Helsinkiläinen kadehtimassa maakuntalehtien lukijoita

Salibandyliigan kevään finaaleissa eron aisti jo Seinäjoella ensimmäisen ottelun pressitilaisuutta odoteltaessa. Paikallisten puheensorinaa Peliveljien mestaruusmahdollisuuksista kuunnellessa oli vaikea sanoa, kuka puhujista oli seuran väkeä ja kuka toimittaja.

Sama sävy näkyi myös paikallisen hotellin aamiaisella Ilkkaa ja Helsingin Sanomia lukiessa. Toiselle SPV oli oma mielenkiintoinen juttu, toiselle uutisaihe muiden joukossa, kuin solunäyte lasin alla viileän tutkijan mikroskoopissa. Jos helsinkiläisen salibandyjoukkueen pelissä näkee innokkaan toimittajan, hän on kaupunginosalehdestä. Tai oli, ennen kuin sellaisten urheilutoimitukset lopetettiin. Helsingin Sanomiin kirjoittava on, jos ystävällinen kärjistys sallitaan, pressissä se kohteliasta kiinnostusta osoittava tyyppi, joka näyttää kuin oikeasti olisi juuri nyt mieluummin vaikka klubilla konsertissa.

localspv_1

Maakuntalehtiä ja maan suurinta on tietysti turha verrata. Painotus paikallisuuden ja yleisyyden välillä on toinen ja ehkä sen myötä myös yhteisöllisyyden ja journalistisen objektiivisuuden välillä. Varsinkin urheilutoimittajia on tässä maassa syytelty riittämiin seurojen ja Suomen fanzineja tekeviksi entisiksi urheilijoiksi.

Ei ihan helppo rajanveto. Myönnän, että helsinkiläisenä salibandyn seuraajana viherryn kateudesta lukiessani maakuntalehtiä, joissa juttu paikallisen salibandyjoukkueen ottelusta kuuluu ilman muuta asiaan, joka kerta. Ja joista huokuu paitsi journalismi myös halu olla osa paikallista yhteisöä.

– – –

Myös valtakunnallinen voi tehdä pirauksen paikallista. Lokalisoida, niin kuin Ilta-Sanomat lööpissään SPV:n lyötyä SSV:n. Tämä pisti silmään hotellin ala-aulan telineestä mutta ei mennyt montaa sekuntia arvata, että Helsingin rautatieaseman kioskissa ei myydä ihan samalla.

localspv_2

3 kommenttia artikkeliin ”Helsinkiläinen kadehtimassa maakuntalehtien lukijoita

  1. Ensin itsellä loppui Hesarin tilaaminen, nyt on hiipunut jo lukeminenkin. Lehden tarjonta on aika vähäistä jos sattuu olemaan persuja äänestävä, autoileva, työssäkäyvä sählyhörhö.

    Urheilusivujen palstajako lienee määritelty joskus kauan sitten, ja toimittajat tuntuvat pitävän kiinni omien lajiensa reviireistä. Salibandyväki voi vain kahdehtia muiden sisäpalloilulajien saamaa mediatilaa.

    Ymmärrän kyllä että joku salibandyliigan peruspeli jossa alle 200 katsojaa ei hirveästi palstatilaa ansaitse, mutta olisi luullut että esim Oilersin ja Erän isommat tapahtumapelit olisivat ansainneet muutakin kuin pelkän rivituloksen.

  2. Oliko tuo IS:n lööppi tosiaan lokalisoitu ja Helsingissä lööppinä oli jotain muuta? Onkohan miten yleistä?

  3. Pistä hakemus menemään Hesarille. Sieltä käsin voit muuttaa asioita.

    Kaikkia seuroja pitäisi velvoittaa olemaan yhteydessä omaan paikallislehteen. Tiedä vaikka viileä tutkijakin innostuu kun näyte on tarpeeksi innostava.

Kommentointi on suljettu.