lauantaina 10. toukokuuta 2008
MM-kisat huomion keskipisteenä
Täällä MM-turnauksessa Suomi kohtaa tänään välierässä Ruotsin. Ja huomenna pronssiottelussa Puolan. Emäntien eilinen yllätysvoitto Tshekistä toi välieräpaikan ja minulle tilaisuuden linkittää Lintujen klassikkoon.
Tähänastisilla otteillaan Suomella ei tietenkään ole mitään mahdollisuuksia Ruotsia vastaan. Kuinka todennäköistä sitten on, että taso yhdessä yössä nousee jokaisella osa-alueella kuten päävalmentaja Harri Lind virkansa vaatimalla tunnollisuudella vakuutti uskovansa, on toinen juttu. Sitä syksyllä aloiteltua keskustelua maajoukkueiden ja juniorityön tilasta voitaisiin kyllä jatkaa.
Sveitsi sen sijaan on vakuuttanut, mutta Ruotsia toistaiseksi näkemättä on vaikea sanoa, onko Sveitsistä jopa maailmanmestariksi.
Wolsztynin hallissa aurinko helottaa katonrajan ikkunoista kentälle. Kisoihin mennessä ikkunat piti peittää, vaan valokuvaajien onneksi ei sittenkään peitetty. Pelkkien lamppujen turvin kuvat otettaisiin pitkillä suljinajoilla, mutta nyt luonnonvalo tekee oikeastaan aika kiehtovia otoksia.
Georgia on ilmoittautunut salibandykisoihin monesti, mutta nyt sieltä tosiaan saapui joukkue. Vaikeimman kautta, kun matkalle mahtui sotatoimialueiden kiertäminen Turkin kautta, ruokamyrkytys ja väärä Frankfurt, mutta puoli tuntia ennen avauspeliä kuusi pelaajaa oli perillä kisapaikalla.
Avauksessa tulikin sitten Venäjältä kuokkaan 0—27 maalivahti Mariam Dadeshelin pokattua parhaan pelaajan palkinnon, mutta joistainhan sitä on aloitettava.
Joukkueesta löytyy myös hyökkääjä Mari Esakia, josta nimestä tuli tietenkin oitis mieleen arvostettu eteläkarjalainen salibandyvaikuttaja.
Langaton verkko toimii hallissa kaikkialla paitsi pressihuoneessa ja kentän laidalla kieppuu kuvaajan kimpussa hyttysiä, mutta kokonaisvaikutelma on ehdottomasti positiivinen.
Kommentit
-
Passon kommentteja matkien tuli Lindille & co:lle vetelät pöksyihin.Ja nyt on sitten viimeistäänkin etumatka saavutettu naisten ja tyttöjen puolella.Sama seuraa viimeistään 5 vuoden sisään munallisillakin.
-
”Sama seuraa viimeistään 5 vuoden sisään munallisillakin.”
Ainoa vain että näin on sanottu jo 10 vuotta…
-
Ja ne onkin lähempänä koko ajan.Vuottahan ei osaa kukaan ennustaa tarkasti.Kaikkien vastaus aina onkin,että tätä on sanottu jo kauan..Tuloksethan kertoo jo paljon.Ollaan nyt tyytyväisiä,jos miehet&pojat pitävät paikkansa.Naisissa ja tytöissä etumatka oli todella suuri ja mihin on tultu?
-
Tyttöjen ja poikien tuloksista ei kannata vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Joukkueet vaihtuu lähes kokonaan vuosi vuodelta, joten seuraava vuosikerta voi muuttaa paljon tai ei mitään. Poikien puolella tilanne on sikäli huolestuttava että Ruotsi on ollut ylivoimainen jo pidempään ja se on näkynyt tuloksissa nyt muutaman vuoden ajan.
-
Näitä ei liian hätäisiä johtopäätöksiä on pyritty välttämään vuodesta toiseen.Kyllä niiden aika on nyt ja on jo ollut pitempään.
Viimeinen todellinen super-ikäluokka pojilla oli 85-syntyneet.Tytöissä eron näkee ( ja naisissa ) jo katsomalla pelaajaa ulkoisesti ja näkyypä niitä nyt näistä MM-kuvistakin eri saiteilta.
Vähän kun harjoittelisi,olisi tuloskin parempi…?Fysiikassa me jäädään,ei taidoissa.Ja paljon.
-
Se nyt taas riippuu mistä puhuu. Naisissa Suomi oli viimeksi parempi mutta Sveitsi voitti 2005. Tytöissä Sveitsi on juuri nyt parempi.
Miesten puolella ei jaksaisi kuunnella vuodesta -75 toitotettua rasittavaa mantraa ”sveitsi ja tsekki menevät lujaa suomen ohi.”
Se ei toki näy viime vuosien tuloksissa, taidoissa, menestyksessä, fysiikassa eikä missään muussakaan, mutta juu ohi menevät.
-
Riippuu mistä puhuu.Tässä on nyt puhuttu näistä eroista - herätys!
Suomi voitti Sveitsin naisissa ensimmäisissä otteluissaan saldolla 15/2.Ero on kaventunut ja ollut kääntyilemässä.Tytöissä Suomi on hallinnut pelejä viimevuosina jopa selvästi.Vajoaminen lähes kymmenen maalin tappioon MM-kisoissa kertokoon lopun.Puolalle häviäminen olisi ollut jo oma lukunsa!
Pojissa/miehissä Ruotsi on mennyt menojaan.Kerro Tuoppi syy.Tsekkikin on jo Suomea toisinaan vienyt..Kyllä me vielä joku vuosi pärjätään nykyisellä rungolla.Mitäs sen jälkeen?
1975 suurin osa taputteli hiekkalaatikolla sitä itseään ja lajista nimeltä salibandy ei ollut kuullut edes Mukkalan Pekka.
Sveitsi ja Tsekki ottavat isoilla loikilla meitä kiinni.Mistä se johtuu?Meillähän on aina ollut älytön etu taktisesti ( mihin sekin perustuu ).
Olisko näissä harjoitteluissa kuitenkin eroja.Tai lähinnä asenteissa.Vai mitä on tapahtunut?
-
En usko että kukaan on ohi ajamassa, mutta silti sanon junioritoiminnasta yleisesti että: ”jotain tarttis tehdä”. Kilpailu nuorten salibandysarjoissa saisi olla kovempi, saadaanko se aikaan SM-sarjoilla vai rekryämällä enemmän pelaajia? En tiedä, mutta pitkällä tähtäimellä satsaisin jälkimmäiseen. Kun joka pitäjässä on edes kohtuu hyvä jengi ei tarvitse matkustaa kauas pelatakseen kovia pelejä.
-
Ruotsi on mennyt menojaan miehissä kun Suomi voittaa joka toisen ottelun ja mm-finaali ratkesi jatkoajalla?
Ei voi oikein verrata poikien ja miesten tilannetta kun toinen ottaa kuokkaan 10-4 ja toinen…ei ota kuokkaan eikä lapioonkaan sellaisin lukemin
Ettei vain mitenkään voisi olla kyse suomalaisten pakonomaisesta pessimismistä? Emme voi sietää että olemme jossakin lajissa maailman huipulla, ei vaikka kyseessä olisi kuinka pieni laji.
Mitä hyötyä on itkeä etukäteen mitä tapahtuu tai voi tapahtua 10 vuoden kuluttua? Meneekö se aina absoluuttisesti niin että Sveitsi, Tsekki ja Ruotsi ovat täydellisiä ja menevät eteenpäin ja Suomi junnaa paikoillaan? Ovatko muka näiden maiden junnut konemaisen tehokkaita kehittymään vuosi vuodelta ja vain Suomi ei seuraa perässä? Eikö Gustaf Forsberg valitellut ruotsalaisten nykyjunnujen harjoitteluasennetta verrattuna suomalaisiin?
-
Ei ole kyse pessimismistä.Sinun kohdallasi on kyse yltiö-optimismista?
Jos miehet vielä pysyvät Ruotsin kyydissä,ei se poista ongelmia muiden kohdalla.Kun nämä järvet,tiitut,toivoniemet,väänäset,jussilat ja kohoset kohta lopettavat,kuka kantaa vastuun sitten?Kukkola,Kapanen ja Kosolako?
Myönnä nyt vaikka pitkin hampain,että junnupuolella molemmissa sukupuolissa olemme vähintäinkin metsässä?
-
”Myönnä nyt vaikka pitkin hampain,että junnupuolella molemmissa sukupuolissa olemme vähintäinkin metsässä?”
Missä välissä olen kiistänyt sen? Minua ei vain suoraan sanottuna kiinnosta, kunhan miehet pärjäävät. En vain ymmärrä mitä järkeä on vapista pelko persiissä ajatellen mitä saattaa ehkä tapahtua tulevaisuudessa
-
Case closed!