Sonera Stadium 29.10.2011 iltapäivällä

Veikkausliiga ja HJK:n komein kausi miesmuistiin pelattiin loppuun kun Klubi kaatoi vielä Hakan 5-2. Riihilahden maali ja ehkä jäähyväiset, Litmasen maalisyötöt, pesäpallosyöksy ja ehkä jäähyväiset, joviaalin juhlavaa tunnelmaa höysteellä haikeutta.

Pohjoispäädystä ja kännykän laajahkolla kulmalla kaikki näytti samaan aikaan pieneltä. Paukkui, mutta katonharjan ohi poutaisella iltapäivätaivaalla erottui ilotulituksesta vain muutama kipinä.

Samaa kaksijakoisuutta ja paljon muuta tavoittaa Ari Virtasen kirjoitus.

Hienointa oli kun pelaajat tulivat lyömään yläfemmoja ja Wallen ja Zeneli toivat pokaalin kosketettavaksi, hehkutti juniori myöhemmin illalla pohjoispäädyn tähtihetkeä. Itse en ollut sitä enää näkemässä, koska seisoin jo pysäkillä odottamassa 70T:tä ehtiäkseni Tapanilaan katsomaan Erää ja Peliveljiä. Sonskilla seremonioissa soinut biisi oli kuitenkin ehtinyt jäädä päähän. Ja kateus kadonneesta lapsuuden näkökulmasta kun ottelut olivat aina isoja ja pelaajat tähtiä, joiden hehkua eivät himmentäneet yleisömäärien harmittelu tai sarjan tason pähkäily.

Tapanilan Mosahalli 29.10.2011 alkuillasta

Mosahallin parkkis oli täynnä ja katsomossa seisojia, jotka eivät mahtuneet istumaan, mikä on aina hyvä merkki. Ja minun mielestäni se on parasta lajipropagandaa kun mikä tahansa halli on lauantai-iltana täynnä ja mikä tahansa kotijoukkue nousee liigan kärkijoukkuetta vastaan 0-4:stä voittoon. Sitä se oli ilmeistä ja kehonkielestä päätellen myös kotiyleisölle ja sen suosikeille. Ihan kauden jokaisen ottelun päätteeksi eivät kenttäpelaajat juokse kasaksi kädet pystyssä tuulettavan maalivahdin päälle.

Sellainen hetki pitää ottaa ja kokea urheilussa täytenä, ilman ketään valmentajaa tai toimittajaa viisastelemassa ”vain kahdesta pisteestä” tai ”ratkaisuista keväällä”.

Tuollainen lauantai pitäisi kokea lapsen tai kenen tahansa, jonka sielua analyyttisyys ei vielä ole tappanut, silmin.

Linkki: Kauko Röyhkä & Narttu: Onnenpäivä

Vastapallon elämänmakuinen teksti kertoo amatöörejä ohjaavan amatöörin osan raskaudesta.

Karhuherra kertoo, miten voi käydä yhtä lailla ammattilaisia ohjaavalle ammattilaiselle kuin amatöörejä ohjaavalle amatöörillekin kun kivi vierii takaisin yhden kerran liikaa.

Saa miettimään, miten minä fanina, pelaajana, junnun vanhempana, kaverina, hengailijana voisin tänään helpottaa sen uuvuttavan työpäivän jälkeen treenejä miettivän valmentajan tai paperipinoon tukehtuvan joukkueenjohtajan tai treeniliivejä pyykkäävän huoltajan tai kaikkien joukkueiden orjana raatavan seuratyöntekijän taakkaa. Tekemällä jonkin osan urakasta? Antamalla rakentavaa palautetta täsmentämään, mitä olemme tekemässä?

Tai edes kiittämällä tai kertomalla joskus, että arvostan hänen työtään?

Tähän liittyy myös Lasse Riitesuon visio yhdestä mahdollisesta paremmasta tulevaisuudesta.

Linkki: Sisyfos

Hornankattila kirjoittaa valmentajien, tai siis lähinnä Pep Guardiolan pukeutumisesta. Vertailun vuoksi päästään myös Antti Muurisen verkkareihin, Esa Pekosen teoreettiseen stetsoniin ja kiekkovalmentajien huonosti istuviin pukuihin, jotka henkivät menneiden vuosien teryleeniä. Kauluspaidan kauluksissa komeilee Mehukatti-mainos.

Muistan lukeneeni Pappa Ruotsalaisen naistenhatusta ja oliko se nyt Don Cherryn puvuista, jotka olivat niin tiukkoja, ettei ne päällä voinut istua. Iiro Parviaisen kravattiparodia kohautti taannoin Sveitsin salibandyliigassa.

Mikä on suomalainen pukeutumiskoodi, vaikkapa nyt salibandyssa? Puuhelmikommentit kai ovat jo historiaa? Kuka sharp dressed man ja kuka resupekka? Riittääkö täällä anonyymi vitt… kettuilu satunnaiselle puvulle aitiossa tai geelille koutsin hiuksissa?

Pääkallo?

Jani Hakkarainen aloitti Pääkallossa keskustelun kolmen pisteen salibandyotteluista.

Vastustan ajatusta, mutta en kiusausta muotoilla kahden edellisen kauden sarjataulukot kolmen pisteen formaattiin.

2010—2011

Classic    26   21  2  3  0   65 +1
SSV        26   20  1  5  1   62
Oilers     26   18  3  5  0   57 +1
SPV        26   15  2  9  1   48 +1
Koovee     26   12  5  9  2   43 +2
Erä        26   13  3 10  1   43
Josba      26   11  2 13  0   35 +2
Nokian KrP 26    8  5 13  2   31 +2
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Loviisa    26   10  0 16  0   30
TPS        26    9  3 14  0   30 +1
Happee     26    8  3 15  1   28 +1
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Trackers   26    7  2 17  0   23 +2
FBT Pori   26    5  4 17  3   22
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
AC HaKi    26    7  1 18  0   22 +1

Tältä näyttäisi viime kauden sarjataulukko, jos se muodostuisi kuten jääkiekon SM-liigassa. Voittojen, tasapelien ja tappioiden perässä on sarake jatkoaikavoitoille. Pisteiden perässä on rangaistuslaukauskilpailuista mahdollisesti saatavat lisäpisteet. Kaikki joukkueet eivät tietenkään voisi saada kaikkia lisäpisteitä.

Huomatkaa: Keskinäisiä otteluita tai maaleja ei ole otettu huomioon.

Kolmen pisteen ottelut eivät olisi panneet sarjataulukkoa täysin uusiksi (vrt. alkuperäinen »), mutta pieniä vivahteita on: AC HaKi olisi saattanut kammeta itsensä pois suoran putoajan paikalta FBT Porin kustannuksella, ja TPS olisi taistellut selvemmin pudotuspelipaikasta. Esimerkiksi pudotuspelien kotietuun tällä sarjataulukolla ei olisi ollut vaikutusta.

2009—2010

Erä        26   13  8  5  4   51 +3
Classic    26   15  4  7  1   50 +1
SSV        26   14  5  7  2   49 +1
Happee     26   15  1 10  0   46
Koovee     26   11  8  7  4   45 +3
SPV        26   11  8  7  4   45 +2
Oilers     26   10  5 11  3   38 +1
Nokian KrP 26    9  6 11  2   36 +4
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
TPS        26   10  6 10  0   36 +4
Trackers   26   11  2 13  0   35
Josba      26    9  5 12  1   33 +2
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
AC HaKi    26    7  6 13  2   29 +1
NST        26    4  7 15  1   20 +2
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
OLS        26    3  9 14  1   19 +6

Kaudella 2009—2010 sarjataulukossa olisi nähty suurempia erilaisuuksia (vrt. alkuperäinen »): SPV ja Happee olisivat voineet syrjäyttää Kooveen pudotuspelien kotiedusta, ja Nokia ja TPS olisivat saattaneet uhata Oilersin paikkaa pudotuspeleissä.

Putoamiskamppailussa NST olisi voinut nousta pois suoran putoajan paikalta, mutta toisaalta OLS:lla olisi ollut aika monta lisäpistemahdollisuutta rangaistuslaukauskilpailuissa. (NST:n ja OLS:n molemmat keskinäiset ottelut menivät jatkoajalle. Toinen päättyi tasan, toisen voitti OLS.)