Kytöhonka: Joko aika on kypsä?

Vahvasti tepsiläistaustainen Perttu Kytöhonka kysyy TPS92.comissa, joko aika on kypsä. TPS:n C92-joukkueen vastuuvalmentaja (ja TPS:n seuratoiminnan päällikkö) miettii muun muassa sitä, miten junioreidemme sarjajärjestelmä näkyy poikamaajoukkueemme menestyksessä.

”Aika ei vielä ole kypsä muutokselle”. Tällaisen vastauksen sain Salibandyliiton kilpailupäälliköltä kun kritisoin C-juniorien sarjajärjestelmää — —. En tiedä mitä vaaditaan siihen, että aika OLISI kypsä muutokselle, ehkäpä odotetaan vielä että parkkeerataan tukevasti sijalle neljä?

Pitää läpinäkyvyyden nimissä tietenkin mainita, että kuulun TPS C92:n toimihenkilötiimiin.

0 kommenttia artikkeliin ”Kytöhonka: Joko aika on kypsä?

  1. Eikös ne haastetta haluavat TPS92-jannut voisi pelata joko TPS91-, TPS90-, TPS89-…. TPSmies-joukkueessa. Tai jos koko joukkue haluaa hastetta, niin B:ssä tai jopa A:ssa? Ihan halutun haastetason mukaan.

  2. A-junnut pelasivat paikallisia ja turnauksia ja alkusarjaa kevääseen 1998 asti. Sitten vasta perustettiin A-nuorten SM-sarja niitä seuroja ja pelaajia varten, jotka halusivat kovia pelejä ja kehitystä. B-nuorten SM-sarja saatiin vasta pari vuotta sitten.

    Kiekossa ja fudiksessa nuorten erilliset SM-sarjat olivat itsestäänselvyyksiä jo 1970-luvulla, en tiedä miksi systeemi ei tunnu menevän läpi Salibandyliitossa.

    Siis parhaille SM-sarja myös C-junnuihin ja pian. Siitä on hyötyä kaikille. Höntsääjät, lahjattomammat ja laiskemmat saavat pelata alueellisia lohkojaan syksystä kevääseen samanhenkisiä vastaan. Liigatasolle pyrkivien seurojen ja pelaajien hyvin harjoitelleet (?) junnuporukat taistelevat syksystä alkaen samanlaisia porukoita vastaan ja saavat jo C-junnuissa 25 kunnon peliä kaudessa.

    Ei se sen kummempaa ole. Vapise Ruotsi!

  3. Olen samaa mieltä siitä, että B-pojille tulisi kehittää A-poikia vastaava SM-sarja, alkusarjan pelit ovat lähinnä ylijuoksuja esim. SB Vantaan kaltaisille joukkueille, joka neppaili itsensä jatkoon maalierolla 73-6. Otteluista tiukin päättyi 11-2, suurin osa keskeytykseen. Joukkueen parhaimmisto toki tukee myös seuran A-junnuja, mutta kovat pelit omassa ikäluokassa olisi kaikkien eduksi!

    C-poikienkin sarjaa tulisi kehittää kilpailullisempaan suuntaan, jossa jonkinlainen kevyt SM-sarjasysteemi voisi olla käytössä, mutta yksittäisiin otteluihin pojat taitavat olla vielä nuoria.

    Tämä toki vain pelaajan omasta näkökulmasta

  4. Yksittäisi pelejä! Tämä on tärkeä!

    SM-, divari- ja höntsäsarja! Divari ja höntsä erikseen koska löytyy joukkueita jotka haluaisivat pelata kunnon pelejä mutta välttämättä taidot ei siihen riitä tai SM-sarjasta ei löydy paikkoja. Ja toisaalta nämä ei halua hakata näitä ns. umpisurkeita 100-0.

    Nämä molemmat tulisi tehdä ainakin B-pojissa ja jälkimmäinen eli sarjatasot tulisi tehdä C-poikiin. Ja A-poikien divariin yksittäiset pelit. Mitä minä liitolta olen saanut syyksi miksi näihin ei mennä on kustannusten liiallinen nousu. Tiedä häntä, kai ne nousis. Mutta kyllähän näitä pelejä omilla harjoitusvuoroilla voi pelata varsinkin jos vuoro on 1h 30min niin siinä ajassa kyllä ehtii vetämään pelin joka on 3x15min. Taitaa melkein ehtiä vaikka olisi tehokas peliaika.

    Minä henkilökohtaisesti olen AINA ollut ja tulen AINA olemaan turnausmuotoista pelaamista vastaan kun pelataan ns. tärkeistä asioista kuten SM-kulta tai SM-sarjaan noususta! Turnausmuotoinen pelaaminen on taas todella hyvä asia nuoremmissa junioreissa ja jossain aikuisten alasarjoissa (4, 5 ja 6-divari). Mielestäni kolmosessa tulisi jo pelata yksittäisiä tai ainakin joukkueilla olla siihen mahdollisuus jos haluaa.

    En ymmärrä millä järjellä liitossa esim. vedettiin läpi tämä sääntö että saa pelata vain yhden ikäluokan otteluita saman päivän aikana. perusteluhan oli että näin junioreiden loppuunpalamista ehkäistään. Ja paskan marjat. Sitten kyllä voi olla esim. 3 peliä saman päivän aikana jossain A-junnujen divarissa ja seuraavana päivänä samalla pelaajalla voi olla 2 peliä b-poikien sarjassa. Mutta sitten taas jos A- ja B-pojilla on samana päivänä pelit niin pelaaja ei saa pelata yhtä peliä molemmissa sarjoissa, mutta jos toisessa ikäluokassa on 3 peliä niin hän saa pelata ne kaikki. SAIRASTA!

    Ja sitten hieno esimerkki tästä turnausmuotoisesta pelaamisesta ja sen loistavuudesta. Kuvitelkaa tilanne jossa lohko a:n joukkue 1 on jo varmistanut karsintapelipaikan ennen viimeistä turnausta kun taas lohko b:n joukkue 2 ei vielä sitä ole tehnyt ennen viimeistä turnausta. Näin ollen joukkue 1 tietenkin pistää parhaat vilttiin viimeisen turnauksen peleihin ja joukkue 2 vetää pelit täysillä jotta varmistaa karsintapelipaikan. turnauksen jälkeen pidetään ehkä tunnin tauko ja sitten joukkue 1 ja joukkue 2 kohtaavat karsintapelissä. Kumpikohan voittaa??? Jos joukkueet muuten ovat tasaväkisiä kun pelaavat vastakkain. Voin aika suurella varmuudella sanoa että tätä epäoikeudenmukaisempaa ei urheilu enää voi olla :). Toinen jengi tulee pelaamaan periaatteessa yksittäistä peliä kun toinen tulee kahden mahdollisesti kovan pelin jälkeen. En ikinä ole tässä tilanteessa ollut ja toivottavasti ei ikinä tarvitsekaan olla niin päin peetä tämä on.

    En tiedä tais mennä aika paljon off-topic mutta ihan sama, sainpahan raapustettua jotain. Ja sekavaa toi teksti ainakin on, sori en vaan osaa.

  5. Mä en myöskään ole ikinä tajunnut miksi salibandyssä pitää pelata sarjat turnauksina. Enkä myöskään tajua miten ne kustannukset kasvaa, jos joukkueet pelais omilla vuoroillaan ja maksais ite tuomarit? Ainakin Liiton kustannukset mun ynnäysten mukaan vähenis. Vai eikö? (Ai niin, sitten ei vois enää kerätä seuroilta/joukkueilta niin isoja osallistumismaksuja. Tai vielä parempi, kerätään edelleen samat rahat ja käytetään ne fiksusti lajia edistämään.)

    Eikös tää helpottais myös sitä kuuluisaa hallipulaa, kun viikonlopuillekin vois ottaa treeni- tai pelivuoroja, kun halleja ei o varattu turnauksille? (Ai niin, täähän sotii sitä vastaan, että aikuis- ja nuorisosalibandypelaajille vapaaviikonloput on kännäämistä varten ja välillä pitää käydä pelaamassakin.)

    Pelasin ite joskus koripalloa nappulana ja kyllä siellä ne yksittäiset ottelut toimi ihan hyvin 10-v tytöillekin. Sama tällä hetkellä futiksessa. Ei se yksittäinen ottelu oo mikään ”liian iso juttu junioreille”. Kuhan pelaavat ja pystyvät paremmin keskittymään jokaiseen peliin sen sijaan, että pitää miettiä miten jaksaa pelata päivän toisen tai kolmannen pelin. Suorituksetkin vois parantua. (Ai niin, ja sitten vois vielä tehdä erilaisia peliaikoja erilaisille ikäluokille ja tasoille vaikka näin: 5-10 v. 3x15min jatkuvana, 10-15v ja harrastelijat pelaa 3×15 tehokkaana ja 15- pelaa 3×20 min tehokkaana. Mutta onhan toi liian hankalaa.)

    Ugh. :)

  6. Yksittäisten pelien ja turnausten verttaulua maallikon tekemänä.

    Jos lohkossa on 10 joukkuetta jotka pelaavat kaksinkertaisen sarjan = 90 ottelua kauden aikana.

    90 peliä turnausmuotoisessa sarjassa 3×15 min peliajalla = 90 h saliaikaa.

    90 yksittäistä peliä 3x20min peliajalla = 270 h saliaikaa.

    Jokainen joukkue olisi 9 kertaa kotijoukkueena joka vastaa juokevista kuluista ja järjestelyistä. Jos ei mahdu kunnalliseen halliin pelaamaan niin hinta plompsahtaa aika korkeaksi. Halutessaan voi vaikkapa Arena Centerin hinnastosta laskea mitä 3 h salivuoro maksaa.

    Myös erotuomarien taksa nousee, turnauksissa se on 17-25 EUR per dumari sarjatasosta riippuen, yksittäisissä peleissä halvin taksa näyttää olevan 60 EUR per dumari. Siihen sitten vielä mahdolliset matkakulut päälle.

    Sitäkin kannattaa miettiä että monellako joukkueella on ihan oikeasti rahkkeita järjestää yksittäisiä pelejä kunnolla. Eli löytyykö osaamista/halua sumplia otteluohjelmia ja salivuoroja liiton, hallien ja vastustajien kanssa. Turnausmuotoisessakin sarjassa se vastuujoukkue nakki on ainakin itselleni todellista tervanjuontia, miten mahtaa innostus riittää kun se pitäisi hoitaa parin viikon välein?

    Pelillisesti yksittäiset ottelut olisivat toki turnauksia parempia. Kaveri pelasi kauden Tukholmassa V divarissa, siellä pelit olivat yksittäisinä 3x20min ottelina. Kolikon kääntöpuolena oli että pelejä oli melkein joka viikonloppu, ja alasarjapelit olivat melko ikäviin aikoihin.

  7. 1) eiköhän näihin salivuorojen hintoihin voisi liitto vaikuttaa kuten nytkin. (eivät tietääkseni maksa täyttä hintaa turnauksista nytkään)

    2) Yksittäisen pelin järjestäminen nyt ei vaadi paljoakaan työtä verrattuna johonkin turnaukseen kun pitää koko päivän ajaksi saada porukkaa hoitamaan kelloa jne.

    3) Omat harjoitusvuorot otteluille!!! Jos niitä ei ole, ei mielestäni tarvitse olla edes ns. kilpasarjassa mukana!

    4) monta muuta asiaa en jaksa kirjottaa enää… joskus ehkä tulee jos kukaan ei ehdi ennen…

  8. Liiton on helpompi vaikuttaa hallien hintoihin silloin kun on itse asiakkaana, eli tekee isona könttänä varauksen.

    Omien vuorojen käyttä olisi toki näppärintä, mutta monellako joukkueella on käytössään riittävän pitkä vuoro 3×20 min yksittäiselle ottelulle?

    Itse pelaan divarin lisäksi Etel-Suomen Aluesarjassa joka toimii yksittäisinä peleinä omalla salivuorolla. Erittäin mukava sarja, mutta peliaika on typistetty 2×20 min että mahtuu tunnin vuorolle.

    Yksittäiset kunnolliset ottelut olisivat urheilullisesti ehdottomasti paras ratkaisu, mutta ei pidä vähätellä sen aiheuttamia kustannuksia ja työmäärää kauden aikana.

  9. Aiheeseen sen kummemmin juuri nyt kommentoimatta, Ruotsissa taitavat junnuissa aika pitkään pelata juurikin tuollaisia kaksieräisiä yksittäisiä otteluita (2x15min tai 2x20min. Sillä tavalla mahtuvat tunnin vuorolle.

  10. jeejee: taisin vähän huonosti selittää, kun mun tulkinnan mukaan me puhutaan eri asioista. ei se, että pelataan turnaus yksittäisinä otteluina, tarkota että heti pitäis vetää touhu lisenssien taakse ja tarkkojen järjestelyprotokollien alle.

    3×15 min tehottomana ehtii pelata 1h vuorolla (tai nipistetään minuutti pois joka erästä ni mahtuu vielä paremmin)

    3×15 min tehokkaana ehtii pelata 1,5h vuorolla(erätaukojen aikana ei tarvi olla kahvila auki ja pelaajille riittää 5 min tauoksi, alkulämmöt voidaan hoitaa pääosin kentän ulkopuolella)

    3×20 tehokkaana ei tarvi myöskään sitä puolen tunnin alkulämpöä kentällä huippumatsien tapaan, pelin ehtii pelata 2h vuorolla oikein hyvin (myös näitä vuoroja on olemassa)

    ei sen yksittäisen ottelun tarvi olla järjestelyiltään välttämättä liigatasoa. nythän se ero, kun hypätään turnauksista yksittäisiin, on nimenomaan tekemällä tehty järkyttävän isoksi. miksi? tällähän onnistutaan jo karsimaan kasa osaavia ja taitavia pelaajia/joukkueita keskittymällä johonkin muuhun ku itse peliin. saatikka sitten vielä se ero, mikä jollain yksittäisillä b-tytöillä on hypätä maajoukkueeseen!

    kun pelin pystyynlaittamiseen riittää vallan mainiosti 2 toimitsijaa, 1 tuomari ja 2 joukkuetta, sekä tietysti paikka missä pelataan. ei tarvita kaukalonsuoristajia tai kuuluttajia.

  11. Hyvää pohdintaa aiheesta.

    Oma suosikkini olisi juuri tuo 3×15 min, mahdollisesti jopa tehokkaalla peliajalla. Se vain vaatisi 1.5 – 2 h vuoron. Tuntiin mahdutetut pelit ovat pikkuisen lyhykäisiä, ainakin aikuisille.

    Nykyisessä järjestelmässä turnausmuotoisten pelien muuttuminen yksittäisiksi 3x20min peleiksi on monelle joukkueelle liian iso hyppy.

  12. Just näin. Huomasin että toisella kommentillasi olit aika paljon samoilla ajatuksilla.

    Olispa kiva kuulla lisää mielipiteitä asiasta. Ja varsinkin, että mitä hyötyjä nykyisestä systeemistä on. Minä kun en niitä oikein näe.

  13. Tähän B-junioreiden SM-sarjaideaan A-junioreiden tapaan vielä palaisin. Samalla seuralla ei aina ole peräkkäisinä ikäluokkina tarpeeksi ja tarpeeksi laadukkaita junioreita, joten sarjapaikasta luopumisia tulisi koko ajan, ja tasoerot kasvaisivat tiettyn joukkueiden toimesta. Jos esimerkiksi runkopelaajat ovat ikäluokkaa -90, jotka eivät saa pelata enää ensi vuonna, muutamalla ysiykkösellä ja täyttömiehinä toimivilla -92-syntyneillä ei SM-sarjassa pelaaminen ole mielekästä.

    Jonkunlaiset karsinnat sinnekin on pakko järjestää, joten ei nykyinen systeemi niin heikko ole jos joukkue pääsee SM-sarjaan ensimmäisten karsintojen kautta. Huonotasoisia pelejä ei kuitenkaan kovin montaa tule. Huonoin tilanne on kuitenkin hyvällä joukkueella jolle sattuu vaan vastaan karsinnoissa yksi Suomen parhaimmista joukkueista. ”Joudutaan” aluejatkosarjaan jossa taso onkin sitten aivan eri. Joissain tapauksissa kovia pelejä ei tule ollenkaan marras-maaliskuun aikana. Sellainenkin mahdollisuus on että ei tule kuin yksi kova peli, mikä hävitään ja sitten seuraava tärkeä peli ajoittuukin maaliskuulle.

    Kyllä nykyinen systeemi on loppujen lopuksi ihan hyvä, mutta pientä hiomista siinä on. Ideaali tilanne on että jyvät erottuvat akanoista heti kauden alussa, mutta karsinnat siihenkin vaaditaan. Ideoita?

  14. Oman kokemuksen perusteella nykyiset yksittäiset ottelut (3*20 tehokasta), kestävät 1h40min – 2h10min. Tarkemmankin tilaston pystyisi liiton ja liigan sivuilta rakentamaan. Peleille pitää siis varata 2,5h vuoro, jopa ilman lämmittelyä. (en nimittäin haluaisi olla seuraavalla vuorolla, vaikka satunnaisesti edellisen vuoron peli jatkuisi vuorollani)

    Olen samaa mieltä Kytöhongan kanssa, että nuoremmillekin junnuille tarvittaisiin ehdottamasti valtakunnallinen sarja. Jos pelataan SM-mitalleista, pelataan parhaita joukkueita vastaan niin paljon kuin mahdollista. Joukkueiden sijoittuminen sm-sarjaan ja alueellisiin sarjoihin voidaan sitten määrätä ilmottautumisen ja karsintojen avulla.

    Jos kustannuksista halutaan säästää, c-juniorit voisivat toki pelata otteluitaan turnausmuotoisesti. Tärkeämpää on pelata kovia kuin täyspitkiä otteluita.

    Tuomaritoiminta olisi varmasti tasaisempaa, kun et-asettelija tietäisi, että turnauksessa pelaavat ikäluokkansa huiput. Ehkäpä peleissä uskaltaisi oikeasti antaa pelata fyysisemmin…

  15. Paljon tekstiä, hyvin vähän asiaa.

    Kuinka moni oikeasti tietää miten jalkapallon A- ja B-SM toimivat? Vinkkinä voin kertoa, että ne eivät toimi sarjapaikkojen säilymisen osalta kuten salibandyliiton liigat ja divisioonat.

    Seurojen näkökulmasta Nuorten SM-sarja (A-SM) on taloudellisesti erittäin raskas sarja. Olenpa kuullut seuroista, joissa kausi maksaa yksittäisen pelaajan osalta yli 1200€. Suurin osa kuluista tulee yksittäisten pelien vuoroista ja tuomarimaksuista sekä tietysti pidentyneiden vieraspelien matkoista. Ei siellä kuuluttajia ole peleissä aina näkynyt ja kaukaloa ei kukaan takuuvarmasti ole suoristamassa. Niin vähällä kaikki pyritään tekemään kuin järkevää on.

    Ruotsin sarjasysteemeiden vertaaminen Suomeen vastaaviin on täysin perusteetonta. Pelaajamäärä Ruotsissa kun on vain kolminkertainen. Lisäksi Ruotsissa pelaaminen ja harjoittelu perustuvat suurimmaksi osaksi lähes ilmaisiin kunnallisiin halleihin. Kustannukset pelaamisesta ovatkin vähän toista luokkaa eteläisessä Suomessa kuin esim. Tukholman seudulla.

    Jos Suomi haluaa pärjätä Ruotsin kanssa kansainvälisessä kilpailussa nuorten ja aikuisten osalta, niin ainoa keino on pyrkiä laajentamaan tasokasta pelaajatuotantoa. Periytyvien sarjapaikkojen sarjat junioreissa eivät tätä pahemmin edistä. Jos pelkällä sarjatoiminnan muutoksella saataisiin kurottua kiinni kolminkertaisen pelaajamassan tuomat edut, niin jopas on.

    3*15min pelien pelaaminen yksittäisinä peleinä on täydellisen järjenvastaista. Pelkästään matkoihin ja peliin valmistautumiseen menee yli kaksin kertainen aika kuin itse peliin. Extra kivana saadaan kasvavat sali- ja tuomarimaksut. Näitä kuluja ei vain pysty ”neuvottelemaan” alas, sillä liitto suurien kokonaisuuksien ostajana saa ne jo nykyisin parhaaseen hintaan. Ainakin Länsi-Suomessa on hieman pakostakin saatu tällä kaudella ainakin miesten 3.divisioonassa ja A-poikien 1.divisioonassa pelata yksittäisiä pelejä ja hirveästi kehuja en näistä ole kuullut. Pelkästään yksittäisten pelien ajoista sopiminen on ruljanssi, jota en junioreihin haluaisi. Jos peliaikaa vielä lyhennettäisiin, niin kyllä huumori alkaisi loppua aika monelta.

    Salibandyliiton yksi JÄRKEVIMPIÄ ratkaisuja oli rajata junnupelaajien pelit yhteen sarjatasoon päivässä. Haittaa eivät koe kuin seurat, jotka yrittävät väen väkisin pelata samalla materiaalilla useampaa sarjaa ja tällöinkin on enemmän huonoa tuuria, jos pelit osuvat samaan päivään. Erittäin vähän oli järkeä siinä, että esim. A-SM pelaajat kävivät aamupäivällä pelaamassa yhden pelin toisella puolella Suomea ja ajoivat illaksi ”nopeahkosti” pelaamaan miesten liigapeliä.

  16. Kuten Perttu itsekin huomauttaa vertaus Tukholman salibandyyn ei oikein toimi koska isoimmat seurat liikuttelevat pelaajia joukkueesta toiseen vähän miten sattuu. Tukholman piirissä saa pelaaja pelata useammassa joukkueessa samassa ikäluokassa kunhan ei pelaa kahdessa eri joukkueessa jotka pelaavat samassa sarjassa. Kun pudotuspelit alkavat pelaaja ei saa pelata kuin yhdessä joukkueessa. Tästä johtuen Tukholman suuret seurat ilmoittavat joukkueita joita ei oikeasti ole vaan jotka koostuu muiden joukkueiden jäsenistä. Esim. 93-syntyneiden ylimääräisessä joukkueessa voisi pelata ne 93-syntyneet jotka saavat vähän peliaikaa ja ne täydennetään lahjakkailla 94-syntyneillä. Onnistuisiko tämä pääkaupunkiseudulla..? Valtakunnallisesti tämä on aika vaikea saada kasaan koska pelaajia ei ole tarpeeksi.

    Yksittäiset pelit ovat mielestäni urheilullisesti parempi. Liitto voi edelleen varata halliajat kuten ennenkin, turnauksien sijaan sinne laitettaisiin yksittäisiä pelejä. Kustannukset taas voivat olla isot. Esimerkkinä voidaan käyttää tämän vuoden B-poikien SM-sarjaa. Sinne pääsi Pohjois-Suomesta PaKa Kuusamosta. Soittakaa paikalliselle bussiyhtiölle ja kysykää paljonko bussikyyti päiväksi Kuusamoon maksaa. Kertokaa se seitsemällä (PaKan kustannukset). Ehkä SM-sarjan joukkueet voisivat tasata kaikki matkakulut..? Turnausmuotoisista peleistä pitäisi silti luopua jos se on mahdollista. Urheilullisuudelle pyllistetään oikein kunnolla kun karsinta- tai jatkopelit ovat turnauksen jälkeen ja tunti ennen peliä on epäselvää mikä joukkue menee jatkoon…

    Jan Malmin ensimmäisen kirjoituksen voisi melkein allekirjoittaa, en ehkä allekirjoittaisi että omia harjoitusvuoroja käytettäisi peleihin vaan edelleen viikonloppuna voidaan pelata ”turnausajoilla” ja loput pelit sitten mahdollisesti harkka-ajoilla. Ei harjoituaikoja uupuvia joukkueita voi syrjiä vaan parhaat pelatkoon parhaiden kanssa.

    Tämä sääntö, että saa pelata vain yhdessä ikäluokassa on todella typerä. Mistä tämä on edes pulpahtanut esille? Onko joku pelaaja palanut loppuun? Eikö valmentajat ja ennen kaikkea vanhemmat ole vastuussa näistä asioista? Pelaaja voi edelleen harjoitella kahden tai useamman joukkueen mukana (ehkä joka päivä tai enemmänkin), mutta pelipäivänä pitää valita missä pelaa!!! Eihän sitä sitten pala loppuun jos jättää sen yhden pelin viikossa väliin!!!

    Loppujen lopuksi näkisin asian niin että Suomessa on pakko junioreille järjestää SM-sarjoja nuoremmille ikäluokille jos aiotaan edes hitusekaan kamppailla NMJ-kullasta lyhyellä aikavälillä (NMJ-kullasta kamppailu ei ole pakollista), mutta parempi keino olisi saada kasaan joukkueita, ihan naisten alapäästi joukkueita, jotta saadaan kasaan alueellisesti kovia sarjoja ja näistä parhaat sitten pelaa SM-sarjaa tai vastaavaa (lohkoja voisi olla enemmän kuin kaksi) ja niistä parhaat pelaajat NMJ:ssa. Valtakunnalliset SM-sarjat vievät hirveästi aikaa syrjäisimmiltä joukkueilta ja useampaa lajia harrastavat voivat joutua valitsemaan lajinsa ”liian aikaisin” näistä syistä.

  17. ”Salibandyliiton yksi JÄRKEVIMPIÄ ratkaisuja oli rajata junnupelaajien pelit yhteen sarjatasoon päivässä. Haittaa eivät koe kuin seurat, jotka yrittävät väen väkisin pelata samalla materiaalilla useampaa sarjaa ja tällöinkin on enemmän huonoa tuuria, jos pelit osuvat samaan päivään.”

    Eikö tämä pitäisi olla seuran oikeus, jos se on mahdollista? Mitä sanot junnulle joka istuu edustuksen viltissä ja ei näin ollen saa pelata seuraavaa samassa hallissa pelattavaa junnupeliä kavereidensa kanssa säännön takia? Seurojen pitäisi varautua näihin tilantieisiin jossa pelit ovat samanaikaisesti nostamalla nuorempia junioreita, mutta tästä säännöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kateellisten sääntö sanon minä!

  18. Yhä edelleen nykysäännöllä on nuoremmissa junioreissa pystynyt samalla joukkueella pelaamaan kahden ikäluokan pelejä. Seuran tyhmyyttä taas on, jos kuvailemaasi tilanteeseen ajaudutaan. Vinkit eivät koskaan maksa mitään ja saat Maikkel yhden. Saman seuran eri joukkueiden valmentajat voisivat vaikka puhua toisilleen. Valmentajat voivat sopia, että edustuksen peliin lähtevät päällekkäisenä päivänä ne juniorit, jotka ovat pelaavassa kokoonpanossa. Viltissä olevat juniorit taas eivät siellä kehity, joten heidät on fiksumpi lähettää pelaamaan junnupelejä. Junnut ymmärtävät tämän varsin hyvin ja pystyvät myös niihin peleihinsä näin keskittymään.

  19. ”Kuinka moni oikeasti tietää miten jalkapallon A- ja B-SM toimivat? Vinkkinä voin kertoa, että ne eivät toimi sarjapaikkojen säilymisen osalta kuten salibandyliiton liigat ja divisioonat.”

    Ei mielestäni välttämättä tarvitse pohtia mitä jalkapallo tekee – ei toisaalta niinkään että sieltä mallia ei voisi ottaa.

    Oman kritiikkini kärki on suunnattu ennen kaikkea C-ikäluokan sarjajärjestelmää kohtaan ja näkisin B-poikien sarjasysteemin toimivan vallan mainiosti jo C-ikäluokassa. Miksi näin ei ole tehty – ”aika ei ole ollut kypsä”. Voin kuvitella, että esim. OLSin C92-joukkueen tai Nurmon Jymyn C92-joukkueen mielestä aika on hyvin kypsä. Länsirannikkohan on C-ikäluokassa tiukkojen pelien suhteen kuin NHL:n pudotuspelit jos verrataan esim. Pohjois-Suomeen tai Pohjanmaahan.

    Mehän olemme tästä VP taannoin jutelleetkin, kun oltiin tilanteessa jossa Länsirannikolla oli kolme homman tosissaan ottavaa joukkuetta ja vain kaksi pääsi siitä jatkamaan. Oli hieno kausi, kun vetämäni joukkue sai kauden aikana neljä hyvää peliä liiton sarjassa.

  20. ”Vinkit eivät koskaan maksa mitään ja saat Maikkel yhden. Saman seuran eri joukkueiden valmentajat voisivat vaikka puhua toisilleen. Valmentajat voivat sopia, että edustuksen peliin lähtevät päällekkäisenä päivänä ne juniorit, jotka ovat pelaavassa kokoonpanossa. Viltissä olevat juniorit taas eivät siellä kehity, joten heidät on fiksumpi lähettää pelaamaan junnupelejä. Junnut ymmärtävät tämän varsin hyvin ja pystyvät myös niihin peleihinsä näin keskittymään.”

    Kiitos vinkistä, kerrotko vielä mitä mahtavaa hyötyä tästä säännöstä on..? Miksi seuran pitää valita kummassa pelissä junnu pelaa kun hän voisi pelata molemmissa? A:n SM-sarjassa on 21 peliä, divarissa 27 ja liigassa 26 peliä (menikö oikein?). Montakohan pelipäivää ei ole päällekkäin? Ei varmaankaan montaa, varsinkaan syrjäseutulaisilla, jotka eivät pelaa juuri ollenkaan arkisin kummassakaan (edustus & A-jun) (syrjivähän tästä saatiin lopulta :) ). On aivan järjen vastaista KIELTÄÄ muuten edustuskelpoisen pelaaminen koska..? Viltissä istuva pelaaja ei istu viltissä koska hän on tarpeeton. Joku loukkaantuu ja vaihtomiestä haetaan, mutta hän ei voikaan pelata koska hän pelasi junnupelin aamulla. Tämä hankaloittaa junioreiden kokeilua edustuksessa aivan turhaan. Eikö huonommat pärjää muuten kuin kieltämällä parhaiden mukana olon?

    Ihan oikeasti kysymys: Minkä ikäisissä on tämä kieltosääntö? Ainakin A:ssa…

  21. Maikkelille: äijä puhuu asiaa. Ja vastaus: kaikissa minun tietääkseni!

    Juuri tuo että vain koska pelaaja on pelannut aamulla vaikkapa omassa ikäluokassaan B-pojissa niin hän ei sitten voi enää olla kokoonpanossa illalla pelattavassa A-poikien pelissä. Mitäs järkeä siinä on? Kyseinen pelaaja olisi siis ollut kokoonpanossa esim. täydentämässä joukkuetta loukkaantumisten varalle kun A-poikia on vaikkapa pelaamassa edarin kanssa tai loukkaantuneena. Tällaisia tilanteitahan ei tule näillä ISOILLA seuroilla mutta pienemmillähän tällaista voi tulla ja vielä paljonkin.

    Ok, tässä esimerkkitapauksessa voi tulla kolme peliä samana päivänä but so what? Voihan siellä omassa sarjassakin tulla sama tilanne eli kolme peliä samana päivänä. Mielestäni tämä sääntö olisi paljon fiksumpi esim. max 3 tai 4 peliä viikonlopun aikana tai vaikkapa 2 peliä vuorokauden sisällä (vuorokausi laskettaisiin ensimmäisen pelin alkamisesta, näin varmistetaan lepo). Tai sit heitetään koko sääntö roskiin :)

    Mut hei tää on aika pitkälle off-topiccia, sori että alotin :).

  22. Tätä tämä SUOMALAINEN sääntely on.

    Kyllä jokainen junnu/vanhempi/valmentaja osaavat yhdessä sopia, mikä määrä on hyväksi. Eihän ketään varmaan ole pakotettu pelaamaan enemmän kuin haluaa, vai onko? Roskiin tuollainen säännöstely.

    Olen ehdottomasti sitä mieltä, että fiksulla sarjajärjestelmällä voitaisiin toteuttaa myös C-junnuissa kunnollinen SM-sarja. Miksei alueita voida vähän katsoa tasojen mukaan? Ennen kautta katsottaisiin, että lännestä sm:ään 3 joukkuetta, etelästä 4, idästä 2, pohjoisesta 1…siis sillä tavalla, että voidaan kuvitella lopussa PARHAIDEN taistelevan mitalleista.

    Myös yksittäisten pelien kannalla olen – varauksella. On paljon sarjasta kiinni, onko yksittäiset parempia. A:n divari on niin höntsäsarja, että olkoot turnausmuotoisena, samaten pienempien junnujen haastajasarjat ja aikuisten alasarjat. Sielläkin voisi kuitenkin harkita 3. ja ehkä jopa 4. divarin pelattavan yksittäisinä otteluina ”viikonloppuisena liiton turnausvuoroilla” tai omilla vuoroilla. Ja edelleenkin: jos omaa vuoroa ei ole, ei tarvitse kilpasarjassa pelata.

    (ensimmäinen kommenttini jatkoaikaan ikinä!)

  23. ”Mielestäni tämä sääntö olisi paljon fiksumpi esim. max 3 tai 4 peliä viikonlopun aikana tai vaikkapa 2 peliä vuorokauden sisällä (vuorokausi laskettaisiin ensimmäisen pelin alkamisesta, näin varmistetaan lepo). Tai sit heitetään koko sääntö roskiin :)”

    Tän asian tiimoilta on pakko muistella kun Värmdö IF:n B-pojat olivat Tukholman parhaita…

    Hemmesta Sporthallissa oli neljä peliä (B-jun, A-jun, 4-div ja reservisarja) ja KYLLÄ osa pelaajista pelasi kaikissa peleissä (joka peli 3 x 20, ei tehokasta peliaikaa). Tuskin mikään poikkeava tilanne näille pojille, muutamilla on NMJ kokemustakin. Onko se sitten niin kauheaa? Kai pojat osaavat sanoa että nyt riittää jos eivät jaksa? (Poikien vanhemmat varmaan katsomossa) Tervettä järkeä näissä tilanteissa tarvitaan, ei liiton säännöstelyä. En ymmärrä miten joku ulkopuolinen saa sanella seuran peluutuspolitiikan, varsinkin edustuksessa pienessä roolissa olevat nuoret jäävät kokonaan pois junnusarjoista…

  24. Keskusteluun yksittäisistä peleistä. Tietääkseni liitto teki muutamia vuosia sitten olosuhdekyselyn jossa murskaava enemmistö alasarjan joukkueista oli yksittäisiä pelejä vastaan.

    Itsekin mieluimmin ”uhraan” 9 viikonloppua alasarjan peleilleni ja pelaan kaksi peliä aikalailla putkeen päivän aikana, kun vaihtoehtoisesti 18 viikonloppua järjestelen vain sen yhden tunnin mittaisen pelin vuoksi.

    Täysin yksittäisissä peleissä jos pelataan arkisin tulee tuomarikustannukset nousemaan huomattavasti. ”Viiskasi” mainitsi tuolla että eihän yksittäiseen peliin tarvitse kuin yhden tuomarin. Mielestäni yhdellä tuomarilla pelaaminen tulisi jo ainakin liiton peleissä unohtaa lopullisesti. Oma joukkueeni pelasi tällä kaudella jo kaikki treenipelitkin kahdella tuomarilla ja sen huomasi. Kaikenlainen kitinä tuomareille väheni 80%:a verrattuna yhteen tuomariin ja pelin taso sekä siisteys nousi huomattavasti.

  25. Okei, mä alan vähitellen ymmärtämään miksi noita turnauksia pitää pelata. Aika villiä, että siellä missä se olisi muuten rahotuksen puolesta mahdollista, on hallivuokrat esteenä. Toisaalta taas siellä, missä hallivuokrat ei ole esteenä on muu rahotus hankalampaa.

    Kurkkasin nopeasti Etelä-Suomen alueen lätkäsivuilta, eikä ne 95-syntyneet sielläkään mun mielestä näyttäny pelaavan mitään turnauksia. Ja ton lätkän vuorojen vasta kalliita pitäiskin olla. Valitettavasti, vaikka salibandyn alotuskynnys joskus on ollut matala, se ei sitä taidaa enää olla vaikka miten mainostettais.

    Samalla tavalla, kun en käsitä että täällä Helsingissä loistavasta joukkoliikenteestä huolimatta lapsia pitää kuljettaa henkilöautolla treeneihin, mä kuitenkin ajattelen, että jos ihan oikeesti haluttais saada asioihin muutoksia, niin tää turnauksista yksittäisiin otteluihin siirtyminen olis mahdollista. Koska kukaan, kommentoineista ainakaan, ei tunnu olevan sitä mieltä, että turnauksista saataisiin jotain pelillistä hyötyä. Ja edelleen ihmettelen sitä, että pelin kehittyminen uhrataan korkeampien maksujen alle.

  26. Käytännön tasolla en täysin pois sulje ajatusta, että C-pojissa pelattaisiin B-pojissa käytettävällä sarjasysteemillä. Kuten mainittua niin siinäkin on omat heikkoutensa, koska B-junnujen sarjasysteemissä korostuvat tietyt yksittäiset pelipäivät, jotka ratkaisevat koko kauden suunnan.

    B-SM sarjasysteemin hyvä puoli on, kuten muuten jalkapallon A- ja B-SM:n, että karsinta sarjaan tapahtuu samalla kaudella kuin SM-sarja pelataan. Tällöin sarja vastaa kunkin ikäluokan sen hetkistä tasotilannetta, eikä suinkaan edellisten ikäluokkien saavutuksia, kuten nykyinen salibandyn A-SM. A-SM:nkin saataisiin muuten kummasti säpinää aikaiseksi ja seurat panostamaan sarjaan huomattavasti enemmän, jos sarjasysteemi muutettaisiin jalkapallon A- ja B-SM ja salibandyn B-SM sarjan kaltaiseksi.

    Kuitenkaan sarjasysteemi ei saa olla sellainen, että se itsessään rajoittaa toimintaan todella panostavien joukkueiden mahdollisuuksia saada kaudella kovia pelejä. Nykyisessä B-SM sarjassa on kuitenkin rajallinen määrä sarjapaikkoja ja liitto jo nykyisinkin jakaa nämä paikat alueittaisten osallistujamäärien perusteella. Tämä jättää siis aina kohtuullisen joukon hyviäkin joukkueita sarjan ulkopuolelle johtuen esim. seuran kotipaikasta. Tälläiset sarjasysteemien pullonkaulat taas pitävät huolen siitä, ettei kasvua ja kehitystä saada koskaan optimaaliselle tasolle. Näenkin parempana vaihtoehtona B-SM:n kaltaisen sarjasysteemin, jossa pelattaisiin karsinnan jälkeen ”ylialueellisesti” esim. Länsi-Suomi ja Häme yhteiset ylä- ja alajatkosarjat. Tällöin kovien ja tasaisten pelien määrä kyllä jo kasvaisi, mutta esim. matkustuskulut pysyisivät kohtuullisempina. Sarjasysteemi motivoisi ja huomioisi tällöin kaikki ikäluokan joukkueet, sillä sarjoja ei voida pelata vain parhaiden joukkueiden ehdoilla.

    P.S Sääntö koskee kaikkia juniori-ikäluokkia. Aiemmin vain ei oltu ilmeisesti kykeneviä katsomaan oikeita pelimääriä pelaajien, vanhempien ja valmentajien toimesta, vaan mopo pyrki keulimaan välistä rankastikin. Kuten viittasin jo aiemmin, niin pelaajia saatettiin autoiluttaa ympäri Suomea päivän aikana tai peluuttaa aivan hapoille. En myöskään ymmärrä, että jos yksittäisiä pelejä perustellaan pelien tason nousulla, niin miten ihmeessä taso nousisi, kun samojen pelaajien annettaisiinkin pelata useiden sarjatasojen pelejä samana päivänä. Muutos olisi…

  27. Ei tässä mistään kustannuksista oo kyse. Halusta se on kiinni. Seuraava lause kitetyttää kaiken: ”Kertoo taas salibandyn asemasta”. Miks kukaan ei oo tota vetäny viel tähän. :) No nyt seki kortti on käytetty.

  28. Pakko sanoa että olen VP:n kanssa ainakin tällä hetkellä samaa mieltä tuosta että nuo sarjat voitaisiin pelata syksyn karsintapeleillä josta parhaat SM-sarjaan loppukaudeksi. Mutta tässä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus osallistua ns. kilpasarjaan ja ”harrastasarjaan”. Ja tässä seurojen tulisi käyttää järkeä. Jos tietää (ja sen kyllä tietää) että joukkueella ei ole MINKÄÄNLAISTA saumaa pelata lähelläkään samalla tasolla kuin ikäluokan parhaat, niin ei ole mitään järkeä mennä mukaan kilpasarjaan pelleilemään. Jos tätä ei osaa nähdä omassa joukkueessaan niin huh huh. Sori vaan jos nyt tuli polkastua jotakuta varpaille tai sormille tai itsetunnolle.

    Eli lyhyesti:

    Kaksi tasoa:

    Kilpa ja harrastaja

    Kilpasarjassa:

    Alkukaudesta karsinta. Parhaat SM-sarjaan, loput jatkosarjaan. Jatkosarjan parhaalla mahdollisuus karsia playoff-paikasta.

    Harrastajasarjassa:

    Peliä vaan :) Tämähän on harrastajasarja. Jos ny on pakko ni voihan parhaalle (1 tai 2) antaa halutessaan mahdollisuuden karsia playoff-paikasta. Tuskin mitään järkeä mutta kuitenkin.

  29. ”Kuten viittasin jo aiemmin, niin pelaajia saatettiin autoiluttaa ympäri Suomea päivän aikana tai peluuttaa aivan hapoille. En myöskään ymmärrä, että jos yksittäisiä pelejä perustellaan pelien tason nousulla, niin miten ihmeessä taso nousisi, kun samojen pelaajien annettaisiinkin pelata useiden sarjatasojen pelejä samana päivänä.”

    Tämähän ei ole mahdolista b-junnuista alaspäin, hehän pelaavat turnauksia. Tai on tietty, mutta täytyy olla käsittämätön munkki että pelit ovat sekä lähekkäin että eri aikaan (ympäri Suomea ei ehdi päivässä ajella ja turnauksia pelailla). Kyllä tuo siitä vanhemmissa ja korkeammalla tasolla napsahtaa omaan nilkkaan lopulta jos antaa etumatkaa pelaamalla useampia pelejä päivässä. Silti, jos joku haluaa näin tehdä, en näe että se on liiton asia puuttua tähän.

    ”Eli lyhyesti:

    Kaksi tasoa:

    Kilpa ja harrastaja

    Kilpasarjassa:

    Alkukaudesta karsinta. Parhaat SM-sarjaan, loput jatkosarjaan. Jatkosarjan parhaalla mahdollisuus karsia playoff-paikasta.

    Harrastajasarjassa:

    Peliä vaan :) Tämähän on harrastajasarja. Jos ny on pakko ni voihan parhaalle (1 tai 2) antaa halutessaan mahdollisuuden karsia playoff-paikasta. Tuskin mitään järkeä mutta kuitenkin.”

    Ajattelen ääneen…

    Ihan hyvä teoriassa, mutta käytännössä SM-sarjaan nousu olisi muutaman (jos sitäkään) joukkueen turnaus esim. pohjoisessa. Sitähän se on käytännössä nytkin tietty, mutta olisi aika noloa jos pohjoisesta ilmoittautuu yksi joukkue kilpasarjaan… Kuitenkin jää pieni kutina että uudistus vaatisi enemmän joukkueita, mutta ehkä olen väärässä. Pääkaupunkiseudulla tuo voisi onnistua. Paras olisi jos syrjäseudulla saisi ilmoittautua molempiin, pelejä riittäisi ainakin Pitäisi vaan olla reilu 20 henkeä ringissä.

  30. Jan Malmille:

    Oletko aivan tosissasi siitä, että A:n divari pitäisi siirtää yksittäin pelattaviin. Voisin siinä tapauksessa suositella sinulle, että

    A) Käyt katsomassa A1D-otteluita (esim. Loviisassa PA1D-02, SB Vantaa II:n pelit La 17.11, allekirjoittanut paikalla)

    B) Hankit silmälasit

    C) Toista kohta A

    Meidän lohkossamme on käytännössä yksi joukkue, joka realistisesti voisi pärjätä A-SM:ssä. Minkä takia meidän muiden, vain peli-ilosta pelaavien pitäisi siis maksaa yksittäisten otteluiden aiheuttamat _huomattavat_ kustannusnousut. Jo nyt harmittaa lähteä Loviisaan asti turnaukseen, jos pelit olisivat yksittäisiä, niin nakki viuhahtaisi useampaankin otteeseen.

  31. Joel: juuri tämän takia pitäisi olla kilpa ja harrastesarjat. Meinaan vaan että on siellä A1D:ssa varmasti joukkueita jotka haluavat pelata ns. tosissaan kun taas juuri tuollaiset SB Vantaan kakkosjengit ovat siellä vaan koska pelaaminen on kivaa. Siinähän ei ole mitään vikaa että pelaa vain peli-ilon takia.

    Ai harmittaa mennä Loviisaan? Kannattaisko teidän vaan pelata jotain Arenaliigaa tai muuta vastaavaa??? Harkitkaa sitä ennen kuin ilmoittaudutte mihinkään muuhun sarjaan ensi kerralla. Ei millään pahalla.

  32. Kyllähän kunnon turnausmatka kerran-pari kaudessa on mukavaa :) Ja ei todellakaan A1D:tä yksittäisiksi, siinä ei olisi järjen häivääkään. Ne kovemmat tiimit kyseisessä sarjassa pystyvät kyllä harjaamaan sen tunrausmuotoisenakin, ei muutaman joukkueen takia voi sarjamuotoa vaihtaa.

  33. Kyllä ne pitäisi ennemmin tai myöhemmin siirtää yksittäisiksi peleiksi, jotta laatu saadaan paremmaksi. Matkustuskammoiset tai aikaansa kullanarvoiseksi arvioivat voivat pelata jotain muuta sarjaa, vaikka jotain kaupunkisarjaa jossa ei tarvitse matkustaa eikä tuhlata aikaa. Nyt yksittäisiin peleihin siirtyminen voisi olla kohtalokasta siinä mielessä että moni lopettaisi pelaamisen. Pelaajamäärää ja ennen kaikkea joukkueita joiden ykkösjoukkue ei jo pelaa SM:ää pitäisi lisätä (Helppoa!).

    Lukekaa Runen sanat ja vaatikaa itseltänne ja toisiltanne enemmän.

    http://www.innebandymagazinet.se/ibm/artikel.asp?d=109&aid=21175

  34. Mä en ole ikinä ymmärtänyt yksittäispelien ”mahdottomuutta”…joitain omia ajatuksia…EDIT: tulipas sekava viesti..

    – Junnuna pelasin mm. kiekkoa, silloin 10-11 vuotiaana puolet pelimatkoista oli luokkaa 200 kilometriä keskiarvo oli ehkä se 100 km?

    – Myöhemmin C-divarissa painettiin HÖNTSÄporukalla yli 500km suuntaansa reissuja

    – Tämä kutakuinkin ruuhka-Suomessa

    – Miten voi olla että missä tahansa muussa lajissa ”jopa” 250 km pelimatkat on mhadollisia jo pikkujunnuissa yksittäisinä otteluina?

    – Jos 8 joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa jokainen joukkue järjestää yhden turnauksen, nousevatko matkustustuskustannukset verrattuna siihen että sama sarja pelattaisiin yksittäisinä otteluina 1 vieraissa, 1 kotona???? (matematiikkatesti…)

    – Hupaisaa että suurin valitus tuntuu tulevan pkseudun joukkueilta joilla matkat eivät voi kasvaa PITKIKSI (esim aiempi nimim. valitti miten inhottavaa on lähteä LOVIISAAN pelaamaan :D:D (kaikki 87 kilometriä helsingistä)

    – Tiivistettynä nykyinen sarjajärjestelmä on mallia ”aidan matalin kohta” sekä kilpailullisesti että sekä organisatioiden kannalta. Voiko joku kiistää?

    Tulevaisuus?

    E-D nyk. alueiden mukainen alkusarja, jonka jälkeen ylempi ja alempi jatkosarja kaksi nykyistä aluetta yhdessä—> joukkueiden tasoon sopivia pelejä jo pienisä junioreissa, turnausmuotoisina pelattaen 1-3 ”pitempää” matkaa/vuosi.

    C-A: SM-sarjat, karsinta samana syksynä mallia kiekosta ja futiksesta. Mun mielestä pyrkimys yksittäisiin otteluihin. Ehkä 2×10 joukkuetta parempi pelimäärän takaamiseksi ja matkustamisen helpottamiseksi. Samalla kautta voidaan pidentää syyskuu-huhtikuu+pleijarit vrt nykytilanne lokakuu-maaliskuun alku joka on mun mielestä liian lyhyt kausi mikä johtaa valmennuksellisiinkin ongelmiin jos tähdätään huipputasolle.

    Lisäksi ainakin A-divarista pitäisi saada ”kunnon” sarja mielummin myös B:hen divari.

    Uusi systeemi ehkä pienentää joukkuemääriä B:ssä ja A:ssa mutta se ei ole minusta ongelma koska salibandyssä jo B-ikäinen on varsin valmis miesten sarjoihin (vrt. e. kiekko, futis).

    Miesten sarjoissa löytyy kyllä hyvillekin B-A junnuille kehittäviä ja tosissaan harjoittelevia joukkueita ja höntsääjille, noh, höntsäjoukkueita.

    Tätä kautta parhaassa tapauksessa myös esim miesten Kolmosen ja jopa nelosen taso nousisi.

    Kun siirrytään yksittäisiin peleihin, pitää myös arkena pystyä pelaamaan, mikä olisi mielestäni vain parempi.

    Piirtäkääpä huviksenne vaikkapa tunnin, kahden ja kolmen tunnin ajomatkaympyrät kotipaikkakunniltanne niin huomaatte että Suomi on aika pieni maa (myönnän että tietyillä alueilla Suomi on aika iso mutta tää valitus taitaa kuulua ihan muualta…)

    Niin kauan kun ennen B-ikää hyvillä joukkueilla ei ole mahdollisuutta saada kuin kourallinen hyviä pelejä ei taso voi nousta

    Nykysysteemillä menetetään myös paljon lupaavia pelaajia pieniltä paikkakunnilta koska kaudessa on vain muutamia tosipelejä ja B-SM tasolle on jo vaikeaa saada pieneltä paikkakunnalta joukkuetta. Tämä johtaa myös siihen että ne pienten paikkakuntien lahjakkuudet panostavat muihin lajeihin.