Väärin hävitty

Näin Saksan kannattajana jäi eilisestä välierästä tunne, että selittelylle ei jäänyt sijaa kun vastustaja oli noin selvästi parempi. Lopun lohturankkarista huolimatta saksalaiset olivat tappiolle jäätyään pelkääjän paikalla sinipaitaisen kuskin kyydissä.

Sama tunne kuin kaksi vuotta sitten Espanjan voitettua MM-välierän.

Toimittajien ja asiantuntijoiden (liioitelluista, sanon jälkiviisasti) hehkutuksista huolimatta tämä Saksan luova ja taitava sukupolvi näyttää sulavan panosten kasvaessa.

Erittäin epätieteelliset mielikuvani palauttavat mieleen Vogtsin, Rummeniggen, Schumacherin, Matthaeusin ja Klinsmannin tapaisia pelaajia, jotka näyttivät kankeammilta mutteivät koskaan, ikinä luovuttaneet. Rummenigge, joka juuri on kurottanut MM-finaalissa pikkuvarpaallaan kavennuksen ja ampaisee kohti keskiympyrää samalla kun takoo nyrkillään kämmentään ja ottaa tiukkaa katsekontaktia muihin suu ammollaan karjuen. Äijät me noustaan täältä, arvaan sieltä kuuluvan saksaksi, tai jotain vastaavaa. Monia samanlaisia kuvia.

Verrattuna nykyjoukkueeseen, jossa ehkä keskittynyttä Klosea lukuun ottamatta näkee lähinnä epävarmaa pälyilyä ja auton valoihin jähmettyneen kauriin katseita. Näittekö te eilen kenelläkään valkopaidalla johtajan kehonkieltä? Minä en huomannut.

Sinänsä saatan toki olla väärässäkin. Aika kultaa muistot, ne huonot pelit ja kisat painuvat unholaan, ajat ja vastustajat olivat toiset. En ehkä ottaisi koko asiaa esiin elleivät muutkin olisi miettineet samaa.

Groundhog day for Germany: After once again failing to exorcise their demons, Uli Hesse wonders how German football lost the ability to deliver in the big games

Tai nimimerkki Nice10 FutisForumilla siellä vallitsevaan tyylilajiin:

Kaikki tuo seisoskelu, kontaktien välttely ja röyhkeyden puute vaatisi kentälle jonkun helvetin Ramelowin, Effenbergin tai muun SS-kenraalin antamaan ryhtiä, mutta tällaisia pelaajia ei Saksa enää tuota.

Ja

Gegen eine bessere Mannschaft zu verlieren ist legitim. Sein Potential nicht auszuschöpfen, weil man die Hose voll und keine Eier hat, das ist traurig und beschämend.

Aus der Traum: Bundestrainer Joachim Löw hat sich verzockt:

Diese deutsche Mannschaft hat Talent, Klasse und deshalb eine verheißungsvolle Zukunft. Allerdings verlangen diese feinen Voraussetzungen ihre Bestätigung, also endlich einen Titel.

Jokaisella meillä pallopeleissä on omat pelilliset lempilapsemme, jotka vieläpä saattavat vuosien varrella muuttua. Yksi tykkää pelikirjoista ja systeemeistä, toinen esteettisistä taitosuorituksista, kolmas kestävyydestä. Minä innostun eniten kun näen taistelua, kaksinkamppailuvoittoja, voitontahtoa, keskittymistä ja jääkylmää pään kestämistä tiukoissa paikoissa.

Ja nyt Saksa murenee juuri niissä asioissa, joiden vuoksi saksalaiseen jalkapalloon jo 70-luvulla lämpenin.

Traurig und beschämend.