Kommentit

1. 27.8.2007 klo 0.03 Pjotr:

   Oliko pakko?

2. 27.8.2007 klo 0.07 Mika Hilska:

   Oli. Jokin meissä suomalaisissa pakottaa palaamaan näihin.

3. 27.8.2007 klo 8.33 antti:

   Oisko samaan kimaraan vielä Suomi-Tsekki-peli, mikä olikaan, missä Shefkin epäonnistuneen pukkauksen jälkeen Tsekki teki tasoitus/voitto?-maalin.

4. 27.8.2007 klo 14.40 Perttu:

   Tää on aina yhtä loistava.Miten koko matsin ajan urheasti kestetty rankkasade voikaan tuntua kylmältä maalin jälkeen.

5. 27.8.2007 klo 16.18 Maikkel:

   Normaalisti muistellaan niitä hienoja hetkiä urheilussa, pyyhkikää kyyneleet ja laittakaa Mikko Koivun jatkoaikamaali kehiin. Itsesäälissä uiskentelu ei ole tervettä.

6. 27.8.2007 klo 18.23 Just:

   Voi elämä. Pystysitkö jostai kaivaa vaikka kuvia ku suomalaisia tapetaan sodassa tms?

   Puuh. Laski kyl arvostus.

7. 27.8.2007 klo 18.30 Ukko:

   Oli kyllä karua poistua paikalta kun noin 70-vuotias herrasmies jäi katsomoon itkemään katkeria kyyneleitä. Isot on tunteet kun voitetaan ja isot kun hävitään. Ois vaan kiva tietää kuka oli se suomen pelaaja joka ”purki” pallon oman maalin alakulmaan.

8. 27.8.2007 klo 18.39 Tuoppi:

   No ehkäpä tässä oli hieman tärkeämmästä pelistä kyse kuin Mikko Koivun jatkoaikamaalissa?! :D

9. 27.8.2007 klo 18.45 Topi:

   Niin….ikävä kyllä tää suomalainen ns. potkupallo ON vielä tänäkin päivänä kaukana kv-tasosta….paree että nolaamme itsemme vain näillä pikku kentillä ja jätetään noi isommat kentät paremmille.

10. 27.8.2007 klo 19.10 Maikkel:

    ”No ehkäpä tässä oli hieman tärkeämmästä pelistä kyse kuin Mikko Koivun jatkoaikamaalissa?! :D ”

    Se on makuasia joten en puutu siihen muuten kuin sanomalla että molemmissa peleissä oli jatkoon pääsystä kyse, toisessa lajissa Suomi meni jatkoon toisessa ei. Nelosdivaripeli voi olla erittäin tärkeä pelaajille vaikkei se kiinnosta kuin lähimmäisiä jos niitäkään. Jos historiasta kaivetaan urheilusuorituksia niin miksi pitää muistella katkeria tappioita eikä voittoja tai hyviä suorituksia. Tämän päivän pelaajilla ei varmasti ole tämä peli painolastina kun menevät ratkaisupelissä kentälle.

11. 27.8.2007 klo 19.14 Maikkel:

    ”Niin….ikävä kyllä tää suomalainen ns. potkupallo ON vielä tänäkin päivänä kaukana kv-tasosta….paree että nolaamme itsemme vain näillä pikku kentillä ja jätetään noi isommat kentät paremmille.”

    Ei takuuvarmasti ole. Parempi päästä EM-kisoihin ja hävitä kaikki pelit kuin jäädä kolmanneksi lohkossa uinuttamaan että ”näin tässä taas kävi, yhyy…” ja jossitella jonkun pelin lopputulosta tai tuomarivirhettä.

12. 27.8.2007 klo 19.43 es:

    Laittasin kyllä myös Lahden hiihdoista jotain. Niin ja siitä matsista, kun Suomen naiset voittivat Ruotsin säbäMM-kisassa Borlängessa.

    Niissä oli jotain merkittävää, avartavaa, sykähdyttävää itse kullekin.

13. 27.8.2007 klo 22.23 Topi:

    Niin….takaan ja alleviivaan,että JOS Suomi pääsee EM-kisoihin,niin paikan päälle Sveitsiin menen vaikka en lippua saisikaan,mutta siltikin on sanottava,että yleisellä tasolla Suomen pelit ovat potkupalloa….tosin poikkeuksia löytyy!

14. 28.8.2007 klo 8.21 jallu:

    Voi kyynelten valtameri sentään kun sattuu katsoa tuota pätkää. Oikein rintaa ahdistaa katsoa. Toistan Pjotorin kysymyksen: Oliko pakko?

15. 28.8.2007 klo 11.13 Cisse:

    Tappioista saa usein tulevaisuutta varten paljon enemmän tärkeää tietoa kuin voitoista, vaikka niistäkin toki saadaan onnistumisen tunteita, itseluottamusta ja esimerkillisiä suorituksia.

    Voittava kulttuuri vaatii myös kipeiden asioiden käsittelyä, jopa vuosien päästä tapahtuneesta. Historiaa ei nimenomaan saa unohtaa, muuten se menee hukkaan ja virheitä aletaan toistamaan.

    Pitää kuitenkin muistaa pitää kritiikki aina rakentavana kritiikkinä, jotta ei sorruta vain haukkumaan tai voivottelemaan. Kritiikin pitäisi johtaa aina asioiden kehittämiseen ei mielen nujertamiseen.

    Itsessäni video ainakin herätti ennemminkin raivon kuin itsesäälin tunteen. Tunteen, että seuraavaa tällaista ei enää päästetä tapahtumaan!

16. 28.8.2007 klo 11.14 arto kemppi:

    Itse en oikein ymmärrä miten tästä Unkari pelistä tuli niin iso juttu kun siitä tuli. Muistanko väärin, mutta eikös suomi olisi päässyt voitolla vain jatkokarsintaan? Unkarin vastustajaksi asettui, jälleen muistini varaisesti, euroopan silloiseen eliittiin kuulunut Jugoslavia ja luvut oli jotain 6-0.

17. 28.8.2007 klo 11.55 Jan Malm:

    Minä muistelen samaa kuin arto tuossa edellisessä en vain jaksa tarkistaa kun ei oikeasti jaksa kiinnostaa… kirjotan jotta näyttäis siltä että teen jotain työtäkin välillä :)

18. 28.8.2007 klo 13.28 Maikkel:

    ”Itse en oikein ymmärrä miten tästä Unkari pelistä tuli niin iso juttu kun siitä tuli. Muistanko väärin, mutta eikös suomi olisi päässyt voitolla vain jatkokarsintaan? Unkarin vastustajaksi asettui, jälleen muistini varaisesti, euroopan silloiseen eliittiin kuulunut Jugoslavia ja luvut oli jotain 6-0.”

    Näin se taisi mennä, ainakin pääpiirteittäin jos ei ihan täsmälleen. Sinänsä olisi tietenkin parempi päästä jatkoon, mutta ei tuolla Unkaripelillä ole enää mitään merkitystä tämän päivän maajoukkueen tuloksiin. Kertoo enemmän kansan luonteesta kun muistellaan katkeria tappioita ennemmin kuin positiivisia tuloksia.

19. 28.8.2007 klo 14.57 Puukkoa haavassa:

    Tämä vielä perään, niin kyynel iskee silmään…

    http://www.youtube.com/watch?v=DfRaGhVxkN8

20. 28.8.2007 klo 15.35 Tuoppi:

    Nokitan Peik Salmisen jatkoaikajäähyllä…

    Paskapuhetta että Suomi olisi muka huono jalkapallossa. Näissä em-karsinnoissa Suomi on ollut aivan samalla tasolla kuin Serbia ja Portugali!

    ”Niin….ikävä kyllä tää suomalainen ns. potkupallo ON vielä tänäkin päivänä kaukana kv-tasosta….paree että nolaamme itsemme vain näillä pikku kentillä ja jätetään noi isommat kentät paremmille.”

    Voi jessus…mikä hitto on kansainvälinen taso? Missä se raja menee?

21. 28.8.2007 klo 18.07 Just:

    Positiivisille immeisille:

    http://www.youtube.com/watch?v=oAwKwj1oKIk

22. 28.8.2007 klo 18.17 es:

    Mika ainakin lienee päässyt asian yli, kun jo huvittuneena laittaa tällaisia juttuja.

    ”Kertoo enemmän kansan luonteesta kun muistellaan katkeria tappioita ennemmin kuin positiivisia tuloksia.”

    Muistelen itse kyllä suurella lämmöllä (jölkikäteen) kaikkia viluisia/märkiä maaotteluita, intin keikkoja ja erityisesti muitakin rankkoja aikoja. Eli ei se katkeruutta taida sittenkään olla, vaan onhan jotain, josta kertoa jälkipolville. Että selvisinpä!

23. 28.8.2007 klo 19.38 Maikkel:

    ”Muistelen itse kyllä suurella lämmöllä (jölkikäteen) kaikkia viluisia/märkiä maaotteluita, intin keikkoja ja erityisesti muitakin rankkoja aikoja. Eli ei se katkeruutta taida sittenkään olla, vaan onhan jotain, josta kertoa jälkipolville. Että selvisinpä!”

    Siksikö näitä tappiopelejä muistellaan? :)

    Tuskin moni lämmöllä muistaa kuinka Suomi on hävinnyt lätkässä Ruotsille jne, mutta henkilökohtaisella tasolla varsin terve suhtautuminen elämään vaikka intistä ja viluisista/märistä maaotteluista selviäminen on varsin vaatimaton tavoite.