Kommentit

1. 25.4.2008 klo 14.21 Jason:

   Korruptiota ei ole vielä ehditty epäillä.

2. 25.4.2008 klo 14.42 Vellu:

   Jokelle terv.Kalevan Pommi

3. 25.4.2008 klo 17.08 Mosan Keijo:

   Helppo sitoutua kun kylässä on yksi varteenotettava jengi.

4. 25.4.2008 klo 18.56 Noksu:

   samat virret veisataan täällä Pirkanmaallakin, kun lassikkin ja gkv:n uskottavuus vaan kärsii ja kärsii vuosi vuodelta 5v. päästä vain yksi huippu organisaatio salibandyssä Pirkanmaalla ja valitettavasti se on KRP.

5. 25.4.2008 klo 19.03 Jose:

   Kyllä nmj:eissa tiettyä suosimista Helsingin suuntaan esiintyy jonkin verran, sama myös jalkapallossa ~ HJK .

6. 25.4.2008 klo 19.18 Matti:

   Kuinkahan monta kertaa nmj-valmentaja Eriksson kauden aikana käy TOSISSAAN katsomassa potentiaalisia nmj-pelaajia pääkaupunkiseudun ulkopuolella? Tarinat kertoo, että kyllä muutaman kerran viran puolesta, mutta ei tosissaan. Lähinnä tsekkailee Helsingissä ja Espoossa pelejä. Näkee tietysti moneen kertaan liigassa ja A-junnujen SM-sarjassa pelaavat SSV:n, Erän, Hifkin ja Oilersin pelurit, mutta TPS:n, Gunnersin, Classicin, SPV:n, Happeen, NST:n ja Josban kaverit vain 1-2 kertaa kaudessa.

   Anna siitä sitten yhdessä pelissä näyttö nmj-koutsille. Ja mukavampihan se on valita tuttujen valmentajakaverien tuttuja pelaajia.

   Mutta entä menestys MM-tasolla loistavan 85-ikäluokan jälkeen?

7. 25.4.2008 klo 20.03 Timo:

   Tottakai Lasse tarkoituksella valitsee huonoja pelaajia että ei tarvi kisojen jälkeen jäädä juhlimaan vaan pääsee heti kotiin.Ei vaan ihan tosi turhaa valittaa noista valinnoista.Tasan tarkkaan kaikki ne jotka osaa pelata mj:n vaatimalla tavalla saa sen näytön paikan.On se Lars nähty Joensuussa,Tampereella ja Oulussakin katsomassa pelejä.Ja ihan tosissaan tais olla.

8. 25.4.2008 klo 21.02 Jorma:

   Milloin Erikson on ollut oulussa ktsomassa pelejä. Ei ainakaan ihan vasta.

9. 25.4.2008 klo 23.25 Miksu:

   Arvostelu osuu varsin oikeaan. Salibandy-lehdessä nmj:n valmentaja kirjoitti pari numeroa sitten ”yhteenvedon” kaudestaan (ennen seuraavaa). Vikaa löytyi pelaajista, seuravalmentajista ja seuroista, muttei vihjettäkään että nmj-valmennuksessa olisi puutteita.

10. 26.4.2008 klo 17.28 Marko:

    No, ainakin minun ymmärtääkseni sen Salibandy-lehden kirjoituksen tarkoitus oli tuossa vaiheessa herättää keskustelua mm. pelaajien asenteesta harjoittelua kohtaan, mikä oli aivan oikeutettua. Tuskin Salibandy-lehteä kukaan jaksaisi lukea, jos joku valmentaja kävisi siellä yksinpuhelua keskenään omasta toiminnastaan. Maajoukkuetason valmentajat ovat aivan varmasti hyvinkin itsekriittistä väkeä, mutta varsinkin Erikssonin tyylin tuntien hän ei sitä varmastikaan ala käymään läpi julkisesti.

    En sano etteikö joku yksittäinen rannalle jätetty pelaaja olisi voinut olla parempi kuin joku toinen nmj:hin valittu, mutta niin kuin aiemmin on jo todettu, pitää valmentajan ajatella kokonaisuutta ja kuinka tietyt pelaajat voivat toteuttaa maajoukkueen pelitapaa. Kaikkia pelaajia ei pelitapa välttämättä miellytä, mutta jos he haluavat karaistua hyviksi miesten sarjojen pelaajiksi on vain hyväksyttävä tosiasia, että valmentaja on se joka käskee ja pelaaja on se joka toteuttaa. Muuten tullaan tulevaisuudessa korjaamaan mätää viljaa miesten tasolla. Soveltaa saa toki kentällä, mutta suuret linjat pitää olla selvät. Jos pelitapa ei toimi kyseisillä pelaajilla, niin sitten on valmentajan aika katsoa peiliin. Mutta sen peilin ei mielestäni välttämättä tarvitse olla Salibandy-lehden sivut.

11. 26.4.2008 klo 19.48 he:

    Voisi olla hyvä veto laittaa pikkuhiljaa NMJ-joukkueen valmennusjohtoa vaihtoon. Tässä asiassa viime vuosien NMJ-joukkueiden pelitulokset puhuvat puolestaan, ruotsin tasosta jäädään vuosi vuodelta yhä kauemmaksi eikä joukkueesta saada todellakaan kaikkea irti. Jo pelkästään valmentajan vaihto voisi antaa piristysruiskeen joukkueelle ja uusi valmentaja totta kai tuo aina jotakin uutta mukanaan. Ja uusien tuulien pitäisi todellakin puhaltaa.

    Eriksson nähtiin kyllä esimerkiksi A-poikien finaalipeleissä, jossa varsinkin Gunnersin puolella pelasi paljon varteenotettavia -90 ja -91 ikäluokkien pelaajia ja Happeessa maajoukkueessa aiemminkin esiintynyt Otto Tikka. Kuitenkin Eriksson ilmeisesti nukkui pelien aikana, sillä viimeisimpään turnaukseen näistä A-poikien finaalipeleistä tiensä selvitti ainoastaan yksi pelaaja, samoin B-poikien SM-sarjan voittaneesta FC Vaajakoskesta. Suuren osan maajoukkueesta muodostivat - yllätys yllätys - pääkaupunkiseudun pojat. Onkin outoa, ettei vähän B-poikien sarjaa kovatasoisemmassa A-poikien SM-sarjassa pelaavia taitavia ja nimenomaan menestyksensä eteen töitä tehneitä pelaajia valita joukkueeseen, sillä kyllä mielestäni juuri heillä olisi parhaimmat edellytykset pärjätä myös maajoukkuepeleissä ja kuroa ehkä vähän ruotsin etumatkaa kiinni.

    Uusi valmentaja voisikin löytyä juuri sisä-Suomesta, jossa junioripuolella menestystä on syntynyt. Samalle menestykselle olisi tarvetta myös kansainvälisissä peleissä.

12. 26.4.2008 klo 20.15 oot keijo:

    aika turhaa spekulointii. tottakai maajoukkueeseen valitaan parhaat. ette Te tiie koko totuutta valinnoista. esim he:n hehkuttama otto tikka kieltäytyi maajoukkuevalinnasta nyt tsekinturnaukseen.

13. 26.4.2008 klo 21.08 Timo:

    Maajoukkueeseen valitaan sopivimmat. Toivottavasti parhaat, mutta ei välttämättä.

    Hyvä pointti edellisellä. Me emme voi tietää miten finaalijoukkueiden pelaajat suhtautuivat Tsekin leirin kutsuun. Pojilla toden näköisesti sen verran takki tyhjä pettymyksestä tai juhlimisesta, että loistavaa pelinlukua pojilta ja Lasselta kun ei raahannut väsyneitä mukaan, vaan antaa tilaisuuden myöhemmin.

    Olisi hienoa jos nämä pelaajat kommentoisivat itseään koskevia väitteitä jos ovat yhteistyössä johdon kanssa jääneet pois.

14. 27.4.2008 klo 12.53 ei maalaisia joukkueseen!:

    ihmettelin kovasti et fosun aaltosen teemu ei saanut edes näytön paikkaa teki kuitenkin yli 50 pistettä miesten divarissa.

15. 27.4.2008 klo 18.31 santsikuppi:

    No eipä tuosta sopivuudestakaan voi olla yhtä mieltä. Jos siellä olisi sopivia pelaajia, tulisi kisoista nyt jotain tulostakin. Vai eikö Suomessa vain yksinkertaisesti ole maajoukkuetason junioripelaajia?

    Tasainen breakeven ei vaan enää riitä, että Lasse katseles vähän tonne kehä kolmosen ulkopuolellekin…

16. 27.4.2008 klo 20.24 Matti:

    Tällainen Teemu Aaltonen (B-poika 53 pistettä miesten divarissa) on hyvä esimerkki. Tuskin Eriksson tuntee edes nimeltä. Ei nimeä näkyny edes nmj:n leirivahvuuksissa.

17. 27.4.2008 klo 20.27 Mosan Keijo:

    Jos laittaa miesten divaris 53 paunaa kaudessa, niin luulisi kaverin kuuluvan nmj:n rosteriin. Divari on kuitenkin jo ihan eri sarja, kuin ASM tai BSM.

18. 27.4.2008 klo 21.44 Timo:

    Ei se Lasse oo mikään Jumala, se on valmentaja. Ei se voi tietää kaikkia pelaajia ympäri suomea. Fosun valmentaja tai JoJo olis voinu heittää vinkin pelaajasta jota kannattaa tulla katsomaan. Ei tainnu Lasse tietää edes Jesse Kamulasta, mutta onneksi pohjoisen aluevalmentaja otti kaverin aluejoukkueeseen jossa löi itsensä läpi. Turha urputtaa jos ei aluevalmentajalla tai seuravalmentajalla ole lyhdyssä valoa.

19. 28.4.2008 klo 1.14 Tietäjä:

    Teemu Aaltonen ei tainnut viime kaudella olla enää B-poika, koska on syntynyt -89 ainakin FoSun sivujen mukaan. Nuo pinnat eivät myöskään suoralta kädeltä sano mitään. FoSun pelitapa lienee _vähän_ erilainen kuin NMJ:n ja pisteitä tuijottamalla ei välttämättä pääse puusta pitkälle.

20. 28.4.2008 klo 7.31 Marko:

    Toisaalta jos otetaan vastaava pisteet vs. pelitapa -esimerkki suoraan miesten liigasta, niin mielestäni Juho Järvinen käy hyvästä sellaisesta. Omasta mielestäni miehen pelityyli ei varsinaisesti ole sitä perinteistä maajoukkuetyyliä, mutta toisaalta mies nakuttelee maaleja tappavaan tahtiin. Tällaisten kaverien sovittaminen joukkueeseen ja tiettyihin kentällisiin onkin ehkä se suurin haaste. Se vaatii valmentajalta pelisilmää ja sopeutumis/soveltamiskykyä.

    Ja kyllä voin omasta kokemuksestani sano, että 53 paunaa divarissa kertoo jo jostain.

21. 28.4.2008 klo 9.22 porilainen:

    Kyllä ainakin kun Fosu oli Porissa kaksi kertaa niin aika vakuuttavia otteita esitti kyllä Aaltonen. Ja fysiikkakin kesti hyvin kulmaväännöissä. Olisi varmasti ollut ainakin kokeilun arvoinen mutta on se vaikea varmasti mj- valmentajille yhtäkkiä vaan keksiä tollanen pelaaja. Kyllä divarista pitää vähän tyrkyttää.

22. 28.4.2008 klo 10.38 santsikuppi:

    No joo, mutta eikö tämä sitten juuri kerro siitä kuinka päin persettä maajoukkuetoiminta on. Miksi divarien pitäisi tyrkyttää pelaajiaan, jos tätä ei A-SM tai B-SM:kään tee? Divari on juniorireille riittävän kova paikka pelata, enkä ymmärrä miksi se on niin pimennossa ja luotsien havaitsemattomissa.

    Luulisi, että liitolla olisi resursseja hommata osaavat mj-toimihenkilöt ja esim. scouttaajat. Yhteisen hyvän (nmj-kulta!!!) asiallahan tässä ollaan, että miksi mj ei etsi ja valitse näitä hitusen tuntemattomampia pelaajia. Kysyn vaan.

23. 28.4.2008 klo 13.02 jeppe:

    Luetelkaapa tänne pelaajia jotka olisivat nmj:n mielestänne mahtuneet. Eli siis sellaisia jotka eivät näyttöpaikkaa saaneet. Syntymäaika, pelipaikka, sarjataso ja tehdyt pisteet. Mielenkiinnosta olisi kiva nähdä listausta pelaajista jotka ovat siis nmj:n ulkopuolella.

24. 28.4.2008 klo 17.57 Timo:

    Liitolla on jo scouttaus järjestelmä eli aluevalmentajat. Jos jollain alueella homma tai kemiat kusee, niin tuskin se Lassen vika on. Huhujen mukaan sisäsuomessa ratkaisee kaverit keitä aluevalmentaja suosittelee. Korostan kuitenkin huhujen mukaan kun saletti faktaa ei ole.

    Sitten tuo pelien seuraaminen. Mitä järkeä on lähteä katsomaan aikuisten peliä tyylillä ”jos siellä nyt sattuisi joku hyvä junnu pyörivän mukana”. A:n ja B:n kärkipelejä voi jo lähteäkin katsomaan randomina kun suurin osa pelaajista on ikänsä puolesta kiinnostavaa nähtävää.

    Resurssit ovat myös rajallinen voimavara kun tuntuu nuo rahat menevän uusien virkojen ja työntekijöiden palkkaamiseen. Mikä sitten on järkevää rahankäyttöä, en tiedä. Ainakin liiton heput reissailee sujuvasti ympäri maailmaa isollakin porukalla.

25. 29.4.2008 klo 7.03 jeppe:

    Hei, mut nehän lobbaa ”meidän” lajia?

    Meikäläisestä on aika surullista jos tuollanen yli 50 paunan divarijannu on jäänyt näkemättä ja kokeilematta?

26. 29.4.2008 klo 8.21 santsikuppi:

    Nii in. Puhuinkin juuri osaavista scouttaajista (en siis tiedä ovatko nykyiset aluevalmentajat yms. liiton pelien seuraajat niin osaavia). Muutama helmi tarttuu mukaan, mutta ehkä useampi hiomaton timantti jää rannalle.

    Divari pelejä pitäisikin seurata järjestälmällisesti, eikä suinkaan tuolla ”jos siellä nyt sattuisi joku hyvä junnu pyörivän mukana”-tyylillä. Tätäkin osittain tarkoitin resursseilla ja osaamisella.

    Resurssit on rajalliset, näin se tuntuu aina olevan. Että onko SSBL kuin pohjaton kuilu, jonne rahaa tulee, mutta sitä ei saada hyödynnettyä? Ja sitten kun jo valmiiksi reikäinen kisalaiva annetaan Lasse Eriksonin luotsattavaksi… Eli vikaa löytyy siis liitostakin, ihme häröilyä nyt kuitenkin.

27. 29.4.2008 klo 10.42 jeppe:

    On se kumma ettei maajoukkuevalmennusta kiinnosta Suomen toiseksi ylin sarjataso ja sieltä pelaajien scouttaus? Edes pistepörsseistä? Ei luulis olevan järin vaikeata? Muutama soitto seurojen toimistoille ja homma olisi hallussa. Vaikeata ja mukamas jokin resurssipula?

28. 29.4.2008 klo 11.00 Timo:

    Kuvastaa aika vankkaa ammattitaitoa jos joutuu soittamaan toimistoon ja kysymään onko teillä ketään hyviä pelaajia. Kyllä se maakuntien tiedotus vastuu on alue- ja seuravalmentajilla. Mj valmentajien ei kuulu lähteä kiertelemään ja etsimään mahdollisia huippuja. Nmj valmentajat tekevät valinnat suositelluista pelaajista sekä pelaajista joita näkevät Talenttileireillä, Pikkupohjola-tapahtumissa tai Pohjola-cupeissa. Jos ei pelaaja pääse näihinkään ryhmiin, niin tuskin kannattaa ajaa jonnekkin ”kainuun korpeen” etsimään kadonneita lampaita.

    Lisäksi seikka jota kukaan ei vielä ole maininnut, on se tosiasia, että nämä valmentajat hoitavat postejaan otona eli aika vaikea sitä on kierrellä ympäri suomea sokkona, kun pitäisi vielä hoitaa oma työ ja olla joskus perheenkin seurassa.

    Niinkuin nähdään niin helppoa on huudella ja arvostella kun ei oteta kokonaisuutta huomioon. Onko se kalamiehien vika jos tuulastaa 2 kg:n hauen eikä sitä 5 kilosta joka oli piilossa ison kiven takana.

29. 29.4.2008 klo 11.20 jeppe:

    jeps ja kahden kilon hauella ei kummempaa soppaa aikaiseksi kun verrataan 5 kg:n lihoihin?

    Eikös maajoukkuevalmennusta ihan oikeasti kiinnosta 1 div. ja sieltä niiden juniorilahjakkuuksien metsästäminen? Hämmästyttää kovasti, ellei jopa kummastuta…

30. 29.4.2008 klo 12.59 santsikuppi:

    Pikku Pohjolan ja talenttileirin tarkoituksena on kartoittaa pelaajia, kyllä. Pienet seurat ja korpien kasvatit saavat näyttöpaikan näillä leireillä, kyllä. Alue- ja seuravalmentajat saavat ohjattavakseen parhaat pelaajat kyseisiltä alueilta, MUTTA: jostain syystä divarin junnupistetykit, sivukylän helmet, eivät toteuta sitä valmista pelitapaa eivätkä ole sitä mitä etsitään (wtf?). Eli toisin sanoen näiltä leireiltä valitaan poikkeuksetta pelkästään stadin pelaajat, jotka ovat vuosikausia olleet saman peluutussysteemin vakiokalustoa…

    Miksi useimmat kadonneet lampaat eivät sitten pääse eteenpäin mj-tasolla? Varmasti sitä taitoa, pelikovuutta ja henkistä kanttia löytyy (jos alla esim. miesten divaripelit). Ehkä mj-valmennus, ynnä muut tahot siinä ympärillä eivät uskalla kokeilla uutta. Ehkä Suomi ei ole vielä (enää) valmis kehittämään toimintaansa salibandyn saralla.

31. 29.4.2008 klo 14.42 Kekkis:

    Mitä ihmeellistä näissä nyt tässä keskustelussa esillä pyörineissä asioissa oikesti on? Luulisi ainakin kaikkien vähän lähempää lajia seuraavien tietävän, tuskin tänne muut eksyvät, että säbähän on vain pelkkää amatöörien puuhastelua. Ja todellakin vain ja ainoastaan sitä.

    Ulospäin on annettu ja luotu hieno imago ja kuva, että säbä on huippu-urheilua ja ties mitä kaikkea muuta mukavaa. Todellisuus on kaikkea muuta. Muutamilla paikkakunnilla halutaan ”näyttäytyä” ja ollaan niin isoja egoja että, kun nyt tässä pyöritellään suuren maailman malliin seuran touhuja, jossa vähän rahaakin pyörii.

    On se toisaalta hienoa, että näinkin moni on ”huolestunut”,käsittääkseni, nykyisestä menosta. Luulisi, että mj:ssa pelaa aina parhaat ja muutama kokeilu kaveri, joita ajetaan settiin siään.

    Mistäköhän tää idea on lähtenyt liikkeelle, että mj:ssa pelaa parhaiten mj:een pelitavan osaavat, eikä välttämättä parhaat?! No joo, kaikki ei voi olla maalintekijöitä. Näkee tätä tosin muissakin lajeissa. Kertooko tämä valmentajasta jotakin? On yksi pelitapa/-kirja ja etsitään siihen pelaajat. Voisiko lähestyminen koskaan olla se, että tsekataan paras saatavilla oleva ryhmä ja valitaan sille sopiva pelitapa/-kirja…

    Jatketaan tästä. Ja hei, ei tää niin vakavaa ole, täähän on vaan salibandyä!

32. 29.4.2008 klo 19.43 Matti:

    Jääkiekossa on käytännössä mahdoton nousta A-maajoukkueeseen tai edes liigan parhaiden joukkoon, ellei ole poelannut nuorten maajoukkueissa. Sama jalkapallossa.

    Salibandystä löytyy liigatason kärkipelaajista yllättävän monta 20-25-vuotiasta, joita ei koskaan edes kysytty nmj:n leirille saati joukkueeseen. Eli tätä amatöörien puuhastelua, ei kunnollista pelaajatarkkailua. Ja sama nmj-koutsi vuodesta toiseen.

33. 29.4.2008 klo 22.49 Petrus:

    Matti puhuu kyllä asiaa, eikä nykytilaa voi perustella enää nuorella lajikulttuurilla. Ehdottomasti nmj valmennus kaipailee uusia tuulia, sitä paitsi se jo että valintoja tekisi uusi henkilö toisi uutta väriä ja soundia koko maajoukkuetoimintaan. Olisi kiva vaihteeksi nähdä se ns. paras nippu ja kehittää pelitapaa heidän ympärilleen, kuten jääkiekossa esim. Venäjä ja muut huippumaat tekevät. Yksi näkökulma on jäänyt käsittelemättä myös samalla saralla se, että miksei niitä parhaita pelaajia roliteta sitten pelitapaan sopiviksi, pelitaitoja ja esim. fyysistä kokoa hyödyntäen???

34. 30.4.2008 klo 0.14 jeppe:

    ”miksei niitä parhaita pelaajia roliteta sitten pelitapaan sopiviksi, pelitaitoja ja esim. fyysistä kokoa hyödyntäen???”

    a) Ei osaa
    b) Ei pysty
    c) Ei halua
    d) Ei kiinnosta
    e) Kaikki edellämainitut?

    Oikeita vastauksia saattaa olla useita?

35. 30.4.2008 klo 9.50 Matti:

    Menneen kauden liigassa 14 80-luvulla syntynyttä peluria oli kärkipäässä eli teki vähintään 38 pistettä. Heistä vain 4 on pelannut nmj:ssä (Johansson, Helanen, Koskelainen, Luukko).

    Sellaiset kaverit kuin Vänttinen, Koski, Nyman, Järvinen, Hynynen, Hulmi ym. ei koskaan päässy nmj-kokoonpanoon, mutta seuraavina vuosina ovat kyllä menestyneet. Yhteistä on ainakin se, että ei ole asuneet ja pelanneet pääkaupunkiseudulla.

36. 30.4.2008 klo 11.04 Timo:

    Johansson Tampere, Helanen Oulu, Koskelainen Helsinki, Luukko Seinäjoki. Tässä kaupungit missä pojat pelasivat junnuaikoinaan, joten Matti mieti uudestaan tuota ahdasmielistä teoriaa. Ei Matille ole tullut mieleen, että pelaajat kehittyvät huipuiksi vasta miesten joukkueissa kunnon valmennuksella.

37. 30.4.2008 klo 11.24 Marko:

    Matti, onko mahdollisesti tullut mieleen, että kyseiset 80-luvulla syntyneet pelaajat eivät ole olleet juniorimaajoukkueiässä välttämättä niitä parhaita pelaajia, ja sen takia eivät ole pelanneet maajoukkueessa? Esimerkkinä vaikkapa Markus Olkkonen, mies kun ei ollut kärjistetysti sanottuna edes pelannut salibandyä nuorten maajoukkueiässä ollessaan. Mielestäni on nimenomaan hienoa, että pelaajat kehittyvät eri tahtiin, sillä se ettei mahdu nmj:hin ei välttämättä tarkoita ettei voisi menestyä myöhemmin.

    Eikä tätä tapahdu pelkästään Suomessa, muistaakseni Warbergin Martin Emanuelssonkin totesi jossain Pääkallo.fi -haastattelussa olleensa vielä pari vuotta sitten ”aivan paska”. Pelaaja kehittyy mikäli tekee töitä. Mielestäni huomattavasti oleellisempi kysymys on, missä ovat nykyään entiset kovat nmj-pelaajat ja miksi he eivät ole enää otsikoissa?

38. 30.4.2008 klo 14.42 Miha:

    Oma kannanottoni Jatkuvaa Syöttöä-blogissa. Liian pitkä tänne kirjoitettavaksi :)

39. 4.5.2008 klo 18.55 Matti:

    Nimimerkki Mihan takana on ilmeisesti NST:ssä pelannut Tuomo Reponen. Mielenkiintoinen Blogi-kirjoitus.

    Vilkaisu kauden 2003-04 tilastoihin. Reponen teki nuorten SM-sarjassa (kaksi vuotta alaikäisenä B-junnuna) 14 ottelussa tehot 18+15=33. Kertomansa mukaan häntä ei koskaan kutsuttu edes nmj-leirille, joilla kävi noin 50 pelaajaa.

    Nuorten SM-sarjassa MM-kultajoukkueesta vain SSV:n Aku Inkeroinen keräsi enemmän pisteitä, 15+20. Muita pistemiehiä nuorten SM-sarjassa: SC Bluesin Mikko Manninen 17+15, Erän Lauri Lehtonen 11+7, Lauri Kapanen 11+6,Henri Lehtonen 10+2 ja Jussi Kosola 2+6, NST:n Jonne Haapasalo 9+3, HIFK:n Miro Herlin 3+2, SSV:n Felix Fagerström 22+10, Geen Osmo Reentilä 13+6 jne.

    Okei, kaikki parhaat eivät pelanneet varmaan kaikkia pelejä nuorten SM-sarjassa. Silti on mielenkiintoista, että A-junnujen SM-sarjassa lähes 2,5 pisteen keskiarvolla pelannutta kaveria ei kysytty edes leirille.

    No, selityshän on tietysti tämä kuuluisa roolitus, jolla kaikki pelaajavalinnat voidaan perustella.

40. 5.5.2008 klo 12.48 Olli:

    Markolle: todella moni nmj:ssä pelannut ei koskaan edennyt edes miesten liigan rivipelaajaksi. Tosi on. En viitsi selata tilastoja, mutta listaa löytyy jos joku viitsii. Oliko siis ne valinnat hyviä vai huonoja?

    Matille: nimimerkki Mihan blogijuttu on hyvä, se kannattaa lukea. Siellä on sitten taas tutut kommentit. Nimimerkki AOA jaksaa olla eri mieltä nmj-valinnoista, mutta hän kyllä perusteleekin asian. Itsekin paljon nuorten SM-sarjaa seuranneena olen huomannut, että ”maaseutujoukkueissa” näyttää pelaavan usein taitavampia jätkiä kuin pääkaupunkiseudun liigaseurojen junnujhoukkueissa ”nmj-jätkiä”.

41. 9.5.2008 klo 9.12 Marko:

    Ollille:
    Niinpä. Tähänkin on toisaalta kaksi katsantokantaa. Valitaanko sillä hetkellä parhaat pelaajat, vai mahdolisesti pelaajat, jotka voivat kehittyä tulevaisuudessa parhaiksi. Nämä eivät ole kaksi samaa asiaa, vaikka suuressa osassa tapauksia näin varmasti onkin.

    Nuorten maajoukkueeseen tulee ymmärtääkseni valita pelaajia, joiden tavoitteena on tulevaisuudessa miesten maajoukkue. Toisaalta tavoitteena on valita mahdollisimman hyvin välitavoitteessa (alle 19v. MM-kisat) menestyvä joukkue. Näiden kahden muistaminen ja yhteensovittaminen voi välillä olla vaikeaa, vaikkei sitä välttämättä uskoisikaan. Kysymys kun on kuitenkin loppujen lopuksi aina pelaajien potentiaalin arvioimisesta, ja se ei tunnetusti ole välttämättä aivan mustavalkoinen juttu. Ottaako riski vai pelata varman päälle?

    Omasta mielestäni suurimman osan joukkueesta voi valita melko helposti, sen kuuluisan joukkueen rungon. Tämän lisäksi jää todennäköisesti muutamia ”ylimääräisiä” paikkoja, joiden täyttämisen kanssa pitäisi olla erityisen tarkkana. Joukkueeseen kannattaisi valita jatkon kannalta pari potentiaalisinta ratkaisupelaajaa, ei niinkään välivaihtopuurtajia, vaikka he olisivatkin sen hetkisen nmj:in kannalta paras vaihtoehto. Jokeripelaajia. Näistä kavereista on näet jatkossa helpointa koulia ratkaisupelaajia miestenkin liigaan, kunhan he ovat oppineet, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Ja että tämä hetki ei ole se heidän elämänsä täyttymyksensä hetki, jolloin pitäisi pelata chrisprongermaisia minuutteja. Nöyryyttä. Ikävä kyllä tuossa iässä nämä ”jokeripelaajat” - pistenikkarit - ovat usein kohtuullisen hankalia tapauksia, eivätkä välttämättä puhalla aivan yhteen hiileen. Oma etu on, harmittavaa kyllä, usein se tärkein asia. Tärkeintä olisi muistaa, että koko elämä on oppimista, ja ratkaisevaa on kuinka opit pystyy sisäistämään.

    Miten nämä viimeiset paikat joukkueessa täytetään, on täysin kiinni nmj-valmentajan henkilökohtaisesta tyylistä. Joku toinen valmentaja ottaa riskin, joku toinen ei. Valmentajat vaihtuvat ajan myötä ja vasta vuosien päästä voi mahdollisesti nähdä kuka oli oikeassa. Todennäköisesti kummallakin tyylillä ratkaisurooleihin nousee kohtuullisen vakiomäärä pelaajia, kyse kun on kuitenkin aina loppujen lopuksi todennäköisyyksistä. Joku jokeripelaaja kasvaa henkisesti, joku puurtaja kehittyy taidollisesti.

42. 13.5.2008 klo 11.48 Roope:

    Voisko joku viel kysyy, et miksei Aaltosen Teemu saanu tsäännsii?

43. 13.5.2008 klo 22.03 Janne:

    Tämä Aaltonen tietääkseni on vielä centteri, peliä rakentava pelaaja, ihan mukavan pehmeet kädet, silti puolustaa ja pelaa peliä hyvin kahteen suuntaan, hakee palloja alhaalta ja ennenkaikkea tekee hyviä maalinteko paikkoja muille. Ja silti tuo kyseinen 53 pinnaa (30+23). Onko tälläinen kaveri sitten liian vaikea roolittaa nmj:hin? Ilmeisesti oli. Olen varma, että tästä hepusta kuullan vielä paljon lisää. Kannattaava seurailla.

44. 13.5.2008 klo 23.26 Timo:

    Älkää nyt traktorikuskit taas alottako tota Aaltonen juttuu. Se käsiteltiin jo ja jos ei uutta kerrottavaa, niin älkää enää jatkako.

45. 14.5.2008 klo 22.10 Janne:

    Asia on aikalailla noin, tollaset kaverit pitäis saada sinne mihin kuuluu.

46. 18.5.2008 klo 21.02 Tietolähde:

    Aaltonen tehnyt sopimuksen Classicin kanssa. Varma tieto. Hyvä että pääsee näyttämään kykynsä A:n SM:ssä sekä toivottavasti myös liigassa.