten tämä. Silloin aamuyöllä minusta tuntui vahvasti, että suomalainen palloilukirous on haihtumassa.
Seuraavat 16 vuotta ovat osoittaneet ilon ainakin osittain ennenaikaiseksi.
Unkari-matsista olen jo toipunut, Juha Miedon kohtalosta Lake Placidissa 1980 samoin ja Masken Carlssonistakin Moskovassa 1986 jotenkuten, mutta Peik Salmisen jatkoaikajäähyä en halua ajatella vieläkään.

Suomen cupia: Honka—Atlantis 2—1 ja.
Kuva: Juhani Järvenpää
Kerran vielä: Suomi—Unkari 12.10.1997.
Sunnuntai-iltapäivää voi viettää hyvän tovin lukemalla Jani ”Karhuherra” Mesikämmenen kirjoituksen Pelit ja vehkeet ja seuraamalla linkkejä sieltä eteenpäin.
Vastaan tulee muun muassa paita, jota NHL-jengi St. Louis Blues melkein käytti.
Toisaalla internetissä: Jaiku ei taida olla vielä yleisesti järin tunnettu palvelu (lue: se on meidän nettinörttien puuhastelua), mutta ne teistä, jotka siellä ovat, voivat liittyä kanaville #salibandy ja #floorball. Mikä tämä tämmöinen Jaiku oikein on, siitä kertoo Ville Säävuoren Lyhyt johdatus Jaikuun.

Katusählyn Suomen mestaruudet ratkottiin tänään Helsingin Kampissa. Sekasarjan vei Stukkendaali Naantalista.

PK-35 ja JJK pelasivat 1—1-tasapelin. Lopuksi PK:n pelaaja kävi kertomassa erotuomarille, montako rangaistuspotkua jäi viheltämättä.
Kuva: Juhani Järvenpää
Football in Finland -blogissa kirjoitetaan Veikkausliigan ottelusta TamU—TPS sekä Tammelan stadionista — kotikentästä.
Harmi, että tuollaisia 2000 ruutua sekunnissa kuvaavia kameroita ei löydy ihan joka videomieheltä — tutkimuskohteita nimittäin riittäisi.
Ruotsin paidassa 27 kertaa puolustanut Gustaf Forsberg ruoskaisee Innebandymagazinetin kolumnissaan laiskoja salibandypelaajia.
Huippuja, jotka tykkäävät peleistä, mutta ovat aina ikävien fysiikkatreenien sattuessa loukkaantuneita tai sattumoisin mummon luona syömässä. Tai onnistuvat välttämään koko kesäharjoittelun ”parantelemalla vanhoja vammojaan”.
Tai junioreita, jotka ilmoittavat olevansa valmiita ”satsaamaan” vaikka eväinä ei ole kuin ylikäyrä lapa ja junnujen pistepörssin voitto.
Miten lie Suomessa.
Jere Karalahden uusi seura on ollut kuuma peruna jo pitemmän aikaa. Spekulaatiot laitettiin vihdoin eilen pakettiin, ja kohupakilla on edessä muutto Ouluun.
Henkilökohtaisesti tuli iskettyä kirves kiveen, kun menin rustaamaan jotain sellaista, mikä oli Matti Virmasta siteeraten paskapuhetta. Tulipahan opittua, että pelaaja-agentteihin kannattaa suhtautua vähintäänkin varauksella.
Ripan mukaan Jeren tapaus on samaan aikaan surullinen ja kuitenkin toiveita herättävä. Oman kommentinsa asiaan tarjoilee myös IFK-expertti Uuge Kojola Snickersin sivuilla.
SportsShooterissa San Jose Sharksin Don Smith kertoo jääkiekon kuvaamisesta. Linkki löytyi Digicamera.netin foorumilta.
Suomessa samaa tekee kattosalamoineen Studio Juha Sorri, jonka kuvapankista löytyy salibandyakin.
Risto Pakarinen kysyy, mitä jääkiekon ystävät lukevat.

Kirkkonummi Rangersin miehet pärjäsivät Riga Openissa parhaalla mahdollisella tavalla.
Matkalla finaaliin joukkue kohtasi (ja voitti) muun muassa Latvian mestari Lauku Avizen — saman joukkueen, jonka vieraana korsolainen kolmosdivarijengi Greasers kävi toukokuussa.
Juttu on otsikoitu IS Veikkaaja -koulukuntalaisittain. Kuva: Kirkkonummi Rangers
Neljännen ja ehkä viimeisen Avokatsomon kesähaastattelun uhri on Tapanilan Erän viime vuoden kapteeni Tom Strömsten.
1. Siirryit kesällä Erästä SSV:hen. Miksi?
— Tuli tunne, että tarvitsen uusia haasteita uudessa ympäristössä. Se oli oikeastaan suurin syy seuranvaihtoon.
2. Pelasit viime kaudella pääosin pakkina, mutta aikaisemmin rooli on löytynyt hyökkäyksestä. Minkälaista pestiä Amu on sinulle kaavaillut?
— Jos esitykset treeneissä miellyttävät, niin eiköhän pelipaikka ole hyökkääjä.
Riittävästä hehkusta: huomasittehan, kun Barry Bonds nousi kaikkien aikojen ykköseksi lyömällä uransa 756. home runin (voiko sen kääntää kunnariksi?)? Kyseisen liigan saitilta löytyy aiheesta spesiaalisivusto kuvineen, videoineen ja audioineen, edellisen ennätysmiehen onnitteluineen ja mitäkaikkea.
(Vinkistä kiitokset Jerelle)
Båstad, kesä ja salibandy: kimmeltävä meri, ottelut ulkona auringon helottaessa sinisen taivaan alla. Jotain hyvin ruotsalaista, spela, sola och bada. Jotenkin suomalaisempaa ovat suosähly ja reiskapallo.
Iso voitto TamUlle. Kuinka iso? Hehkutetaanko tarpeeksi? Sivuamassa myös TamUn blogi.
Veikkausliiga lähtee mukaan käräjöimään YouTubea vastaan.
Huomasitteko taannoin, kun Karjalainen juoksutti joensuulaisurheilijoita 100 metriä? Lempilajimmekin oli mukana.
Tirsamaan Timo Mäkynen haastattelee pesäpalloilija Jarmo Heikkistä.
Meillä muuta urheilua kuin salibandyä dissaavissa piireissä Heikkinen tunnetaan myös nimellä joku pesäpalloilija.
Sommartiden-juttusarjan seuraava uhri on seinäjokistunut oululainen maalivahti. Avokatsomo joutui painostamaan usean päivän ajan ennen kuin teiden tukoksi paljastunut Jarno Ihme suostui vastaamaan muutamaan kysymykseen.
1. Alkuun onnittelut. Pääsit ekalla yrittämällä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen?
— No niinhän siinä kävi. Tuli treenailtua liikuntatieteellisen testeihin keväällä ja alkukesästä kauden loppumisen jälkeen. Pääsin kyllä paikkaan missä luulisin viihtyväni.
On se perhana, että urheilijat eivät saa tehdä vapaa-ajallaan mitä haluavat. Japanilainen sumopainija Asashoryu sai mielestäni kaikin puolin kohtuuttoman pannan pelattuaan viattomasti futista.
Dressed in a tight-fitting ”Rooney” England T-shirt, he showed no sign of discomfort as he skipped tackles, made diving headers and scored off a pass from Nakata.
Antti O. Arposen bloggaus herätti toisenkin kysymyksen.
Tuon tuosta Suomessa uutisoidaan varusmiesaineksen huonontuneesta kunnosta. Arponen kirjoittaa, tietääkseni faktaa, että ”30 vuotta sitten nuorilla miehillä oli nykynuoria parempi peruskunto”.
Miten on kansakuntamme tyttöjen ja naisten laita?
Google saattaisi tietää, mutta ilmeisesti olen niin laiska ja kiireinen etten jaksa hakea.
NST:n blogissa käydään Antti O. Arposen ja Pertti Ukkolan johdolla pohtimaan salibandyn suhdetta huippu-urheiluun.
On varmasti syitä miksi urheilu ei riitä salibandylle, mutta minä en niitä tiedä. Ehkä joku tietää ja kertoo, täällä tai NST:n blogissa.
Sitä paitsi: pelkän pelin pitäisi riittää. Peli on hienompaa kuin mikään urheilu.

On taas elokuun ensimmäinen ja Avokatsomo ikääntyy. Mutta syyskuun ensimmäinen — se se vasta on jotain.
Syyskuuta odotellessa ehtii itse kukin vielä toivon mukaan kerran tai kaksi rannalle päiväunia nukkumaan.
Kuva: A. Koskisen perhealbumi
Avokatsomo 2003—2008