E-juniorien piirisarjan avaus eilen Lauttasaaren hiekalla oli osittain parempaa jalkapalloa kuin Champions Leaguen Real Madrid – Barcelona.
Ehkä yksikään maaleista ei ollut Messin soolon tasoinen taidonnäyte, mutta toisaalta yksikään pelaaja ei teeskennellyt loukkaantumista tai jäänyt teatraalisesti makaamaan eikä kukaan pelaajista tai valmentajista protestoinut erotuomarille.
Kuulemma UEFA tutkii espanjalaisen oopperan tapahtumia jälkikäteen, mutta ymmärsinköhän oikein, että filmaukset eivät kuulu perattaviin asioihin. Niistä ei kukaan loukkaannu fyysisesti, mutta…
Tässä tiivistyy jalkapallon nolous. Saitin osoitteesta päätellen tulee samalla muistaa lähdekritiikki.
Sundqvist: Messi upea, spanskifutis häränsontaa + kommenttiketju
Harkitseeko Milan Tomasik yhtenä vaihtoehtona Salibandyliigaa, vai mitä Google Translate yrittää meille sanoa?
Ainakin yksi kommentti kuulemma on, että Miksi vetää hiilet Newcastlen?
Kuinka suhtautua Vastapalloon ja tällaiseen tekstiin?
Innostuneesti. Koska tällainen Hunter S. Thompsonin mieleen palauttava tapa yhdistää urheilulajin tapahtumat ja oma kokemus niistä on juuri kaikkein arvokkainta. Juuri sitä, mikä tekee hyvistä blogeista perinteistä journalismia mielenkiintoisempia.
Ja samalla kavahtaen, koska haistattelut ja nimittelyt kuulostavat niin väsyneiltä. Vaikka ne olisivatkin mukana tehokeinona osoittamassa, kuinka paljon kirjoittaja välittää.
Vastapallo on vuonna 2011 perustettu jalkapallon pää-äänenkannattaja. Julkaisemme entusiastien kirjoittamia juttuja heitä itseään kiinnostavista joukkueista, pelaajista ja kulttuuri-ilmiöistä.
Lisää tällaisia pää-äänenkannattajia, kiitos.
Dynastia murenee. Vai mureneeko? Dynastiat, SSV:n ja Classicin.
Miesten ja naisten finaalisarjat ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Haastajan avausvoitto vieraissa, kaksi seuraavaa mestareille, haastajan vakuuttava kotivoitto selkä seinää vasten.
Kummassakin sarjassa haastaja näyttänyt itsevarman energiseltä ja liikkuvalta, mestari arpiselta ja vähän väsyneeltä mutta nousukkaan virheet armotta hyödyntävältä.
Neljänsien pelin perusteella veikkaisin kummassakin sarjassa vallanvaihtoa, mutta rutinoituneilla mestareilla on kumma tapa olla parhaimmillaan tiukimmassa paikassa.
Viihdyttävin pelaaja toistaiseksi: Sami Koski. No look-passit ovat jo klassikko, mutta päälle vilpoiset uitot puikoista ja jaloista terävästi lähtevät laukaukset, joita edes itse Henri Toivoniemi ei tahdo saada kiinni. Päälle se onnellisen pikkupojan hymy punaisen lauman rynnätessä onnittelemaan. Tatu Väänäsen suoritusvarmuus, Janne Hulmin syötöt. Kohosen kosminen maajoukkuekatse toiseen ulottuvuuteen.
Ja parhaiden kohdatessa on tempokin kohdillaan, molemmissa sarjoissa nähty tuomarin jäävän alle. Näyttävimmin eilen Lappeenrannassa kun Classicin väistelemätön pakki Henna Yläsuo oli juuri matkalla kiripalloon kulmaan. Fokus säilyi pallossa ja pois tieltä risut ja männynkävyt, joten tuomari lensi pää edellä pyrotekniikkalaatikkoon. Ei kolhuja, onneksi, eikä kai pahaa mieltäkään.
Ja sokerina pohjalla Seinäjoen ja Lappeenrannan yleisöt. Sählyääliötä lämmittää. Jotain samantapaista tänään Tampereella ja Hartwallilla, joohan?
Epäinhimillisestä kipukynnyksestään ja hurjasta taisteluasenteestaan tunnettu pelaaja ei voisi lopettaa liigauraansa paljoa komeammin kuin NST:n Carina Calenius. Polvensa kevään ensimmäisen finaalin toisessa erässä loukannut Calenius aloitti päätöserän kentällä – kokeillakseen, kestääko jalka. Pallo haltuun keskialueella, nousu vedolle pakki reppuselässä ja tarkka laukaus ohi maalivahdin.
Tuuletus ja jarrutus sujuivatkin sitten enää tuskan irvistys kasvoilla yhdellä jalalla pomppien, ja joukkuetoverit joutuivat kantamaan maalintekijän kentältä ensiapua saamaan.
- Ilkeä rusahdus tuntui jo siinä kun sain pallon mutta kun näin että on paikka nousta laukomaan niin jatkoin, Tampereen keskiviikon kolmatta loppuottelua kyynärsauvoihin tukeutuen seurannut Calenius kertoi.
- Suoraan pystyi vielä jotenkuten juoksemaan mutta heti maalilta pois kaartaessa tunsi, että se oli siinä.
Edessä on magneettikuvaus, jossa tarkastetaan, onko polvi erittäin vai täysin rikki.
- Tarkoitus olikin päättää liigapelit tähän kevääseen mutta kaipa maali oli aika hieno tapa lopettaa.
Urheilun pieniä sankaritarinoita.
(Hätätilanteessa ei omia ja vieraita erotella: Caleniuksen loukkaantuessa toisessa erässä hän tuupertui tuskissaan Classicin vaihtoaition eteen. Classicin maalivahtivalmentaja Miia Pöntinen ehti kahdessa sekunnissa hätiin jääpussin kanssa ennen kuin NST:n aitiossa ehdittiin edes huomata tilannetta.)
Avokatsomo 2003—2053