Kauppalehti: Autotallista salibandyn huippunimeksi

Pääsyliput B-poikien toiseen finaaliin loppuivat kesken kun jonoa oli vielä pitkälti. Mosahalliin ahtautui niin paljon katsojia kuin lehtereille mahtui ja enemmänkin.

Espoolaisjuhla huipentui jatkoajalla.

Amerikkalaista näkemystä hyvännäköisistä sporttisaiteista.

Kiilablogi pureutuu ajankohtaiseen jääkiekkopallohournalismiin.

(Edit: Kas, kirjoitusvirhe, mutta… ehkä se toimii noinkin.)

Toisin kuin syksyllä oletin, kaikkien aikojen raskain kausi ei lopulta tasoittanut liigaa ratkaisevasti. Mikael Järvi, Juha Kivilehto, Harri Forsten, Santtu Manner, Henri Toivoniemi, Jani Kukkola, Tero Tiitu ja Juho Järvinen jaksoivat urakoida MM-kultaa, Suomen mestaruuden ja Suomen cupin voiton. Runsaassa vuodessa kapteeni Järvi nosti suorille käsille neljä isoa kannua.

Mutta jossain sen täytyi näkyä. Finaalin jälkeen jopa väsymättömistä väsymättömin Mikael Järvi myönsi, että vähän olisi jo kesälomaa ikävä.

(Yllä toki vain odotellaan hopeajoukkueen saapumista finaalipressiin, mutta oikeakin media taitaa joskus käyttää sumeilematta mitä tahansa kuvia, jotka voisivat tukea tekstiä).

Mestarit jaksoivat kehua vastustajan nousujohdetta ja miehistymistä. Ihan kuin vuosi sitten olisi ollut Classicia kohtaan jotenkin viileämpää. Saatan muistaa väärinkin.

Mika Ahonen ja SSV:n pelaajat kertovat voittaneensa, koska tekivät eniten töitä. Helppohan sitä on töitä tehdä kun on joukkueellinen maailmanmestareita, jupisee foorumeilla kilpaileva teoria. Ei vailla ansioita sekään, mutta taidan kallistua ensimmäiselle kannalle ja toivoa ennemmin kilpailijoiden terästymistä kuin SSV:n heikkenemistä. Lajissa on nähty tähtisikermiä, jotka eivät lopulta voittaneet mitään. Ehkä työnteon jäätyä liian vähälle. Ja ilman sitä ankaraa työntekoa olisi MM-kultakin tainnut jäädä haaveeksi.

Analyysin tarjoaa Urheilulehden salibandyasiantuntija Jani Hakkarainen ja kertoo muun muassa, että media ja salibandyväki on mennyt Mika Ahosen ansaan.

SäbäSuorassa jokunen otos. Liekö muualla gallerioita linkitettäviksi? On, ainakin Juhani Järvenpään laatulaukaukset SSV:n sivuilla.

Sähköpostiarkistosta käveli vastaan omat arvioni Pääkallo.fi:n liigaveikkauksiin. Mitä sitä tulikaan veikattua? » Lue koko juttu

Mahtaako Classic pohjustaa dynastiaa? Vai saako toisen perättäisen mestaruuden kohdalla vielä spekuloida semmoista?

Happee painoi hyvin ja vartioi Classicin peliä tukkoon, mutta jäi hopealle etenkin hyökkäyspelissä. Hyviä hyökkäyspään riistoja valui hukkaan kun oma hätäinen ratkaisu pallon kanssa lahjoitti sen saman tien takaisin valkoisille. Classic jaksoi odottaa kärsivällisesti paikan aukeamista ja iski hetken tullen terävästi.

Hanna Sipiläinen, Anne Suomalainen ja Katriina Saarinen jonottivat pistepörssissä Happeen Kaisa Malmbergin sekä Mappe Muurin takana, mutta tilaston tarkastelu ei totisesti tue väitteitä, joiden mukaan Classic olisi muutaman huippuyksilön varassa. VelluTV:n kuoro taisikin lähettää terveisiä semmoista luulleille.

Hieno tunnelma ratkaisevassa pelissä, ja ilmassa oli Classic-perheen henkeä kun juniorit ja vanhemmat ja nykyiset ja entiset pelaajat pidättivät yhdessä henkeään pelikellon käydessä viimeisiä sekunteja.

Ja yleisömäärähän napsahti kevään kaikkien finaalien piikkipaikalle.

Verkko-Karjalaisen sanoin: Ampumahiihtäjä Kaisa Variksen asiainhoitaja Olli Rauste ei pidä oikeana uutisointia, jonka mukaan Variksen elinikäisen kilpailukiellon kumoaminen olisi perustunut muotovirheeseen.

Kuinka kaikki kävi, kertoo Rauste verkkolehdessä.

Kuka pysäyttää tämän koneen vois, lauloi Leskinen aikoinaan.

SSV oli juuri niin kova kuin pelättiinkin. Kun Erä peitti huolella kaukolaukauksia, tanssahteli esiin maalinedustan mahtimies Juho Järvinen ja napautteli ratkaisevat pallot yhdellä kosketuksella perille.

Toisaalta Erä ujosteli kuten ensimmäisessä loppuottelussaan vähän kuuluukin mutta toisessa ei enää kannata. Tulivat vahvasti mieleen Erän ensimmäinen ja toinen Seinäjoen vierailu kun piti jäykistellä vastustaja turvalliseen johtoon ennen kuin rentoutuu pelaamaan. SSV ei ole ihan SPV, mutta löytäisikö Erä jatkossa pelinsä jo ennen kolmatta erää? Ainakin tämän iltapäivän loppu antoi viitettä että se olisi mahdollista.

Muutama finaalikuva SäbäSuorassa ja kunnon pläjäys Mikko Hyvärisen Flickr-setissä. Kunnon videoiden editointi on työlästä, mutta olisiko kännykkävideoista huonommasta laadustaan huolimatta johonkin? Päivän pressistä yksi, toinen, kolmas ja neljäs kokeilu Qikissä. Ääni on ongelma.

Mestaivalmentaja Mika Ahonen vei SSV:n hotelliin pois Facebookin sun muiden houkutusten ulottuvilta. Eikös venäläisissä joukkueissa ollut vastaava tapa asua poissa kotoa ennen tärkeitä pelejä. Eikö sille ollut joku venäjänkielinen sanakin?

Pronssia juhlitaan Seinäjoella ja Lappeenrannassa, ja arvaan että kummassakin paikassa mitalin arvolle sopivalla innolla. Hyvän kodin löysivät.

Nyt kun viuhahtelu on tullut salibandyynkin, on syytä muistaa ilmiön syvät yhteiskunnalliset ulottuvuudet, jotka havaittiin jo 70-luvulla Neuvostoliitossa.

Asiasta kertoo YLEn Elävä arkisto ja vinkin löysin Enbusken radio-ohjelmasta.