Kommentit

1. 3.3.2008 klo 15.57 Miro Karttunen:

   Mukavaa että yleisömäärät ovat nousussa, mutta kokonaisuutena olemme edelleen valovuoden päässä naapuristamme Ruotsista.

   Otetaan esimerkiksi naapurin yhden ottelun finaalitapahtuma 19.4.2008; lippuja myyty 12500 (!) eikä edes vielä tiedetä ketkä joukkueet ovat finaaleissa (edes runkosarja ei ole päätöksessään). Itse tapahtuma on järjestetty erittäin hyvin, paikalla on kaikki mailanvalmistajat ständeineen, oheisohjelmaa yms.

   Olisiko meillä aika edes kokeilla vastaavaa ”yhdestä pelistä poikki” tapahtumaa. Rohkeutta ja riskinottokykyä…SSBL Oy?

2. 3.3.2008 klo 18.16 Tuoppi:

   Olen myöskin kallistunut yhden ottelun finaalitaphtuman puolelle

   Plussia:

   + Voitaisiin luoda hieno kauden päätöstaphtuma koko sb-väelle. Tapahtuma, johon haluaa riippumatta pelaavista joukkueista
   + Yleisö löytäisi paikalle kun mestaruus ratkeaisi varmasti
   + Suomalaispelaajille lisää kokemusta kerrasta poikki -pelaamisesta ison yleisön edessä
   + Altavastaajalla on paremmat mahdollisuudet yllättää yhdessä ottelussa, kuin ottelusarjassa

   - Vähemmän pelejä telkkarista
   - Jos ei yleisö ei löydäkkään…

3. 3.3.2008 klo 18.19 Tuoppi:

   Ja hyvä pointti tuo Tampereen kilpailutilanne helsinkiläisten selityksille. Tampereellahan pelataan pääsarjaa useammassa palloilulajissa! Ja ihan niissä merkittävimmissä

   Ruotsissakin käsittääkseni pääkaupunkiseudun joukkueet keräävät vähiten yleisöä. Paitsi AIK

4. 4.3.2008 klo 10.00 Pelaaja:

   Itse en näe tuota yhdestä poikki -systeemiä hyvänä nimenomaan sen takia, että silloin huonompikin joukkue voi päästä yllättämään. Joukkueiden tasoero tulee paremmin esille parasta viidestä -sarjassa (siirrytäänkö parin kymmenen vuoden kuluttua kenties ennemminkin jo paras seitsemästä -sarjaan?).

   Urheilullisuuden pitää kuitenkin olla se ykkösjuttu, jonka perusteella mestaruudet ratkotaan, ei pelkkä mediatapahtuman järjestäminen. Enkä muutenkaan usko ”oikotietä onneen” olevan olemassa, kyllä yleisömäärät lähtevät myös katsojista itsestään liikkeelle siinä vaiheessa kun tuote on kunnossa.

   Ruotsissa pelkät runkosarjan yleisömäärät kertovat karua kieltään katsojamäärien eroista meihin verrattuna. Jos Suomessakin järjestettäisiin vain yksi suuri finaalitapahtuma, niin kuinka paljon täällä olisi katsojia? 12500? Enpä usko. Ainakaan vielä. Kun aktiivisia salibandykatsojia on harvemmassa, on muutenkin joukkueiden talouden tasapainottamisen kannalta mielestäni järkevämpää, jos pelejä on useampia. Tällöin voidaan tarjota tosifaneille useammin viihdettä, ja joukkueetkin taitanevat voittaa. Kaikki voittavat.

   Suomessa on tullut mielestäni muutenkin aika selväksi, että muiden kuin omien joukkueiden otteluiden seuraaminen (tai pelaavien joukkueiden kannustaminen) ei ole erityisen kovassa huudossa. Jos tässä asiassa alkaisi näkyä muutosta, niin sitten ehkä.

   Yksi finaalitapahtuma tappaisi myös kotiedun, joka näyttäisi nousevan vuosi vuodelta tärkeämpään asemaan. Trackers, SPV, Classic, Erä, Josba. Kaikki joukkueita, joiden kotikenttä on osoittautunut erittäin hyväksi aseeksi.

5. 4.3.2008 klo 12.39 Tuoppi:

   Eihän se tee voitosta vähemmän ansaittua, että se ratkeaa yhdessä ottelussa. Näinhän on mm-kisoissakin. Täytyy vain osata olla parhaimmillaan oikeassa paikassa. Tässä kokeneet joukkueet usein onnistuvat

   Ruotsin liigan finaalissa viime vuonna suuryllättäjä Täby johti ottelua 2-3 muutama minuutti ennen loppua, kunnes Magnus Svensson sivalsi kaksi maalia ja lopulta Warberg voitti 5-3.

   Tietenkään ei kannata varata Hartwallia, mutta kyllä salibandyn seuraajat menisivät helpommin seuraamaan toisen kuin oman joukkueensa finaalia, jos se ratkeaa yhdessä ottelussa ja ohessa on muuta tapahtumaa. Näin ainakin luulisi.

   Ja tosiaan kuten mainitsit, kotietua ei olisi finaalissa välttämättä kummallakaan ja hyvä niin. Classic ei hyötyisikään finaaleissa kotiedustaan kun ei saisi pelata parketilla.

6. 4.3.2008 klo 13.50 Pelaaja:

   Tuopilla on kyllä pointtia kommenteissa, sitä en kiellä. Itse en kuitenkaan esim. kotiedun osalta tarkoittanut alustaa, finaalithan yleensä televisioidaan, joten alustana olisi matto. Ajatuksena oli enemminkin kotiyleisön tuki, joka mainituilla pelipaikoilla on kohtuullisen hyvä. (Tampereella ei välttämättä aivan ehdoton, mutta toisaalta suuret yleisömäärät tasoittavat asiaa.)

   MM-kisoihin on mielestäni myös vähän huono verrata kotimaan sarjajärjestelmää, koska maajoukkue ei kuitenkaan ole se pelaajan ”oma leivän kotiin tuova joukkue”. Jos eri maissa ei olisi erillisiä sarjoja, vaan olisi vain yksi maiden rajojen ylitse menevä liiga, niin silloin playoff-pelit pelattaisiin todennäköisesti myös useammasta voitosta poikki -systeemillä. MM-kisat, eurocupit sun muut kun ovat sellaisia hieman erityyppisiä kisoja. Vähän niinkuin ekstraa, kotimaan sarja on mielestäni kuitenkin se tärkein kilpailu.

   Enkä sano ettei yhdestä poikki -systeemillä parempi joukkue olisi ennakkokaavailuissa vahvemmilla, mutta kuten tiedämme, onnen merkitys vähenee pidemmässä sarjassa. Yksittäisessä ottelussa voi paremmallakin joukkueella (voittanut vaikka runkosarjan ja aikaisemmat playoff-pelinsä näytöstyyliin) käydä huono onni ja pallo kimmota muutamankin kerran esim. omista pelaajista maaliin. Varsinkin ottelun alussa tällaiset tapahtumat voivat olla henkisesti kovia paikkoja. Jos mestaruus saa alkusävelensä tällaisista tapahtumista, niin onko mestaruus tällöin mennyt oikealle joukkuelle?

   Jos ennakkokaavailuissa heikompi joukkue taas onnistuisi voittamaan vaikkapa paras viidestä -systeemillä, niin asiasta silloin tuskin on epäselvyyttä ja hävinnyt osapuoli voi vain katsoa peiliin ja todeta olleensa huonompi. Vääryyksiä ei ole koettu ja paras on mestari.

7. 4.3.2008 klo 17.00 Miro Karttunen:

   Pelaaja:
   ”MM-kisat, eurocupit sun muut kun ovat sellaisia hieman erityyppisiä kisoja. Vähän niinkuin ekstraa, kotimaan sarja on mielestäni kuitenkin se tärkein kilpailu.”

   Itse kyllä luulen että salibandyssä MM-kisat menevät maajoukkuepelaajilla Salibandyliigan arvoasteikon ohi. Jos pelaajilta kysyttäisiin voittaisitko ennemmin MM vai SM:n kullan niin veikkaan että lähes jokainen vastaisi MM…

   Kuitenkin suosittelen jokaiselle salibandyfriikille tutustumisekskursiota Ruotsin finaaleihin, näette miten järjestetään Tapahtuma, Isolla T:llä. Tilaisuuden jälkeen parhaitten palkitsemiset vielä omassa juhlagaalassa, kaikki järjestetty viimeisen päälle.

   ”Eräissä” maissa kauden parhaat palkitaan jossain ravintolan nurkassa keskellä päivää ilman suurempia oheisohjelmia yms…hohhhoijaa.

8. 5.3.2008 klo 10.56 Mika Hilska:

   Ajatus yhdestä finaalista tuntuu vuosi vuodelta houkuttelevammalta. Minusta.

   Olisi kiintoisaa nähdä, saataisiinko siitä mediatapahtuma ja jopa säbäväen yhteinen kauden huipennus jälkipeleineen.

   Pelillisesti toki sattumanvaraisempi ratkaisu kuin paras viidestä. Joka on sattumanvaraisempi kuin paras seitsemästä. Joka on sattumanvaraisempi kuin mestarin ratkaiseminen pitkällä suoralla sarjalla.

   Tämä muuttaa mestarin ratkaisemisen onnenkaupaksi, tuhahti Viktor Tihonov kun pudotuspelit lanseerattiin Neuvostoliitossa.

   Mutta en muista tunnetta, että vaikkapa Ruotsin salibandymestari tai jalkapallon maailmanmestari olisi valikoitunut sattumanvaraisesti.

9. 5.3.2008 klo 13.48 Niko Kavenius:

   Täysi tuki minulta yhden pelin finaalille. Kyllä se joka sen ISON ottelun voittaa, on varmasti ansainnut mestaruuden. Urheiluun kuuluu sitä paitsi ns. tuuri. Eikä siltikään mestari voi aivan sattumanvarainen olla, sillä kyllähän finaaliin pääseminen jo vaatii aika monta voittoa. Jalkapallon mm-kisavertaus on aika oiva.

   Finaalipelit todentotta kärsivät inflaatiosta jos niitä pelataan liian monta. Olen täällä ennenkin paasannut tapahtuman järjestämisestä, ja siihen tosiaan voisi SSBL hankkia ammattiapua. Salibandy tuotteena on kuitenkin tapahtuma ja palvelu, ja sitä pitäisi kehittää, tuotteistaa ja konkretisoida.

10. 5.3.2008 klo 15.48 Maikkel:

    Yhtä finaliottelua voisi ilman muuta kokeilla, median huomio on varmasti helpompi saada yhdellä pelillä. Jos se vielä näytetään suorana joltain YLEn kanavalta niin minä olen tyytyväinen. Jos se ei toimi niin sen voi sitten muuttaa takaisin…

11. 5.3.2008 klo 21.32 Lukija:

    Onhan se ruotsin finaalitapahtuma erittäin hieno ei pääse mihinkään, mutta meidän ja ruotsin kulttuureissa on pari isoa eroa

    1.Ruotsissa todellakin on salibandyjoukkueilla faneja. Ei pelkästään kanattajia vaan aitoja faneja. Suomessahan tuollaisia ei löydy kun jääkiekosta, jalkpallosta ja joistain muista lajeista huomattavasti pienemmissä määrin.

    2.Suomessa salibandyväki ei ole valmis maksamaan lipuista. Jos finaali tapahtumaan ei saa ilmaislippua kun naapirin serkku on vierasjoukkueen huoltajan kaveri niin moni jättää ikävä kyllä tulematta. Eurocupissahan nyt tammikuussa oli päätetty että ilmaislippuja ei jaella ja kuinka monta ihmistä sinne finaaliin löysi vaikka tarjolla oli paljon parempaa tai vähintäänkin taitavampaa salibandyä seurajoukkuetasolla kuin suomessa koskaan on nähty.

12. 8.3.2008 klo 9.58 Niko:

    Aikamoinen kehäpäätelmä jos hyvän tapahtuman järjestäminen pitäisi hylätä sen takia että Suomessa ei ole faneja, koska ei ole kunnon salibandykulttuuria, koska ei ole kunnon tapahtumia, koska ei ole faneja.

    Jostain se on lähdettävä. Ja minusta fanikulttuuri on hyvin tulossa suomalaiseenkin sählyyn. Eilenkin Erän pelin jälkeen tyttölaumat haki Erän pelaajilta pelin jälkeen nimmareita pelipaitoihin; oli hauska nähdä tällaista toimintaa :)

13. 8.3.2008 klo 14.19 Maikkel:

    ”Jostain se on lähdettävä. Ja minusta fanikulttuuri on hyvin tulossa suomalaiseenkin sählyyn. Eilenkin Erän pelin jälkeen tyttölaumat haki Erän pelaajilta pelin jälkeen nimmareita pelipaitoihin; oli hauska nähdä tällaista toimintaa :)”

    Aivan, 1120 katsojaa Seinäjoella ja 2680 Turussa. Tiedä sitten mistä ja miten jengiä hallille on haalittu, mutta määrät herättävät toivoa.

14. 11.3.2008 klo 13.37 pepe:

    Ehdottomasti yksi finaalipeli ja kunnon tapahtuma siihen ympärille. Sitten kun saadaan Pasilan UT loppuunmyytyä niin siirrytään vaikka Länsiauto areenalle tai Nördikselle. Kyllä se alkaa salibrandykin pikkuhiljaa kiinnostamaan isoa yleisöä kun saadaan ne vaan kerran liikahtamaan. Noita finaaleja ei jaksa kukaan katsella kun SSV ja Classic tahkoaa viisi peliä joista vasta viimeinen ratkaisee mestarin. Ehkä.