Ruotsin maajoukkuepakki Kimmo Eskelinen kertoo blogissaan, miksi maan gigantit Warberg ja AIK eivät halua Euroopan Cupiin.
Har man varit med i EFC ett flertal gånger och som AIK vunnit den tre år på rad, vet man att det inte är något värt att delta i en cup som har noll kommersiellt värde.
Som har noll kommersiellt värde.
Mitä tapahtui pelaamiselle ja voittamiselle?
Tässä kohdin tulee kiusaus muistella aikoja 20 vuotta sitten kun ostettiin opintolainalla junaliput sarjaturnauksiin ja etsittiin sukulaisia, joiden lattioille koko joukkue mahtuisi majoittumaan. Ja porukan puuhamies istui iltakaudet lankapuhelimen luuri kourassa metsästämässä treenipelejä.
Juu, tiedän, ajat ovat toiset ja laji kehittynyt ja perheellisellä kolmikymppisellä tilanne on toinen ja nykypelaajat treenaavat kuin ammattilaiset saamatta ammattilaisen korvauksia.
Silti. Kommersiellt värde.
Eskelisen teksti on tietysti vastaus seurojen saamaan shittiin ja kysymyksiin, miksi suomalaisilla ja tshekeillä on varaa matkustaa Euroopan Cupiin (joillain karsintakierros mukaan lukien kahdesti) mutta tuhatpäisiä katsojamääriä vetävillä ruotsalaisilla ei.
Muutaman voiton jälkeen motivaatio ei ole sama, Eskelinen kertoo, ja että ruotsalaiset pelaajat saavat ainoina pelaamisestaan palkkaa ja seurojen rahat menevät siihen.
Pedataanko pitkästä aikaa voittoa suomalaisille? Ovatko ruotsalaiset ylimielisiä vai osoittavatko systeemin heikkouksia? Onko koko juttu valtapolitiikkaa? Mikä on voiton arvo ruotsalaisten puuttuessa? Mikä oli Neuvostoliiton kiekkovoittojen arvo kun Kanada ei osallistunut? Muistaako kukaan että NHL-pelaajat puuttuivat kiekkokisoista 1995? Paitsi Tuoppi.
Tirsamaa: Ei olla osallistumassa
Micael Fasth: Sverige drar skam över innebandyn
”Paitsi Tuoppi.”
:D LOL! Vai sanotaanko nykyään NUK?
Nauroin Ulkona Kovaa?
Ihan hyvä kuitti sinäänsä. Olenhan mä saattanut kerran tai pari muistutella tuosta mm95:n tasosta. :)
Pedataanko pitkästä aikaa voittoa suomalaisille? Ovatko ruotsalaiset ylimielisiä vai osoittavatko systeemin heikkouksia? Onko koko juttu valtapolitiikkaa? Mikä on voiton arvo ruotsalaisten puuttuessa? Mikä oli Neuvostoliiton kiekkovoittojen arvo kun Kanada ei osallistunut? Muistaako kukaan että NHL-pelaajat puuttuivat kiekkokisoista 1995?
Pedataan. Osoittavat systeemin heikkouksia. Tietysti, salibandy on ruotsalaisten peli. Asteikolla 1-10 n. 2, naurettava joka tapauksessa. Sanomattakin selvää että arvo oli heikompi. MM-jääkiekkoa seuraavat/seuranneet muistaa mutta ei siitä liikaa puhuta.
:)
En ymmärrä miksi suomalaisjoukkueet haluavat enää lähteä (=laittaa rahaa) tähän sirkuspelleilyyn. Kaikki ylimääräinen raha joukkueelle, ei ulkomaanpelleilyyn.
Warberg ja AIK on niin omalla tasolla kaikessa tekemisessään. Sillä on puolensa… Silti oudoksun Eskelisen kommenteja pelaajana. Miksi hän on kiinnostunut turnauksen kaupallisesta arvosta? Minua kiinnostaisi sen voittaminen, varsinkin kun AIK on euromestari. Seuran kannalta se on sitten eri asia. Nuoremmat pelaajat ovat tuskin tyytyväisiä seurojensa ratkaisuihin. Luulisi että pelaajat kuten esim. Simon Nilsson tulivat seuraan voittamaan ja nyt ei edes osallistuta. Toivottavasti tulevaisuudessa kaikki osallistuu…
Ehkäpä Ruotsissa laitetaan nyt asioita tärkeysjärjestykseen. Jos pelaaja on oman lajinsa kehityksestä kiinnostunut ja pyrkimys on ammattimaisuudesta ammattilaisuuteen, niin kai se vähän kiinnostaa pelaajiakin käytetäänkö seurojen rahoja höpöhöpö-turnausten pelaamiseen persnetolla vai käytetäänkö EFC:stä säästyvät rahat vaikkapa suoraan pelaajiin. Tosissaan tähän lajiin suhtautuville se suurin voitto lienee kuitenkin tehdä tästä lajista itselleen ammatti.
Pari uutta ammattilaista Ruotsin parhaissa seurajoukkueissa voi tarkoittaa parin vuoden päästä paria entistä parempaa ruotsalaispeluria maajoukkueessa. Siinä mielessä on vähän vaarallista ajatella täällä, että ”on ne nyt ylimielisiä, pari kertaa voittaneet…”
Suomalaiseen perusluonteeseenhan tällainen priorisointi ei tietenkään sovi, sillä sehän ei herätä muuta kuin kateutta ja närää, jos joku saa EFC-rahat taskuunsa yhä niin olemattoman kansallisen itsetunnon kohottamisen kustannuksella.
Kimmolta hyvä pointti, mutta meneehän rahat pelaajiin turnauksessakin. Ok, ehkä ei samalla tavalla, mutta silti. EFC-mestaruus ei mielestäni saavutuksena ole höpöhöpö (no, seuraava vähintäänkin muistuttaa sitä) vaan sen markkina-arvo on liian huono ruotsalaisten (WIC ja AIK) näkökulmasta. Siellä rahaa mennee jo pelaajiin ym. sen verran että kuluilla pitää olla katetta joita EFC:stä ei saada. Silti Eskelisen näkökulma on kaiken nähneen pelaajan näkökulma. Hän on voittanut sitä ja tätä ja sen huomaa kirjoituksesta, hänhän myöntää sen itsekin. Warberg ja AIK on edelläkävijöitä ja muu salibandy on nyt liian kaukana jäljessä. Ymmärrän että markkina-arvo on paska, ymmärrän että WIC ja AIK tarvitsevat rahaa maksaakseen pelaajilleen korvauksia turnauksen aikana. Ymmärrän että EFC nykyisessä muodossa on huono ja siinä ei ole taloutta. Haluaisin silti voittaa ennemmin kuin jättäytyä kisasta.
Niin tuosta voittamisesta voidaan sitten keskustella enemmänkin. Voidaan priorisoida halutaanko voittaa kannuja tänään harrastepohjalta vai olla kehityksen kelkassa vielä silloinkin, kun vastassa on ammattiurheilijoita? Onhan se toki hienoa kirjoittaa lajin historiaa ja voittaa mestaruuksia, joita muistellaan joskus aikanaan lämmöllä, niin kuin jääkiekkokin muistaa entisiä legendojaan, jotka pelasivat pipo päässä pihajäillä. Ja oli muuten sata kertaa kovempia kuin nykyajan klopit, ainakin puheiden mukaan! :)
Protestin todellista makua tähän tuo se että Warberg kieltäytyi myös suorasta paikasta ja te jotka osaatte maantietonne tiedätte että Warbergistä Fredrikshavniin ei ole pitkä matka. Kyse ei siis ole menoista ja tuloista erikseen vaan siitä että seuralle jää miinusta kun EFC:tä tarkastellaan taloudellisesti ja seurat eivät voi vaikuttaa tähän juuri mitenkään. En usko että kumpikaan seura tipahtaisi kehityksen kelkasta jos osallistuisivat EFC:hen, mutta menothan on katettava ja silloin on ehkä pakko tehdä tällaisia ratkaisuja.
Avokatsomo 2003—2053